Sopivia lehtiä ovat Länsi-Suomi ja Turun sanomat. Länsi-Suomi on luettavissa mikrofilmiltä Rauman pääkirjastossa ja filmeistä saa otettua myös kopioita. Turun sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Turun pääkirjastossa.
Mikrofilmit saa tilattua myös kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin.
Hei,
kirjasto huolehtii vanhojen paristojen kierrätyksestä ja uusien hankinnasta. Koska kuvatut ääniä päästävät kirjat ovat kovassa käytössä, käy tosiaan välillä niin, että asiakasa saa "hiljaisen" kirjan.
Tässä hakupalveluita, joista teoksia kannattaa etsiä:
Aalto-yliopisto, joka on mukana Finna.fi -palvelussa
https://finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=AALTO#86355
Google scholar
https://scholar.google.fi/
WorldCat maailmanlaajuinen kirjastotietokanta
https://www.worldcat.org/
Kirjastojen tavallisilla asiakaskoneilla tämä ei onnistu, mutta Myllypuron mediakirjastosta ja Oodista löytyvät tarvittavat laitteet.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto/Palvelut/AVstudio(545)
https://www.oodihelsinki.fi/palvelut-ja-tilat/palvelut/
https://varaamo.hel.fi/search?date=2020-07-15&purpose=photo-and-audio&unit=tprek%3A51342
"Valitettavasti Tampereen konttoriopiston arkiston/aineistojen sijainti ei ole tiedossa. Tampereen kaupunginarkiston yksityisarkistokokoelmissa ei ko. opiston aineistoa löydy. Opistoa ei löydy myöskään muista potentiaalisista arkistoista, ainakaan heidän nettitietokannoistaan (kansallisarkisto ja yksityiset keskusarkistot). On siis myös täysin mahdollista, että kyseisen yksityisen toimijan aineistoja ei ole koskaan luovutettu mihinkään viralliseen arkistoon."
Näin kysymykseen vastattiiin Tampereen kaupunginarkistosta.
Saksankieliseltä Sich erinnern -sivustolta löytyy kuolinilmoitus, jossa kerrotaan, että filosofian tohtori Egon Werlich on syntynyt 26. kesäkuuta 1934 ja kuollut 19. maaliskuuta 2014 Dortmundissa Saksassa.
Hei,
Kysymäsi kirja voisi olla Hannu Rajaniemen Kvanttivaras-trilogia. Sarjan ensimmäinen osa 'Kvanttivaras' ilmestyi vuonna 2011, toinen osa 'Fraktaaliruhtinas' ilmestyi vuonna 2013 ja kolmas osa 'Kausaalienkeli' ilmestyi vuonna 2014. Trilogian päähenkilönä on mestarivaras nimeltään Jean Le Flambeur. Yhdestä virheestä hän joutuu virtuaaliseen dilemmavankilaan. Siellä vangit joutuvat pelaamaan loputtomia kuolettavia pelejä tuhansien itsensä kopioita vastaan. Kirjasarjan toisessa osassa Tuhannen ja yhden yön tarinat heräävät henkiin.
Kirjasarjaa on saatavilla kirjastoissa esimerkiksi OUTI-kirjastoissa.
Linkit OUTI-kirjastojen saatavuustietoihin:
Kvanttivaras
Fraktaaliruhtinas
Kausaalienkeli
Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä…
Toivo Kärjen sävellyksestä "Jäähyväiset sumussa" ei näytä olevan nuotinnosta. Kokoelmalla Tanssirytmejä 02 (Kustantamo Kal-Te, 1946) julkaistu nuotinnos on tehty Erkki Niemen aiemmasta samannimisestä sävellyksestä.Myöskään Pauli Salosen sanoitusta ei ole saatavilla muuten kuin kuuntelemalla kappaletta.
