Ei, rälssi ei ole vain Ruotsin ja Suomen historiaan kuuluva asia, vaikka se on erityisen keskeinen juuri näissä maissa. Rälssijärjestelmä eli frälse oli käytössä myös Norjassa ja Tanskassa, mutta hieman eri muodossa. Lähde:https://sv.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A4lse
Kyllä kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voit varata kirjaston Oulunsalon pääkirjastosta. Kerrot vain minkä kirjan haluat varata, niin varaamme sen sinulle. Pyynnön voit jättää vastaamalla tähän viestiin tai osoiteeseen kirjasto@oulunsalo.fi.
Kirjaston aineisto on selailtavissa klikkaamalla tästä http://www.outikirjastot.fi/ Voit varata myös muiden Outi-kirjastojen aineistoa tänne Oulunsaloon. Tällöinkin pyyntö tulee kirjaston kautta.
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
En löytänyt Pentti Haanpään kirjoitusta Lastuja mistään kokoelmasta. Sitä ei myöskään ole listattu esimerkiksi Kirjasammossa kirjailijan tuotantoon. Voisiko kyse olla Juhani Ahon Lastuja-novellikokoelmista?
Merenkulkualan kirjastoista kannattanee kysellä kirjoja laivojen rakennustekniikoista. Merenkulkulaitoksen kirjasto sijaitsee Helsingissä. Kirjaston yhteystiedot ja lainusta koskevat säännöt saa esille osoitteesta
http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto. Teknillisen korkeakoulun kirjastossa on myös jonkin verran merenkulkualaa koskevia kirjoja.
Merenkulun asiasanastosta, osoitteesta http://merisanasto.kyamk.fi/termi.php?q=8042 voi valmiiksi hakea sopivia hakusanoja.
Laajakaistaliittymiä sai viime vuonna lainaksi Lahden kaupunginkirjastosta, mutta ei enää tänä vuonna. PHP tarjosi käyttötuen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Tietojemme mukaan Lauri Viidalta on käännetty saksaksi vain romaani Moreeni.
Toisen kysymyksen runo ” Ken paljon jaksoi jne.” voisi kenties olla jonkinlainen mukaelma Hilja Haahden ruonosta Oma äiti armas(runon alkusanat ovat:Ken painoi hellintä rintaa vastaan?)Runossa on kohta, joka muistuttaa kysymyksen runo-pätkää:
Ken kauan jaksoi, ken kuormat kantoi,
ken kallehinpansa kaiken antoi, ken lempi hetkehen viimeiseen?
Oma äiti armas !
Runo löytyy mm. teoksista Tämän runon haluaisin kuulla 3 ja Hilja Haahden runokokoelmasta Valitut runot. Saksaksi sitä tietojemme mukaan ei ole käännetty vaikka joitakin muita Haahden teoksia onkin.
Väestötietojärjestelmään oli lokakuussa 2014 rekisteröity 4696 Albert-nimistä elossa olevaa Suomen kansalaista. Albertin sai ensimmäiseksi etunimeksi 659 poikaa ja muuksi etunimeksi 4037 poikaa. Listoja suomalaisten etunimistä löytyy osoitteesta
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Väestörekisterikeskuksen etunimihaulla voi tutkia, kuinka usein tietty etunimi on annettu eri aikoina syntyneille. Tämä haku löytyy osoitteesta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Tietoa benediktiiniläisnunnaksi tulemisesta löytyy englanniksi ainakin joidenkin luostareiden sivuilta.
The Abbey of St. Walburga, Colorado: http://www.walburga.org/index.php/be_a_nun/how-be-nun/
St. Emma Monastery, Pennsylvania: http://www.stemma.org/vocations/formation-process/
Holy Trinity Monastery, Herefordshire: http://www.benedictinenuns.org.uk/Community/Community/FAQ.html
Aiheesta löytyy myös video: https://www.youtube.com/watch?v=FfR7APq8mxg.
American-Cassinese Congregation (http://www.osb.org/amcass/) on julkaissut vuonna 2001 ohjeen rituaaleista luostareilleen: www.osb.org/amcass/ritual/acritual0601.doc.
Maallikkojäseniä koskevat rituaalit löytyvät täältä: http://www.osb.org/obl/ceremon.html.
Abbedissan valinnasta ja siihen…
Perinteisistä saduista turhamaisuuden vaaroista varoittavat ainakin H. C. Andersenin Keisarin uudet vaatteet ja Grimmin veljesten Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Kumpaakin löytyy kirjastosta useista eri kokoelmista.
Uudemmista saduista sopisi ainakin Päivi Alasalmen Turhamainen aasi ja kymmenen kultakenkää (kokoelmassa Turhamainen aasi, Gummerus 2009). Magdalena Hain satukertomuksessa Kurnivamahainen kissa (Karisto 2017) ahneus saattaa vaaraan koko maailman.
