HelMet-kirjastoissa olevissa Ford Escort-korjausoppaissa ei käsitellä Cosworth-malliversioita.
Kokoelmista löytyy video, Autokanava. 1/93 : kesäkausi, jonka sisällöstä mainitaan seuraavaa:
Geneven autonäyttely ; Ford Escort Cosworth ; Kolari voi kohdata kenet tahansa ; American car show ; IFA F8 koeajossa ; Lyijytön vai lyijyllinen ; Liikenneturvallisuutta autourheilun keinoin ; Tukeva autourheilupaketti.
Videon saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi
Voisiko kirja olla Joulupukin jutelmia : joulusatuja ja -tarinoita viideltä vuosikymmeneltä / koonnut Tauno Karilas : kuv. Marjatta Vihma Julkaisija: Helsinki : Valistus , 1964
Kirjan kannnessa on keltainen pohjaväri ja kuvituksena mm karhu, sininen poika jme. Kansi on piirretty. Mm Anni Swan on yksi tekijöistä.
Roman Schatz on kirjoittanut suomalaisuudesta maahanmuuttajan silmin ja esim. kirjassaan Suomesta rakkaudella ( Johnny Kniga, 2005) on teksti sekä suomeksi että englanniksi. Ohut kirja samasta aiheesta on myös Auringon asema, tekijänä Ranya ElRamly (Otava, 2002). Muita ohuita kirjoja ovat esim. John Steinbeck: Hiiriä ja ihmisiä, Ernest Hemingway: Vanhus ja meri, Frans Emil Sillanpää: Elokuu, Marguerite Duras: Rakastaja, Irene Nemirovsky: Tanssiaiset , Francoise Sagan: Tervetuloa ikävä ja Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit. Helppolukuisia , vaikka eivät kovin ohuita, ovat dekkarit, kuten esim. Leena Lehtolaisen, Matti Rönkän ja Matti Yrjänä Joensuun kirjat. Helppolukuisia viihteen puolelta olisi mm. Enni Mustosen ja Anneli Kivelän…
Adolf Ehrnroothin Kenraalin testamentti on ilmestynyt ruotsiksi nimellä Generalens testamente (Södeström, 1994). Sijainniltaan sopivien kirjastojen kokoelmatietokantoja pääset selaamaan Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Inkoon ja Kirkkonummen pääkirjastoissa kirjaa näyttäisi olevan, Inkoossa vastaamishetkellä jopa paikalla.
Ensimmäinen painettiin todennäköisesti vuonna 1543, toinen painos on noin vuosilta 1549-1551, kolmas painos on vuodelta 1559. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria:
http://www.doria.fi/handle/10024/27243
Porvoon kaupungin virkamies kertoi, että mm Kulloonkylän läpi kulki koaksiaalikaapeli ja vahvistinasemia oli kopeissa tietyin välimatkoin. Kaapeli oli alun perin suomalaisille tehty mutta se jatkui itärajan yli. Tarkempia tietoja voisi asiasta antaa Telia.
Heikki Oja on kirjoittanut artikkelin kuumasta linjasta Tekniikan Waiheita-lehteen 2/17 https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82327/41552
Siinä näkee myös hänen käyttämät lähteet.
Ehdotamme tutkittavaksi jäljempänä ilmeneviä julkaisuja. Saat ne lähikirjastosi kautta.
Liitän oheen Espoossa tehdyn päivähoidon asiakastyytyväisyystutkimuksen.
Asiaa kannattaa kysyä myös täältä: Kehittämis- ja tutkimusryhmä, Aukioloajat ma-pe 8.00-15.45, Katuosoite Espoonkatu 3, Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelin (09) 81621 (vaihde), Fax (09) 8162 2321, 8162 2070
Sähköposti tieto@espoo.fi
WWW-osoite http://www.espoo.fi/tieto
Kirjaston kautta saatavat teokset:
Kohti kaupunkisosiaalityötä :haasteena tasapainoinen kaupunki ,2003, 268 s.
Sjöblom, Tua
Yksin tulleet alaikäiset lapset ja nuoret turvapaikanhakijoina : selvitys yksin turvapaikkaa hakevien somalialaisten lasten ja nuorten tilanteesta sukulaisperheissä…
Kannattaa mennä käymään siinä kirjastossa, josta levyt lainasit ja selvittää asia siellä. Jos levyt ovat olleet sinulla jo kuukauden, kannattaa lainat myös uusia, ettet joudu maksamaan myöhästymismaksuja.
