Kouvolan pääkirjastosssa on "Pekko ja aikamiespojan poikamiesaika". "Pekko ja massahurmaaja" sekä "Pekko ja muukalainen" ovat Myllykosken kirjaston kokoelmissa. Kuusankosken kirjastossa ei ole yhtään Pekko-elokuvaa dvd:nä.
Varaamalla (varausmaksu 1€) voi saada aineistoa toisesta kirjastosta lähimpään kirjastoon.
Hei, ja kiitos kysymyksestäsi! Helsingin kaupungin nuorten 16-17-vuotiaiden kesätyöhaku ja Siisti kesä! -hankkeen haku alkaa 6.3.2017 ja päättyy 17.3.2017 klo 16. Tätä kautta voit hakea myös kaupunginkirjastoon kesätöihin.
Täältä löydät lisää tietoa: http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/nuortenhaku/
Aleksi-viitetietokanta sisältää artikkeliviitteet 250 suomalaisesta aikakauslehdestä ja 12 sanomalehdestä. Aikakauslehtiartikkeleita on vuodesta 1982 lähtien ja sanomalehtiartikkeleita vuodesta 1996 alkaen. Tietokantaa julkaistaan sekä cd-rom-muodossa että verkkoversiona. Aleksin www-liittymään pääset vain kirjastojen asiakastyöasemilta. (Kaikki kunnankirjastot eivät ole hankkineet käyttöoikeuksia, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa se on käytettävissä.)
Linnea tietokantaan kuuluva Arto on uusien kotimaisten artikkeleiden viitekanta. Se sisältää v.1995 alusta alkaen viitetiedot yli 1050 aikakauslehden artikkeleista. Arto on enemmän painottunut tieteellisiin aikakauslehtiin. Siihenkin pääset vain kirjastojen työasemilta, mikäli…
Termiä käytetään useassa merkityksessä ja sanan sen alkulähteille voi olla ylivoimaisen vaikea päästä. Käytettävissä olevan vastaamisajan puitteissa voimmekin vain todeta, että sitä on käytetty yleiskielessä esim. ilmentämään lukemisvuorossa olevia teoksia esim seuraavasti: ."Pyhien viimeinen lukurasti tosin saattaa olla Pancolin uusin teos, joka ei ole yhtä järkälemäinen kuin monet aiemmat" tai ilmentämään tapahtumien järjestystä, jolloin lukurasti on yksi tapahtumista seuraavaan tapaan: "klo 12-13 Evästauko, vapaata leikkiä ja tutustumista läheisessä puistossa (Jardins d’Emma de Barcelona). Luvassa on mm. yhteisen taideteoksen luominen kierrätysmateriaaleista, tutustumis- ja esittelyrasti, kielipähkinöitä, lukurasti ja…
Suomessa julkaistua kirjallisuuttahan voi katsoa internetistä Suomen kansallisbibliografiasta, https://finna.fi . Liikuntakasvatus tai liikuntapedagogiikka asiasanoilla löytyy runsaasti aineistoa. Muita mahdollisia hakusanoja: ammatilliset oppilaitokset, liikunta, opetussuunnitelmat, liikunnanopetus.
Internetissä olevia opinnäytteitä, esimerkiksi:
- Halmetoja, Martti: Ääniä kentältä : ammattioppilaitoksen liikunnan opetussuunnitelman muutokset neljän liikunnanopettajan kokemana
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/9439 liikuntapedagogiikka
- Auli Sjögren: Edistetäänkö terveyttä
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12334/G0000090.pdf…
- Virpi Hopeakangas: Hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen ammattioppilaitoksessa…
Laura Kolben teos "Kämp : hotelli ja sen kaupunki" löytyy Lukki-kirjaston kokoelmista Vihdistä, Lohjalle sitä ei ole vielä tilattu.
Kustantaja on ilmoittanut kirjan julkaisuajaksi 26.4.2016. Teille on tehty varaus ja kirjasto ilmoittaa kun kirja on noudettavissa. Olette varausjonossa toisena.
Tässä pienillekin lapsille sopivia, uusperheitä käsitteleviä kirjoja:
- Tapani Baggen Kaisa-sarjan kirjat Rannalla, Talvella ja Kotona
- Birgitte Endresin Niilon uusi perhe
- Hannu Mäkelän Miisan uusi perhe
- Katri Vuorisen ja Tiina Eskolan Meidän perhe
- Jussi Sutisen Suurerhe
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Aika moni lapsi oppii lukemaan jo ennen kouluun menoa. Luvut poikkeavat toisistaan hieman lähteen mukaan, mutta esimerkiksi Heikki Lyytisen ja Paula Lyytisen artikkelin (Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia?, Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto) mukaan nykyään yli kolmannes lapsista on oppinut peruslukutaidon ennen kouluun menoa:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/kirjoituksia/suomenkieliset-artikkelit/lukivaikeudet.pdf
Toisluokkalaisten lukutaidosta ei löytynyt tarkempia tietoja, mutta peda.net-sivuston mukaan "ensiluokkalaiset osaavat tavallisesti keväällä yhdistää äänteitä ja lukea sanoja. Toisen lukuvuoden loppuun mennessä lapset yleensä lukevat sanoja tarkasti ja lauseita sujuvasti."
https://peda.…
Pyysin apua ruotsinkieliseltä lasten- ja nuorten kirjastonhoitajaltamme.
