Keskikirjastoissa on oma palvelu eli Lukuneuvonta tämän tyyppisille kysymyksille.Tässä linkki lukuneuvontalomakkeeseen: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/ReadingRequest
Kysymyksessä lienee italialaissyntyisen Mariella Bettineschin veistos "Carro Celeste". Se on koboltinsininen pyörillä oleva vaunu, joka pystytettiin 1994.
Teos on jakanut turkulaisten mielipiteitä ja siihen ilmestyi aikoinaan veistoksellinen kirves, joka myöhemmin poistettiin. Sen vierittämisestä Aurajokeen ei ole tietoa. Veistos sijaitsee Turun kaupunginteatterin vieressä, Lääninhallituksen edessä. Sen voi nähdä osoitteessa www.wam.fi - Turun kaupungin taidekokoelmat - ulkoveistokset.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti ole ainakaan vielä mahdollisuutta tallentaa lainaushistorioita. Vaskin palveluihin kuuluvat mm. "omat hyllyt" joihin voi tallentaa tietoja haluamistaan kirjoista, mutta systeemi on hiukan työläämpi kuin lainaushistorian tallennus käsittääkseni olisi. Joissain muissa kirjastotietokannoissa tällainen palvelu jo on, tietääkseni ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannassa.
Sinun ongelmasi saattaisi silti ratketa Vaskista (www.turku.fi/vaski) muutenkin, käyttämällä asiasanahakua ja julkaisuajan rajoittamista. Tai kysy neuvonnasta seuraavan kerran kun käyt kirjastosta, joskus hyvällä onnella kirja löytyy hyvinkin vähillä tiedoilla!
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Helsingin ja Vantaan kirjastoissa on tasoskannereita, joihin voi asettaa valokuva-albumin tarvitsematta irrottaa kuvia. Joissakin kirjastoissa on myös kopiokoneita, joilla voi skannata kuvia muistitikulle tai sähköpostiin. Silloin on mahdollista skannata myös A3-kokoa.
Skannereita ei ole ihan kaikissa kirjastoissa, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voit tarkistaa saatavuuden valitsemalla pudotusvalikosta ”Skanneri”.
Helsingin kaupunginkirjaston skannerilla varustettuja tietokoneita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx. Vantaan tietokoneet taas varataan osoitteesta http://vantaa.varaakone.net. Kopiokoneelle pääsee yleensä suoraan, ellei joku ole kopioimassa jotakin, mutta kaikissa…
Verkko-osoitteessa http://finlex.om.fi on Valtion säädöstietopankki. Linkin Lainsäädäntö takaa löytyvä tietokanta perustuu Suomen säädöskokoelmassa julkaistuun aineistoon. Se kattaa ajallisesti kaiken lainsäädännön vuodesta 1987 alkaen ja erillisen listan mukaisesti voimassaolevan lainsäädännön, joka on julkaistu ennen vuotta 1987. Tietokanta sisältää kronologisesti lainsäädännön kokotekstinä (lait, asetukset, päätökset sekä muut säädöskokoelmassa julkaistut aktit kuten säännöt ja ilmoitukset). Säädösten ei-voimassaolevia ja epärelevantteja osuuksia on osittain jätetty pois. Säädösaineiston hakemistona toimiva säädösmuutosrekisteri koostuu säädösten viitetietokorteista, joissa on tiedot säädöstä muuttaneista säädöksistä, säädöksen nojalla…
Kirste Paltto (s. 1947) on saamelainen kirjailija. Nimi on esiintyy vaihtelevasti myös suomenkielisessä muodossa Kirsti, etenkin suomennetuissa teoksissa. Uusimmissa julkaisuissa saamenkielinen muoto Kirste lienee yleisempi. Kyseessä on siis nimen rinnakkaismuoto.
Kirsti ja Kirste ovat vierasperäisiä nimiä niin suomalaisessa kuin saamelaisessakin nimipäiväkalenterissa. Suomen Kirsti-nimi juontuu Pentti Lempiäisen mukaan nimestä Kristina. Eri kielissä nimi esiintyy muun muassa seuraavissa muodoissa Kirstin, Girste, Kirste, Kirsten ja Kirsty.
Kirjasampo-tietokannasta kirjailija löytyy myös nimellä Kirste, mutta pääkirjauksessa on nimi Kirsti. Kumpaa nimeä kuuluu käyttää, riippuu asiayhteydestä. Lähdeviittauksissa, luetteloissa ja…
Voisit etsiä ainakin seuraavista teoksista:
Utrio, Kaari: Rusoposkia, huulten purppuraa - kosmetiikka ja nainen kautta aikojen.
Druitt, Silvia: Antique personal possessions.
Corson, Richard: Fashions in makeup from ancient to modern times.
