Ehkä yllättävästi emme löytäneet sanontaa fraasisanakirjoista. Ihan uusi ilmaus se ei ole. Sitä käytetään esimerkiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdissä, joissa on menty niin oven kuin akkunankin läpi vauhdikkaasti raamit kaulassa. Lauseita voi lukea Kansalliskirjaston Digitaalisen sanomalehtiarkiston sivuilta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22raamit%20kaulassa%22&orderBy=DATE&formats=NEWSPAPER&formats=JOURNAL&formats=PRINTING&formats=BOOK&formats=MANUSCRIPT&formats=MAP&formats=MUSIC_NOTATION&formats=CARD_INDEX&resultMode=TEXT_WITH_THUMB
Sanonta tarkoittaa siis ainakin sitä, että joku tulee tai menee kuvainnollisesti ovesta tai ikkunasta niin vauhdikkaasti,ehkä…
Jokainen Down-lapsi ja aikuinen kehittyy omaan tahtiinsa. Ylioppilastutkinnon suorittamista tai ajokortin suorittamista ei liene tilastoitu tältä kannalta.
Verneri.net-sivustolla, joka on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta, kerrotaan, että pojat ja miehet, joilla on Downin syndrooma ovat steriilejä, mutta tytöt ja naiset eivät ole. Downin oireyhtymä johtuu naisen munasolujen jakautumisessa tapahtuneesta häiriöstä, joka ei ole periytyvä.
Alla lisää tietoa Verneri.net-sivustolta:
http://verneri.net/yleis/downin-periytyminen
http://verneri.net/yleis/murrosika-down
Kirjallisista lähteistä Amalia armaasta löytyy parikin erilaista armas-varvas-riimiä hyödyntävää variaatiota: lastenloru, joka alkaa "Amalia armas kippuravarvas" sekä 1930-40-luvun taitteeseen ajoitettavissa oleva "Amalia armas, paleleeko varvas, ostetaankos Temposta tallukkaat?", joka on peräisin Tampereella keväällä 1939 avatun Tempon tavaratalon mainoksesta. Tässä muodossa sitä hyödyntää esimerkiksi Aulis Murto 40-luvulle sijoittuvassa romaanissaan Mannakorven markkinoilla. Verkkolähteissä jälkimmäisestä muunnoksesta tuli vastaani useita toisistaan hieman poikkeavia versioita, joissa kaikissa kuitenkin palelevat varpaat yhdistettiin lämpimiin jalkineisiin - tavallisimmin juuri tallukoihin. Pitempää tähän teemaan liittyvää tekstiä en…
Noomi Hebertin Revontulitalli -sarjaa on suomeksi ilmestynyt neljä osaa:
1. Liekkien lahja
2. Jäiden salaisuus
3. Tuulen tie
4. Kiven voima
Ruotsiksi on ilmestynyt vielä osat 5 (Mörkrets längtan) ja 6 (Ljusets hunger), mutta näitä ei ainakaan vielä ole suomennettu.
Rakkaalla työvälineellä on monta nimeä, mutta selityksiä näille ei tahdo löytyä. Nahan rei'ittämiseen käytettyä tarvekalua on kutsuttu nahkapaskan ohella mm. paskoksi, paskoraudaksi, läpipaskoksi ja reikäraudaksi. Reikärauta on tästä joukosta helposti ymmärrettävissä, mutta jo Agricolan sanavarantoon kuulunut paska tai Gananderin 1700-luvulla sanakirjaansa tallentama silmätulehdusta (trakooma) merkitsevä pasko ovat jo huomattavasti hämmentäviä tapauksia tässä yhteydessä. Paskominen voi tarkoittaa jonkin pilaamista. Vaikka rei'itetyn nahan voisi jossakin mielessä ajatella olevan "pilalla", tähän työkalun nimellä on tuskin haluttu viitata, kun reikä ja sen tekeminen on kuitenkin ollut tarkoituksellista. Ehkä parhaiten nahkapaskan onnistuu…
Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Substantiivina sana pivot yhtä kuin napa, keskipiste. Tekniikassa se merkitsee tappia, kiertymisen keskipistettä, sotilaallisesti kulmamiestä ja urheilussa avainpelaajaa. Verbinä se merkitsee kääntymistä tai kiertymistä jonkun varassa. Sanan alkuperä on hämärän peitossa. Oxfordin sanakirja kuitenkin ehdottaa mahdolliseksi alkuperäksi esim. espanjan sanaa pu(y)a kärki, terä tai piste.