Hän suositteli Jessica Schiefauerin teoksia Pojkarna ja När hundarna kommer kirjoja https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSchiefauer%2C%20Jessica%2C__Ff%3Afacetlanguages%3Aswe%3Aswe%3Aruotsi%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
tai Sandra Bayerin Det handlar on dig https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbeijer%20sandra__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Jos suomenruotsalainen kirjailija kelpaa, niin Julia Wickholmilta on tullut viime syksynä mahtava kirja Olivia för altid https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SWickholm%20julia__Orightresult__U?lang=fin
Jos haluat vertailla kirjojen tarinoita,…
Hertsin kokoushuoneen varaus toimii Varaamon kautta, https://varaamo.hel.fi/resources/awpwgysd4y5q?date=2020-09-22. Siellä kuvataan myös tilan varustelua. Hertsissä on myös ryhmätyötila, varaus ja tiedot, https://varaamo.hel.fi/resources/awrtxoymgqza?date=2020-09-22. Ryhmätyötila on maksullinen. Herttoniemen kirjastosta voi kysyä lisätietoja p. (09) 3108 5080, herttoniemen_kirjasto@hel.fi.
Helsingin Sanomien nimikoneeseen vuodelta 2017 on kerätty Väestörekisterikeskuksen tietojen perusteella sukunimet, joita on tietyssä kunnassa yli 20 kpl. Kormano-nimisiä oli Lahdessa 21 kpl. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html
Tuomas Salsteen Sukunimi-info-sivuilta löytyy myös tietoa Kormano-sukunimestä: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/kormano.html
Kanteletar on käännetty englanniksi ja sitä löytyy Helmet-kokoelmasta, https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1046026__Skanteletar__Ff%…
The Kanteletar : lyrics and ballads after oral tradition / by Elias Lönnrot ; selected and translated from the Finnish with an introduction and notes by Keith Bosley. Oxford University Press 1992.
Verkosta en löytänyt englanninkielistä Kanteletarta, vain muutaman runon This is Finland -sivustolla, https://finland.fi/arts-culture/the-kanteletar/
Sitaatti on Doris Lessingin teoksesta Martha Ouest, joka on suomennettu nimellä Parempien ihmisten lapsi (suom. Heidi Järvenpää) . Sitaatti, joka siis kirjassa kuuluun juuri kuten Tarmion sitaattikirjassakin, on suomennoksen ensimmäisen painoksen (1977) sivulla 391.
Englanninkielisessä alkuteoksessa tämä tuomari Maynardin ajatus kuuluu näin: ”Marry in haste, repent in leasure”. Vuoden 1993 painoksessa sitaatti on sivulla 333.
Tämä sama ajatus löytyy myös ainakin William Congreven näytelmästä The Old Batchelour (1693): “Thus Grief still reads upon the Heels of Pleasure: / Marry’d in haste, we may repent at leisure.”
https://www.gutenberg.org/files/1192/1192-h/1192-h.htm
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Ainakin Sakari Kuosmanen on tehnyt "rankemman" version Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -kappaleesta. Se löytyy näiltä levyiltä:
Ihana elämä (EMI Finland, 2003)
Onnen lyhteitä : 32 kulkijan laulua (EMI Finland, 2001)
Jyviä & akanoita : 32 ikivihreätä laulua vuosien varrelta kahdella CD:llä (Polarvox, 1995)
Masters (Polarvox, 1991)
Hasselin kirjoissa liikutaan lähes kaikilla Euroopan sotanäyttämöillä. Englantilaisen Wikipedian (http://en.wikipedia.org/wiki/Sven_Hassel) mukaan kirjailija kertoi aiemmin taistelleensa Suomen jatkosodassa ja saaneensa Mannerheim-ristinkin, mutta on myöhemmin poistanut elämäkertatiedoistaan tämän vaiheen. Valitettavasti ulottuvillani ei nyt ole kaikkia Hasselin kirjoja, mutta käytettävissä olevien tietojen mukaan (Veikko Junnilan selostus Arvostelevassa kirjaluettelossa 1982, s. 93) ainakin 'Sotaoikeudessa' (alkuteos 1978, suomennos 1981) ollaan Suomessa (vaikkakin Junnilan mukaan paikallistuntemus on kovin hatara).
Kirjastokortin katoamisesta pitää ilmoittaa kirjastoon. Joku voi lainata lainaustiskillä kortillasi (ei tarvitse PIN-koodia), jolloin olet vastuussa kortillasi tehdyistä lainoista. Tule heti maanantaina käymään tai soita pääkirjaston vastaanottoon 06-325 3533, niin suljemme korttisi.
Aiheeseen liittyen löytyy Finlex-tietokannasta kaksi oikeutapausta KKO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=maankohoami*+lunastu*+vesij%C3%A4t*&submit=Hae+%E2%80%BA
ja kaksi KHO:sta https://www.finlex.fi/fi/oikeus/haku/?search[type]=pika&savedSearch=laki&search[pika]=maankohoami%2A%20lunastu%2A%20vesij%C3%A4t%2A&_offset=0&tab=kho
KKO:n päätöksissä viitataan Kiinteistönmuodostamislakiin 554/1995 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
ja Maankäyttö- ja rakennuslakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Lisätietoja ympäristöministeriöstä, https://www.ym.fi/fi-FI/Ministerio/…
Googlailemalla löytyy jonkin verran hajatietoa ajan helsinkiläisistä autoliikkeistä, mutta erittäin suositeltava teos tässä tapauksessa olisi Kalevi Karusuon kirjoittama Fiude : sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa (Helsingin automuseo, 2004). Se on lähes tuhatsivuinen järkäle, joka kertoo kaupungin autoliikkeistä ja maahantuojista vuosikymmenten varrelta. Kirja on lainattavissa helmet-kirjastoista
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1705643__Sautoliikkeet__O…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla on Aikakone-palvelun avulla mahdollista tutkia Helsingin Sanomien näköislehtiä vuosilta 1889-1997. Autoliikkeiden ilmoituksia vuosina 1985-1992 oli usein sivukaupalla.