Brown, Carolina: Skönhetens mask: Ur den kroppsliga skönhetens historia.
sijaintitietoja voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä http://www.helmet.fi tai kirjaston asiakastyöasemlla
Linda tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm
Nettisivuja:
http://www.kosmetologikoulu.com/koulu/kosmhist.html
http://www.costumes.org/
Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
Ennakkoperinnön antaminen on toki mahdollista. Finlex-palvelun kautta löytyy Perintökaari ja sen 6. luku Ennakkoperinnöstä, jossa sanotaan mm. näin: "Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun." Koko Perintökaari löytyy löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vero.fi-sivulta taas löytyy tietoa lahjaverosta. Siellä sanotaan mm. näin:
"Lahjansaajan täytyy maksaa lahjaveroa, jos lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Myös ennakkoperintö on lahja, josta maksetaan lahjaveroa." Sivusto löytyy täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Lahja
Tarkemmin asiasta kannattaa kysyä…
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Valitettavasti näyttää olevan niin, että Erich Kästnerin omaelämäkertaa Als ich ein kleiner Junge war (1957) ei ole suomennettu eikä sen vuonna 1959 julkaistua englanninnosta When I was a little boy näytä olevan julkisissa kokoelmissa. HelMet-kokoelmassa on kirjasta kuitenkin Stig Kassmanin ruotsinkielinen käännös När jag var en liten pojke vuodelta 1959 (suora varauslinkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356842~S9*fin). HelMet-kokoelmassa on myös saksankielinen versio (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1356774~S9*fin).
Englanninkielistä versiota liikkuu maailmalla antikvariaateissa, mutta ihan halvalla sitä ei näköjään saa. Google Books on digitoinut kirjan, mutta ei silti tarjoa sitä (https://books.google.fi/books/about/…
Laulu alkoi kertosäkeistön melodiasta, joka muistutti laulaja Joe Elliottia Lou Reedin kappaleesta "Satellite of Love". Hän rakensi loput sanoituksen viittauksista tuon kappaleen sekä muiden 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun rocklaulujen sanoihin. Muuten kyseessä on vain glam rockin tyylinen rakkauslaulu.
Lähde:
https://faroutmagazine.co.uk/explaining-every-easter-egg-in-the-def-lep…
Kirjat löytyvät suomenkielisinä Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta (https://vaasankirjasto.finna.fi/).Voit etsiä ensin tekijällä Colleen Hoover ja rajata sitten kieleksi suomi.Sinun pitää kirjautua sisään, jotta voit tehdä varauksen. Sitä varten tarvitset kirjastokortin numeron (näkyy kortin takana) ja nelinumeroisen pin-koodin, joka on sama kuin lainattaessa lainausautomaatilla.Tällä hetkellä Hooverin kirjaan Marraskuun 9. on 16 varausta ja kirjoja on 8 kpl ja Sydänluut-kirjaan on 38 varausta, kirjoja on 8 kpl. Ruma rakkaus -kirjaan ei ole tällä hetkellä varauksia. Paikalla niitä on 4 kpl lähikirjastoissa.Voit varata kirjat myös puhelimitse, eri toimipisteiden puhelinnumerot löytyvät kotisivultamme. Esimerkiksi Vaasan pääkirjaston…
Seuraavissa teoksissa sivutaan tavalla tai toisella avioeroa, uusperheitä yms.
Rissanen, Pirjo: Rakas sisareni Vilja (VIHREÄ VARIS-sarja); Tiainen, Marja-Leena: Jääprinsessa ja jäähykuningas (VIHREÄ VARIS-sarja); Laine, Sinikka: Silkkiuikku; Stark, Ulf: Jääkarhutanssi sekä Blume, Judy: Ei maailma tähän kaadu. Kaikki kirjat ovat saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta.
Osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml on Suomen nuorisokirjalijoiden tuottama luettelo avioeroa käsittelevistä nuortenkirjoista.
Helmet.finnan tarkennetulla haulla löytyy 5 kirjaa aiheesta. (Hakusanat Työ ja rauhanturvaajat, rajaus kirjat, suomenkieliset, genre tietokirjat. Linkki hakutulokseen. Uusin niistä on Ilmari Käihkön Sotilaan päiväkirja : kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi (2024)Jos hakee pelkästään sanalla rauhanturvaajat (samoilla rajauksilla) löytyy 48 kirjaa. Linkki hakutulokseen. Niistä hakukoneen mielestä aiheeltaan sopivin on Esko Heikkisen Rauhanturvaajat : YK-miehet kertovat : sydämenlyöntejä tasavallan rauhanturvahistorian viideltä vuosikymmeneltä (2006)
Kirja on sen verran vanha, että se löytyy antikvariaattien valikoimista. Tuotetta kannattaa etsiä useamman antikvariantin yhteissivulta. Linkki Antikvaari.fiTällä hetkellä en löytänyt kirjaa listoilta, mutta esim. Finlandiakirja antaa tallentaa sen tuotevahtiin. Linkki sivulle.