Lähteet: Suuri englanti-suomi sanakirja. Gummerus; Englanti-suomi tekniikan ja kaupan sanakirja. Tietoteos Ky; The New Shorter Oxford English Dictionary. Clarendon Press, Oxford.
Vuoden 1997 alusta voimaan tullut varainsiirtoverolaki korvasi leimaverolain kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta maksettavien leimaverojen osalta. Leimaveron sijasta osakkeen ostajan tulee siis nykyään maksaa varainsiirtoveroa.
Verohallinnon palvelunumerosta vastattiin, että autopaikkaosakkeesta tulee maksaa varainsiirtovero, jos autopaikkaosake ei kuulu asunto-osakkeeseen, eli jos siitä on oma osakekirja. Osakkeiden ja arvopapereiden varainsiirtovero on 2 % kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Lisää tietoa varainsiirtoveron maksamisesta löytyy osoitteesta: http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Asunnon_osto/Varainsiirtovero…
Isännöitsijäntodistusta tarvitaan asunnon oston yhteydessä. Sen tarkoitus on antaa asunnon ostajalle…
Etymologialtaan kismittää - harmittaa, suututtaa, kirvellä, katkeroittaa (mieltä) - liittyy merkityksen "kirvellä, katkeroittaa" kautta sanaan kisma (häkä, katku), ja sen eri murteissa tavattaviin johdannaisiin, kuten kismertää (kirvellä, pakottaa).
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A-K
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Suomenkielen perussanakirja 2 L-R (Kotimaisten kielten tutkimuslaitos 1992) kertoo, että lieka on pitkähkö köysi tms. jolla eläin sidotaan laitumelle syömään. Nykysuomen sanakirja 3 L-N (WSOY 1954) sanoo samaa ja antaa esimerkiksi lauseen: "Liekaaminen on sopiva laiduntamistapa --"
Seuraavasta linkistä voit katsoa mitä Hevoset ja ratsastus -lehdessä kerrotaan liekaamisesta:
http://www.ratsastus.net/arkisto/jutut/3_06/keksinnot11.pdf
Nuolimyrkkysammakot ovat sammakkoeläinten heimo, johon kuuluu noin 200 lajia. Vain osa lajeista erittää iholleen myrkkyä. Terraarioissa sammakoita harrastaville se on suosittu laji. Vankeudessa olevilta sammakoilta myrkky saattaa lähestulkoon hävitä. Hyvin varovasti niihin kannattaa kuitenkin terraarioharrastajankin suhtautua. Osa lajeista erittää hengenvaarallista hermomyrkkyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nuolimyrkkysammakot
http://www.korkeasaari.fi/Elaimetjaymparisto/elaimet/etelaamerikka/sini…
http://www.sammakkolampi.net/nuolimyrkkysammakot/index.html
Myös kuutiomeduusoita on monia lajeja. Niistä hyvin myrkyllinen on Australiankuutiomeduusa. Sen myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/…
Nordean rahanarvokertoimen http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702544 mukaisesti vuoden 1955 kerroin on 0,162, joten markka-arvo on 500 000 kertaa 0,162 = 81000 mk. Tulos jaetaan euron muuntokertoimella 5,94573 jolloin tulokseksi saadaan 13623 euroa.
Nordean taulukko perustuu rahan ostovoimaan. Vuonna 1955 silloisella 500000 markalla sai tavaraa ja palveluksia suunnilleen saman verran kuin 13623 eurolla nykyään.