Lasten- ja nuortenromaanien puolelta löytyy Serena Valentinon Hirviön sydän (Sanoma 2016), joka kertoo, miten Kaunotar ja hirviö -tarinasta tuttu hirviö päätyi turhamaisesta ja itsekäästä nuoresta prinssistä kirouksen vangiksi. Timothée de Fombellen fantasiakirja Tobi Lolness (Tammi…
Ajantasaisessa Yhdistyslaissa, sen 5.luvussa käsitellään yhdistyksen päätöksentekoa.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L5P20
Kokouskäytännöt-sivustolla käsitelty myös yhdistyksen sääntömääräisiä kokouksia
https://www.kokouskaytannot.fi/kokoukset-yhdistystoiminnassa/kokoustyyp…
Tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissä olevista lähteistä.Osaisiko joku palstan seuraajista auttaa ja kertoa, tunnistaako konsertin tai tietääkö lisätietoja?
Vapaatekstihaulla consociatio? löytyy tietokannasta viisi viitettä. Ne eivät mielestäni käsittele suoraan Euroopan unionia. Hakusana konsensus tuottaa neljä osumaa, jotka käsittelevät myös demokratiaa.
Hakusanalla demokratiavaje löytyy 58 viitettä.
Sinun kannattaa varmaan kaivaa joku asiaa käsittelevä juttu ja katsoa jos pääset lähdeluetteloiden avulla eteenpäin (viittaukset ja kirjoittajat)
Kannattaa koettaa myös oheista netti osoitetta
http://www.psr.keele.ac.uk/
Tyhjän tien paratiisit Tapani Ritamäen ruotsintamana (Paradis ultra light Wahlström & Widstrand, 1992) näyttää olevan ainoa käännös ruotsiksi. Boklaget on kyllä kustantanut toisen Liksomin teoksen, niinikään Tapani Ritamäen kääntämänä, Väliasema Gagarin (Station Gagarin, Boklaget 1988).
Lähteet:
Fennica http://finna.fi
Fili: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kungliga biblioteket (ks. tietokannat) http://www.kb.se/
Kotiliedessä, Hopeapeilissä ja Eevassa ilmestyi sisustukseen ja kodin kunnostamiseen liittyviä kirjoituksia, mutta varsinainen asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvä erikoislehti oli vuodesta 1948 asti ilmestyvä Kaunis Koti. Oulun kaupunginkirjastossa Kaunista Kotia ei lainata kotiin, mutta sen saa lukusaliin luettavaksi muutaman päivän varoitusajalla. Varastokirjastossa on lainattavat kappaleet. Avotakka on ilmestynyt vuodesta 1967. Oulun kaupunginkirjastossa sitä on vuodesta 1970 lähtien.
Tutkin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjaa Sukunimet (Otava 2002)Wikiö nimeä en siitä löytänyt, mutta nimen Vikki alta löytyvät esim. Wicke ja Wigg. Nimet ovat joko saksankielisen Friedrich-nimen kansankielisiä asuja. Nimet voivat olla myös Viktorin kutsumanimiä.Paikoin taustalla voi olla myös ruotsinkielen kvick = nopea, sukkela. sivu 749Netistä löytyy Tuomas Salsteen sukunimiinfo-sivusto.Siellä sukunimestä Vikiö kerrotaan:"Nimi Vikiö on ollut käytössä jo kauan sitten. Sen tiedetään esiintyneen vuosina 1569–1573 oheiseen karttaan merkityllä alueella tai alueilla. Nimeä on voinut olla muuallakin. Tiedot tuolta ajalta ovat puutteellisia." Linkki sivustolle Kenties Wikiö on nimen vanhempi kirjoitusasu?
Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevista lähteistä tietoa ei löytynyt.
Perustamisvuotta kannattaa tiedustella Patentti- ja rekisterihallituksesta http://www.prh.fi/ ,kaupparekisteriasioita koskevat tiedustelut puh. (09) 6939 5939.
Liikennevalojen asetuksia voi muokata, mutta vain lainsäädännön rajoissa. Liikennevalojen käyttö on määritelty Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa 1012/2001.
Rautatietasoristeyksien liikennevalojen sekä punainen että valkoinen valo ovat vilkkuvia.
Jalankulkijan kaksiosaisen liikennevalon alempi valo voi olla kiinteä tai vilkkuva vihreä. Tyypillinen käyttötapa on, että kiinteä vihreä valo muuttuu hetkiseksi vilkkuvaksi vihreäksi viestimään siitä, että valo vaihtuu pian punaiselle.