Vanhahtava sana koketti tarkoittaa Kieltoimiston sanakirjan mukaan 'keimailijaa, keikailijaa'. Koketisti hymyilevä hymyilee siis keimailevasti, keikailevasti.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/koketti
Viron Suomen Suurlähetystön sivuilla kerrotaan seuraavaa:
Verotus: 26% tulovero yksityishenkilöille tulon suuruudesta riippumatta. Yritysten jakamaton voitto on verovapaa, osinkoista jm. veronalaisista menoista ja maksuista maksetaan tuloveroa 26/74.
http://www.estemb.fi/
Viron valtiovarainministeriön sivuilta löytyy hyvä tiivistelmä verotuksesta Virossa
http://www.fin.ee/eng/index.html?id=3814
Estonian investment agencyn sivuilta löytyy tietoa verotuksesta Virossa. Artikkelin lopussa linkkejä. http://www.eia.ee/pages.php3/020213,38
National Tax Board (valitse kieleksi englanti)
http://www.ma.ee
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
"Du är helig, du är hel" laulun on säveltänyt ja sanoittanut ruotsalainen Per Harling. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Anna-Mari Kaskinen. Laulun suomenkielinen nimeke on "Pyhä" ja laulun alkusanat ovat "Pyhä yksi yhteinen". Laulu löytyy Anna-Mari Kaskisen toimittamasta nuottikokoelmasta "Matkalauluja".
Nuotti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta. Saatavuustiedot voit tarkistaa verkkokirjastosta (keski.finna.fi) ja siellä voit tehdä myös varauksen.
Matkalauluja | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Robert Swindells on perusteellisimmin esitelty Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1", joka löytyy esim. Rovaniemen pääkirjaston nuortenosastolta. Kirjassa on tietoa mm. Swindellsin lapsuudesta, kirjailijan urasta sekä hänen teoksistaan.
Löytyy mm. seuraavat arvostelut:
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Psykologia 1996, Kirja-arv., nro 2, sivu 141-142) ja
Thanatos, häpeä ja muita tutkielmia / Pentti Ikonen, Eero Rechardt (Suomen lääkärilehti 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 856-858)
Kielihistorialliset kysymykset liittyvät laajaan aiheeseen ja kaipaavat erikoistietämystä, jotta niitä voisi selvittää kattavasti. Ruotsin ja englannin kielen suhteet ovat moninaiset, ne lähtevät samasta alkumuodosta, kehittyvät yhdessä tiettyyn pisteeseen ja lähtevät sitten erillisiin kehityssuuntiin. Englannin kielen historiaa, https://www.thehistoryofenglish.com/ ja ruotsin kielihistoriaa, https://svenskaspraket.si.se/kort-svensk-sprakhistoria/ ja puu, jossa sukukielten kehitys ja niiden eriytyminen toisistaan https://www.grundskoleboken.se/wiki/Svensk_spr%C3%A5khistoria. Kielillä on myös ollut kontaktia ja vaikutusta toisiinsa eri aikakausina (esim. viikingit).
Wessenin Svensk språkhistoria 'sta löytyy…
Hei,
viitteitä Hämeenlinna-aiheiseen kaunokirjallisuuteen löydät Vanamo-verkkokirjastosta sivulta Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa
Luettelon avulla voi löytää kaunokirjallisia teoksia, joiden tapahtumapaikkana on Hämeenlinna tai jotka muulla tavalla liittyvät Hämeenlinnaan tai hämeenlinnalaisiin henkilöihin. Luettelo sisältää romaaneja ja näytelmiä, joissa kuvataan Hämeenlinnaa tai lähiympäristöä sekä runoja ja runoteoksia, joissa Hämeenlinna maisemineen tai henkilöineen on tunnistettavissa. Luettelossa mainituissa teoksissa liikutaan usein muissakin ympäristöissä, mutta ainakin osa tapahtumista sijoittuu Hämeenlinnan seudulle.
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Etelä-Suomen Sanomien lisäksi Päijät-Hämeen alueella on vuonna 1917 ilmestynyt Lahti-lehti. Melko lähellä ilmestyneitä lehtiä ovat myös Uusi Heinolan sanomat ja Hämeen sanomat. Nämä kaikki lehdet löytyvät Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston pääkirjastosta mikrofilmeinä.
Lista Lahdessa eri aikoina ilmestyneistä sanomalehdistä löytyy myös kotisivuiltamme osoitteesta: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lahdenlehdet.htm
Tietoa Lahden alueen sanomalehtihistoriasta löytyy Ulla Ekman-Salokankaan artikkelista "Lahti Päijät-Hämeen sanomalehtikeskuksena" teoksessa Lahden historia 2 (Lahden kaupunki 1992).