Vuoden 2004 Suomen tilastollisen vuosikirjan mukaan (s. 688) on vuoden 1955 eurokerroin 0,028 ja silloin saadaan tulokseksi 500 000 kertaa 0,028 = 14000 euroa joka ei poikkea kauheasti ensimmäisestä arviosta.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi juntturoida tarkoittaa ´vastustella, pullikoida, niskuroida´. Näin ollen juntturoiminen tarkoittaa vastustelemista, pullikoimista tai niskuroimista.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Pauli Saapungin isä Franz Lengauer oli jo perääntymässä Norjan kautta kotiinsa Baijeriin, kun Pauli syntyi evakossa Oulussa huhtikuun toisena päivänä 1945. Franz Langauer oli kolmena vuonna tehnyt heinät Saapungin kylässä. Paulin kasvattivat hänen äitinsä ja isovanhempansa, joiden luona Pauli asui, kunnes muutti äitinsä avioiduttua Yrjö Mustosen kanssa uuteen kotiin vuonna 1957. Pauli Saapunki tapasi isänsä Göttingin kylässä kesällä 1974. Isä kertoi että hänellä oli toinen poika, Roland Norjassa. Isä kuoli 23.9.1988, ennen Pauli Saapungin suunnittelemaa uutta matkaa. Vuonna 1996 Pauli Saapunki matkusti Saksaan ja tapasi serkkujaan. Ilmeni että Franz Lengauer oli elänyt poikamiehenä koko ikänsä.
Lähde: Saapunki, Pauli :…
Sanja on alkuperältään epäselvä naisennimi. Sen mallina ovat voineet toimia rakenteeltaan samanlaiset nimet, kuten Anja, Senja, Sonja tai Tanja. Kyseessä voi olla myös muunnos nimestä Sanna tai Sandra. Lisäksi alkuperäksi on tarjottu slaavilaisia sanja- ja senja-loppuisia nimiä. Suomen ortodoksisessa kalenterissa Sanja on yhdistetty Aleksandraan. Ensimmäiset Sanjat nimettiin 1920-luvulla.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Kaarina Helakisa kirjoitti ja omisti "Pietari ja susi" -kirjan pojalleen, joka menehtyi vain 10 kuukauden ikäisenä.
Vaikka kyse on sadusta, on tarinassa useita laulunpätkiä toivosta. Nämä säkeet on yhdistetty "Pietarin laulu toivosta" -runoksi, joka löytyy esimerkiksi Helakisan "Annan ja Matiaksen laulut" -kirjasta.
Tässä vielä teosten tiedot:
Helakisa, Kaarina: Pietari ja susi. Tarina eräästä lapsesta monille aikuisille ja lapsille. (Weilin+Göös, 1982)
Helakisa, Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88. (Otava, 1988)
Leivontaresepteissä, joissa käytetään rommiaromia, määrä on 1-4 tl. Taikinan koko ohjeissa on kuivakakun kokoluokkaa. Myös valmistajan tuotekuvauksessa kerrotaan, että sitä käytetään leivonnassa "pieniä määriä". Määrä riippuu kuitenkin leivonnaisesta, johon sitä käytetään, ja siitä miten voimakkaan rommin maun kakkuun haluaa. Joissain ohjeissa oli valmiiksi 1-2 tl, mutta neuvottiin tuplaamaan määrä, mikäli haluaa voimakkaamman rommin maun.
Laskiaispullien mantelimassaan neuvotaan laittamaan karvasmanteliöljyä 1-2 tippaa. Ohje mantelimassan valmistamiseen löytyy esimerkiksi DanSukkerin sivuilta.
Vastaus ei ole kysymyksiisi täysin kattava, koska leivonta ei kuulu kirjastonhoitajan osaamisalueeseen. Leivontaan liittyviä…
Tässä tiedot, jotka löytyivät Kavista. Oikein muuta ei ole.
Sukunimi: Cederberg
Kutsumanimi: Göran
Etunimet: Göran
Syntymäaika: 07.12.1926
Syntymäpaikka: Espoo
Kuolinaika: 13.08.1978
Lähteet: Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974 ja 1983
tehtävät: Näyttelijä (kertoja) Helkama TV (käsittelynimi)
Näyttelijä (Raffu Larkamo) Näkemiin Helena 1955
Näyttelijä (insinööri Kalle Kallio ) Yks' tavallinen Virtanen 1959
Irman poikaystävä Isaskar Keturin ihmeelliset seikkailut 1960
Näyttelijä (arkkitehti Stig Gustavsson ) Här börjar äventyret 1965
Näyttelijä (runoilija) Sadas yö 1965
Näyttelijä (Pilatus)…
