Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.
Tässä joitakin vinkkejä.
Emma Cline: Vieras
Daniel Defoe: Moll Flanders
Catharina Ingelman-Sundberg: Kakkua, kiitos! + jatko-osat
Rosa Liksom, Kreisland
Pirkko Lindberg: Candida
Tone Schunnesson: Päivät, päivät, päivät
Andy Weir: Artemis
Fay Weldon: Naispaholaisen elämä ja rakkaudet
Heidi Väätänen: Chloé S:n sanakirja
Final Fantasy-pelin lukuisiin osiin on saatavana erilaisia ohjekirjoja paikallisista hyvin varustetuista kirjakaupoista tai pelikaupoista, mutta valitettavasti kirjaston hankintamäärärahat eivät riitä kaikkien yksittäisten fantasia-, playstation- ja pc-pelien ohjekirjojen hankkimiseen.
Voit toki kysyä tarkemmin kaukolainaamismahdollisuutta kirjastosta. Täällä Turussa kaukolaina maksaa 4€.
Voit myös vierailla pelin suomenkielisillä kotisivuilla
http://www.fffin.com/
Kyllä löytyy.
Vaasan kirjastossa on mm. 3 cd-levyä:
En bukett med rosor : 40 älskade sånger
Om maskros och tjärdoft : 20 visfavoriter
Så skimrande var aldrig havet : 20 visfavoriter
Käänny kirjastosi puolen ja pyydä että hakevat tietoa sinulle.
Valitettavasti Suomessa ei mikään taho julkaise vastaavia luetteloita kuin Ruotsin Kulturrådet.Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -sarja sisältää paljon tietoa niin kirjoista kuin kirjailijoistakin, mutta tiedot pitää erikseen poimia. Sama ongelma on erilaisissa nettilähteissä:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Fennica, Suomen kansallisbibliografia finna.fi/
Paras lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija on Tampereella sijaitseva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI)
jota voi lähestyä vaikkapa sähköpostilla sni@sci.fi
Barents Interreg IIA -ohjelma on Euroopan yhteisöjen komission yhteisöaloite. Yhteisöaloitteella tuetaan valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ja autetaan unionin sisä- ja ulkorajoilla sijaitsevia alueita ratkaisemaan niiden syrjäisestä sijainnista ja valtakunnan rajoista johtuvia ongelmia. EU -maista Barents Interreg -alueita ovat Suomen ja Ruotsin pohjoiset läänit, eli Lapin ja Norrbottenin läänit. Barents yhteistyöalue muodostuu neljän valtakunnan, Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Norjan, pohjoisista osista. Ohjelmaa hallinnoi Lapin liitto http://www.lapinliitto.fi/ josta saa myös lisätietoa.
Paatsjoen vesistöalueella yhteisesti toteutettavan ympäristön tilan hallinnan kehittäminen, Paatsjoen voimalaitosten energiatuotannon liittäminen…
Televisiosarja Doctor Who:n käsikirjoittaja Gareth Robertsista ei tosiaan näytä löytyvän tietoa suomeksi. Pari pitempää kirjallisuusarvostelua löytyy suomalaisista lehdistä, ne käsittelevät hänen kirjoittamaansa teosta Luolamies Lontoossa. Niissäkään ei kuitenkaan viitata itse tekijään. Artikkelit löytyvät lehdistä
Tähtivaeltaja, nro. 4 vuodelta 2006
Portti, nro. 1 vuodelta 2007.
Robertsista koottua tietoa parhaiten löytyy Doctor Who –sarjan fanisivustolta, joka tosin on wiki-sivusto ja englanninkielinen. Sivusto löytyy osoitteesta http://tardis.wikia.com/wiki/Gareth_Roberts#
Rikostutkija Harry Bosch on kahdeksantoista Michael Connellyn rikosromaanin päähenkilö. Romaaneista on suomennettu 15. Alla olevassa listassa ovat Connellyn Bosch-sarjan teokset ilmestymisjärjestyksessä. Alkuperäisteoksen perässä on suomenkielinen nimi niistä teoksista, jotka on suomennettu. Connellyn dekkareita ovat suomentaneet Jukka Jääskeläinen, Kimmo Paukku ja Mika Tiirinen ja ne on kustantanut Gummerus. Kaikki suomennokset ovat saatavina sekä sidottuina että nidottuina.
The Black Echo (1992), suom. Tunnelirotta
The Black Ice (1993)
The Concrete Blonde (1994), suom. Betoniblondi
The Last Coyote (1995)
Trunk Music (1997), suom. Yöihmisiä
Angels Flight (1999), suom. Enkelten portaat
A Darkness More Than Night (2001), suom. Mustempi kuin…
Asiakastietokoneissa ei lähtökohtaisesti ole kortinlukijoita, mutta osassa kirjastoista sellaisen saa käyttöönsä pyydettäessä asiakastiloissa käytettäväksi, joistakin (harvemmista) kirjastoista saa sellaisen myös lainaan. Kortinlukijoita tarjoavat kirjastot saat näkyviisi hakemalla HelMet-tietokannasta hakusanalla Muistikortinlukija:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuistikortinlukija__Oright…
Helsingin puolella näyttäisi useammassakin kirjastossa olevan, suosittelen vielä soittamaan ja varmistamaan kun tiedät mihin kirjastoon haluat mennä.
