17.5.1995 oli keskiviikko. Netistä löytyy useita laskureita, joilla voi selvittää viikonpäiviä eri päivämäärillä. Alla kaksi esimerkkiä.
http://www.kotipetripaavola.com/aikalaskuri.html
https://www.laskurini.fi/viihde/ikalaskuri
Työterveyslaitoksen tietopalvelusta löytyy seuraava video:
Salmisen painajainen, käsikirjoittajat Tyni, Kristiina - Tyni, Kari, Tampere 1998 (Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto)
Videon voi tilata esim. meidän kauttamme kaukolainaksi, toimitusmaksu on 50 mk. Muiden kirjastojen kokoelmista en mitään vastaavaa löytänyt, tosin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteistietokannassa näytti tänään olevan teknisiä ongelmia eikä haku onnistunut. Mikäli video löytyisi heidän kokoelmistaan, voisit säästää kustannuksissa! Voit itsekin tarkistaa tilanteen Plussasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/, sitten kun tietokanta taas toimii ongelmitta.
Kirja kuuluu Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston kokoelmiin. Tämä tieto on löydettävissä Linda-tietokannan kautta. Linda-tietokantaa voi käyttää myös lähimmässä yleisessä kirjastossa
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary…
Poistin varauksestanne "en tarvitse jälkeen" -päivämäärän. HelMetin kautta varattaessa kyseistä päivämäärää ei tarvitse käyttää, ellei kysymyksessä ole todellakin jokin tietty päivämäärä, jonka jälkeen varausta ei tarvitse. Esim. kurssikirjojen kohdalla on monesti näin.
Mitään pitempiaikaista ongelmaa Helmet-kirjastojen varausilmoitusten lähettämisessä ei ole ollut. Syynä ilmoitusten puuttumiseen voi olla sähköpostiosoitteen vaihtuminen. Asiakastietoihin muuttuneet tiedot päivittyvät vain asiakkaan itsensä ilmoittamina. Sähköpostiasetukset saattavat myös tulkita varausilmoituksen roskapostiksi.
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Kotimaan katsaus oli Yle TV2 -kanavan vuosina 1978–1999 lähettämä ajankohtaisohjelma.
Kotimaa.nyt näyttäisi alkaneen vuonna 2000.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotimaan_katsaus
Lisätietoja: arkisto.tietopalvelu@yle.fi
Kurt Vonnegutin Mestarien aamiainen, eli, hyvästi masentava maanantai (suom. Marjatta Kapari, 1974) kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tällä hetkellä teoksesta on varauksia, mutta voit liittyä jonon jatkoksi.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1573994?sid=5272530880
Sinun kannattaa verkon kautta etsiä Kirkkonummella ja sen lähiympäristössä toimivia saaneraus- ja rakennusliikkeitä ja kysyä heiltä tarjouspyyntöjä. Ne osaavat vastata kaikkiin käytännön asioihin.
Kokemusperäisenä arviona pehmeäkantinen kirja kestää kirjastokäytössä keskimäärin noin 40 lainauskertaa, kun taas kovakantinen kirja voi kestää jopa 100 lainauskertaa. On kuitenkin huomioitava, että nämä luvut ovat vain suuntaa antavia, sillä kestävyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi kuinka kirjaa käytetään ja käsitellään.
Arvo Turtiaisen runo Poika, joka alkaa rivillä "Helsingin asemalla" on kokoelmasta Minä paljasjalkainen (1962, s. 31).Runo on ensimmäinen osa sarjasta, jonka seuraavat osat ovat Tyttö, Tyttö ja poika, Poika ja tyttö, Perhe, Isä ja äiti, Perhe.
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt. Noin yksityiskohtaista kuvausta ei ikävä kyllä aineistoluetteloissamme ole, joten hakemalla ei oikein pysty tutkimaan, onko meillä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa juuri noita paikkoja. Kaunokirjallisuuden kuvailua löytyy Kirjasampo-palvelusta. Siellä voi etsiä myös tapahtumapaikan mukaan kirjallisuutta. Kuitenkin harmillisesti Valenciaan sijoittuvia teoksia löytyy Kirjasammosta vain kaksi, Sjögren Peder, Mustat palmut, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3279 Tämä teos löytyy myös Helmetin kokoelmasta, https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1517059?sid=5590209649Valent Pau, Bonsaipuun juurella https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…. Tätä teosta ei…
LP levyjä voi kuunnella Pasilan musiikkiasemalla. Pasilan asema 2.krs. Ratapihantie 6. avoinna kesällä ma-to 12-20, pe 10-16, la sulj. puh. 31085701
Leppävaaran ja Kauniasten kirjastossa ei ole levysoitinta.
Keskihajonta on tilastollinen tunnusluku. Sillä ilmaistaan havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.
Laskukaava löytyy tilastomatematiikan kirjoista (esim. Pyramidi 4 -lukion pitkä matematiikka). Hyvä laskuesimerkki on tilastokeskuksen oppimateriaalisivulla.
http://wwww.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tt/02/10/index.html
Uudenkaupungin kirjastosta löytyy avuksi Liisa Kotkaheimon kirja Suomalaisen aapisen viisi vuosisataa. Varsinaisia aapisia 1800-luvulta
ei meillä ole luetteloissa. Kaikki kansiin sidotut lehdet eivät välttämättä ole näin vanhoissa kirjoissa peräisin samasta painotuotteesta.
Tampereelta Suomen Nuorisokirjallisuuden Instuutin tietokannasta löytyi ennen vuotta 1900 ilmestyneitä aapisia tiivistelmineen 26, mutta Herranrukous oli vain yhdessä, Lyhyt-kuwa-aapinen(1898).
Paras kokoelma aapisia on Kansalliskirjastossa,jonka luettelossa mainitaan 56 ennen vuotta 1900 julkaistua aapista.
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
