Ensimmäinen numero ilmaisee oman paikkasi jonossa, jälkimmäinen numero kertoo montako varaajaa jonossa on kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi tila 5/185 tarkoittaa, että olet varausjonossa viidentenä ja koko jonossa on 185 varaajaa.
Asiasta säätelee laki Ratalaki 2.2.2007/110https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070110Sen 5.luvussa on säännökset Alueiden hankkimisesta ja korvauksista.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "oppilasarviointi" useita viitteitä aihetta käsitteleviin teoksiin. Esim. Silta uuteen opiskelija-arviointiin (1996) tai Portfolio arvioinnin ja oppisen tukena (1994) sekä Opiskelijan arviointi työssäoppimisessa (1999) ja Virta, Arja:
Uudistuva oppimisen arviointi: mahdollisuuksia ja varauksia (1999). Myös CD-ROM-viitetietokanta Aleksista löytyy viittauksia aiheesta kirjoitettuihin aikauslehtiartikkeleihin. Aleksia on mahdollisuus käyttää käsikirjastossa (2. krs.).
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset:
Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995
Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991
Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983
Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto.
Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,…
Kalervo Väänäsen aikakauslehtiartikkeli Luun elämänkaari, joka on ilmestynyt Duodecim-lehdessä vuonna 1996 numerossa 22 alkaen sivulta 2087 näyttäisi olevan myös internetissä luettavissa osoitteessa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Duodecim-lehden numerot on varastoitu Joensuun kaupunginkirjastossa vuodesta 1950 lähtien ja niitä voi lainata lukusali Vipusesta, laina-aika on yksi viikko.
Virkamieslain kokonaisuudistus toteutettiin 1980-luvun alussa, jolloin säädettiin uusi Valtion virkamieslaki 755/1986. Sen 5 luvun 20 §:n 3. momentissa todetaan, että virkamiehen on käyttäydyttävä virkamiesaseman edellyttämällä tavalla. Tämä laki kumosi joukon vanhempia virkamiehiä ja virkasuhteita koskevia lakeja. Kannattaa tutustua hallituksen esitykseen 238/1984, joka löytyy painetuista valtiopäiväasiakirjoista.
Savon maakuntahistoriasta on olemassa erinomainen seitsemänosainen, tuhansia sivuja käsittävä, kirjasarja "Savon historia". Savon historia 5: Vastakohtien aika 1919-1944 käsittelee mm. 1920-1930 luvun talous- ja sosiaalihistoriaa, joten siitä kannattaisi varmaan aloittaa. Toisen kirjasarjan, "Finlandia - Otavan iso maammekirja", osat 5 ja 6 käsittelevät myös Savon historiaa.
Tarkemmin aiheesta voi katsoa http://www.helmet.fi -hausta kirjoittamalla hakuruutuun "Savon historia".
Kyseinen puuveistos voisi olla saksalaisen Veit Stossin veistämä Krakovan Pyhän Marian kirkon alttarikaappi, jonka natsit ryöstivät 1941:
https://en.wikipedia.org/wiki/Veit_Stoss_altarpiece_in_Krak%C3%B3w
Ryöstö on mainittu ainakin Robert K. Wittmannin ja David Kinneyn tuoreessa teoksessa Paholaisen päiväkirja: Alfred Rosenberg ja kolmannen valtakunnan varastetut salaisuudet (Tammi 2017).
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään.
Monihaussa ei ollut Porin uutta aineistotietokannan osoitetta. Se on nyt päivitetty ja Porin aineiston pitäisi löytyä monihaussa, https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Valitettavasti emme näe lainahistoriaasi kirjastossa.
Nykyään voit tallentaa oman lainahistoriasi Finna-palvelun Omat tiedot -välilehdellä valitsemalla kohtaan "Lainahistorian säilytys" "Aina". Lainahistoria alkaa kuitenkin kertyä Finnaan vasta siitä eteenpäin, kun tämä valinta on tehty, eli vanhoja lainoja tällä ei saa näkyviin.
Olisiko kirja Jorma Varosen Kolmen päivän intiaanit (1979) Linkki antikvariaatin sivulletai Edward Ellisin Nopsajalka (1976) Linkki kaupan sivulleTein Finna-haun hakusanoilla Intiaanit ja nuortenkirjallisuus, sekä aikarajauksella 1975-1990. Hakuun osui 172 suomenkielistä kirjaa. Linkki hakutulokseen.
Lotta-kirjojen käännöksiä voit etsiä Libris-tietokannasta:
http://www.libris.kb.se/sok/sok.jsp
Kustannusteknisissä kysymyksissä sinun kannattaa kääntyä Lotta-kirjojen suomalaisen kustantajan, Kariston, puoleen.Kariston yhteystiedot ovat seuraavassa linkissä:
http://www.karisto.fi/
Ruotsinkielisten alkuteosten kustantaja on B. Wahlströms Bokförlag AB. Wahlströmin verkkosivut löytyvät täältä:
http://www.wahlstroms.se/default.jsp
FINLEX, Valtion säädöstietopankki, löytyy internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi . Siirry eteenpäin kohdasta: Ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita pikahakuun: kirjastolaki, niin saat luettavaksesi kirjastolain. Lain 2§ rajaa kirjastopalvelujen tavoitteet seuraavasti: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen." Pykälä 3 määrittelee kunnan tehtävät näin: "Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse…
Kirjasampo tietää kertoa vain kirjailijan perustiedot:
Taskinen, Esa Juhani syntynyt 4.7.1939 Maaningalla. Vanhemmat kunnanlääkäri Esa Taskinen ja Vivi Elisabeth Jansson.
Asuinpaikat: Maaninka - 1973. Kirjasampo
Maaningan Pitäjäkirja kertoo jonkin verran lisää tietoa vanhemmista ja paikkakunnasta. Siellä on myös kuva Taskisten perheestä. https://annaliisapekkarinen.net/wp-content/uploads/2015/04/maaningan_pitajakirja.pdf
Lisätietoa voisi saada kenties teoksesta Berliinin päiväkirja. Helmet
Kustantamolla saattaisi olla lisätietoja.
Kyseinen runo tai sen osat on yleinen suruadresseissa. Se löytyy useasta listauksesta, joissa on lueteltu suruvalitteluja ja muistovärssyjä.
Tekijätietoja ja alkuperää ei valitettavasti ole saatavilla. Vaikuttaa siltä, että runosta on tullut ns. kansanperinnettä.