Monimuotokoulutus on tosiaan tarkoitettu niille, joilla on jo työpaikka kirjastoalalla. Palkkauspäätökset tekee kukin kunta resurssiensa ja avointen työpaikkojensa puitteissa. Toinen vaihtoehto on suorittaa kirjastoalan tutkinto Turun tai Seinäjoen ammattikorkeakoulussa tai opiskella informaatiotutkimusta Tampereen tai Oulun yliopistossa.
Turun ammattikorkeakoulun avoimessa AMK:ssa voi suorittaa myös 60 opintopisteen kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouludiplomin, joka pätevöittää hakemaan useimpiin kirjastonhoitajan tehtäviin, jos on jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon. Lisätietoja koulutuksesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/avoin-amk/korkeakoulud…. Seuraava koulutus alkaa vuonna 2024.
Myös Tampereen,…
En löytänyt asiasta luotettavaa tietoa esimerkiksi Pikku G:n haastatteluista tai levyn arvioista. Oletettavasti Räjähdysvaara-albumilta löytyvä versio on varhaisempi, sillä kun kappale julkaistiin cd-singlenä sen nimi oli Me ollaan nuoriso II ja singlen kannessa mainitaan, että kyseessä on 'uusi versio': https://www.discogs.com/release/8186608-Pikku-G-Me-Ollaan-Nuoriso-IIMolemmat on julkaistu vuonna 2003. Räjähdysvaara-albumi nousi albumilistalle viikolla 22 eli toukokuussa. Me ollaan nuoriso II oli vasta kolmas singlelohkaisu albumilta ja se nousi listalle vasta viikolla 43 eli lokakuussa. Eli kappaletta oli muokattu albumin ilmestymisen jälkeen ehkä entistä iskevämmäksi. https://ifpi.fi/lista/artistit/pikku-g/Spotify-…
Jo kirkkojemme keskiaikaisten seinämaalausten joukossa oli vaakunoita, niistä on olemassa tutkimus
Ahlström-Taavitsainen, Camilla
Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. - Helsingin yliopiston Taidehistorian laitos, 1884. - (Julkaisuja ; 8)
mutta varsinaiset vaakunasarjat ovat kai Ruotsin suurvalta-ajan eli 1600-luvun tyypillinen ilmiö. Valitettavasti en ole löytänyt mistään lähdeteoksesta kattavaa luetteloa kaikista tällaisista vaakunasarjoista. Näyttää siltä, että tutkimus on ollut enemmänkin kiinnostunut seinämaalauksista ja vanhoista veistoksista. Myöskin erinomainen keskiaikaisten kirkkojemme opas
Hiekkanen, Markus
Suomen keskiajan kivikirkot. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007
on enemmänkin kiinnostunut…
Hei!
Voisit välillä kokeilla naiskirjailijoita, esimerkiksi kanadalaiset Margaret Atwood ja Carol Shields ovat hyviä, samoin Alice Munro.
Näitä kaikkia kolmea on suomennettu runsaasti.
Kotimaisista suosittelisin Maarit Verrosta (kun sinulla oli tuo Huxley luettelossasi).
Hei!
Maakuntakirjastosta löytyy esimerkiksi kirja Charles Chaplin: Oma elämäkertani (472 s.), josta varmasti saisit tarvittavat tiedot kirjoitelmaan. Lyhyessä ja tiiviissä muodossa tietoa löytyy vaikkapa Kirsi Raitasen ja Leena Virtasen teoksesta Ruutia, räminää ja rakkautta. Molemmat kirjat löytyvät kirjastosta luokasta 77.49.
Hei!
Ilmeisesti olit saanut uusittua lainasi, luin viestisi vasta nyt. Ainahan sitä voi selitellä, mutta meitä on kaksi vastaajaa, ja satuimme molemmat olemaan ulkomailla, joten vastauksesi viipyi.
Jos uusinta netin kautta ei onnistu, on syy tosiaan joku näistä:
1) Teos on jo uusittu 3 kertaa. Silloin edellytämme, että materiaali käytetään täällä kirjastossa.
2) Jos sinulla on sakkoja tai olet lainauskiellossa.
3) Jos materiaalin on varauksia.
Kiitoksia kyselystäsi ja hyvää jatkoa:
Olli Mäkinen
informaatikko
Vaasan kaupunginkirjasto
Loimaan kaupunginkirjaston aineistotietokanta ei ole nähtävissä internetin kautta. Voit tarkistaa tilanteen kirjastotietokanta Mainiosta ja vaikkapa etsiä lähimmän kirjaston, jonka kokoelma on netin kautta saavutettavissa. Osoite on:
http://mainio.kirjastot.fi/aloitus.asp