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
Asiaan on mahdotonta antaa vastausta kovin tarkkaan, koska se riippuu ihan kirjasta. Hankintaosastolla oleva kollega arveli, että saapumisessa voi hyvin kulua toiveen jättämisestä pari kuukautta, koska kirja tulee ensin kirjastojen valintalistalle, lähtee vasta listan sulkeuduttua tilauksena, toimituksessa menee oma aikansa ja sitten vielä aineiston käsittelyssä lainauskuntoonkin vielä kestää.
Pahimmillaan kirjan saapumisessa voi mennä montakin kuukautta, mutta se tosiaan riippuu ihan kokonaan siitä, mistä kirja hankitaan ja miten eri vaiheet sattuvat osumaan kohdalleen. Jos tilattuja kirjoja tulee kerralla suuri määrä, osa saattaa odottaa pidempään käsittelyä lainauskuntoon. Toisaalta kysytyt kirjat saatetaan käsitellä nopeutetusti.…
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
Tässä muutamia kirjailijoita, joiden tuotannosta voisi löytyä lisää ahmittavaa. Linkkien kautta löytyvät tiedot Kyyti-kirjastoista, joissa kirjoja on ja niiden esittelyjä:
- Jojo Moyes:https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=moyes+jojo&type0%5B%5D=Author
- Jill Santopolo: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=format%3A%220%2FBook%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=santopolo+jill&type0%5B%5D=Author
- Virpi Hämeen-Anttila: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=…
Rauno Myllylä on koonnut kirjaansa tietoa tiernapoikaperinteestä. Kirja sisältää myös koko tiernapoikanäytelmän, myös laulujen nuotinnokset. Kirjan mukaan Oulun tiernapojat lauloivat ensimmäisen kerran radiossa jo vuonna 1927. Suomen Yleisradio oli perustettu edellisenä vuonna. Yleisradion toimitusjohtaja, oululaissyntyinen Erkki Kivijärvi oli pyytänyt Aapo Similää järjestämään tiernapoikaesityksen radioon. Myös vuoden 1927 sanomalehtien radio-ohjelmatiedoissa tiernapoikaesitys mainitaan, esityksiä oli ainakin lauantaina 3.12. ja lauantaina 17.12. Esittäjien nimiä ohjelmatiedoissa ei mainita. Vuosittainen jouluaaton tiernapoikaperinne alkoi radiossa vuonna 1933, tosin joitakin välivuosia on ollut, mutta vuodesta 1950 alkaen…
Tämä onkin kiintoisa. Jatkosodan historia 1-6 -virallishistoriikkisarjan joukko-osastohakemisto ei tällaista tunnista, eli kovin historiallisesti merkittävä tai pitkäikäinen organisaatio kyseessä tuskin on.
Pentti Kopsan laatimassa Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -luettelossa sen sijaan esiintyy vuodelle 1941 kirjattuna AlokasK/JR10. Tulevan JR10:n rungon muodosti keväällä 1941 10. prikaati.
Kansallisarkiston AARRE-arkistorekisteri tunnistaa useita mahdollisesti lyhenteeseen sopivia joukkoja, erilaisia alokaskomppanioita, alokaskouluja ja alokaskeskuksia. Tässä tapauksessa jäänee arvoitukseksi mihin joukkoon kirjurin merkintä tarkalleen viittaa, mutta voisi ajatella että kyseessä on ehkä jonkin välirauhan aikaisen…
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta löytyy yksi osuma sanalla "imo". Kantasanana on "imisä", jonka yksi merkitys on naaraspuolinen sika (etenkin porsaana), naaraskissa tai -koira, harvemmin muu naaraseläin. Imoa on käytetty samassa merkityksessä alueella Maaninka-Viitasaari-Pyhäjärvi Ol.-Vieremä-Maaninka.
Tässä esimerkki sanan käytöstä puheessa:
siellä kuul olovaˀ imokòera, èikö tuo siellä liem mèijänkääk kòera. Maaninka
Tässä linkki imisä-pääartikkeliin: imisä - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
Tämä linkki vie imo-artikkeliin: imo - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi)
