Kirja on Allison Pearsonin romaani Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, alanimekkeenä vielä 'Uraäidin päiväkirja'. Kirjan kannessa on harmaaseen jakkupukuun pukeutuneen kiireisen naisen hahmo kellotaulun keskellä.
Tätä kyseistä teosta ei suomalaisissa kirjastoissa näyttäisi olevan, mutta kansainväliset verkkokaupat myyvät Kanadassa 1999 julkaistua englanninkielistä versiota noin 60 eurolla.
Saman tekijän kaksiosainen teos "Michael Wittmann and the Waffen SS Tiger commanders of the Leibstandarte in World War II" (Stackpole Books 2006) on Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa.
Turun seudun kirjastojen kokoelmia voi selata osoitteessa https://www.vaskikirjastot.fi.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei,
kysymäsi video näyttäisi löytyvän dvd-muodossa Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan kolmannesta osasta. Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan osia on mahdollista tilata kaukopalveluna Rauman kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Vaski-verkkokirjastossa tai paperilomakkeella Turun pääkirjastossa.
Linkki Rauman kirjaston sivulle: goo.gl/SuGcy2
Vaski-kirjastojen kaukopalvelun osoite: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Ainakin Suomessa äänirooleihin eli dubbaajiksi valitaan usein henkilöitä, joiden ääni muistuttaa alkuperäisen ääninäyttelijän ääntä. Valituksi saattaa tulla myös tunnetun henkilön ääni. Alla linkit Wikipedian sivuille luetteloihin saksalaisista ääninäyttelijöistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_voice_actresses
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:German_male_voice_actors
Form-lehdet ovat Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Niitä ei saa varsinaisesti lukusalilainaan, mutta voit saada lehdet Pasilan kirjastossa käyttöösi pyytämälle ne kirjaston asiakaspalvelusta. Juuri tänään, 15.6., ovat koronarajoitukset lieventyneet niin, että myös lukusalien normaali käyttö on Helmet-kirjastoissa mahdollista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852037__Sform__Orightres…
Suomen ensimmäisen presidentin valitsi poikkeuksellisesti Eduskunta. Eduskunnan julkaisema Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari ja Tasavallan presidentti -sivusto (otsikon Poikkeukselliset valintatilanteet alla) kuvaavat ensimmäisen vaalin vaiheita. Vaalista ja ehdokkaiden äänimääristä on tietoa myös Kansallisbiografian artikkelissa Kaarlo Juho Ståhlbergistä.
Hei,
Näin vähillä tiedoilla asiasta voidaan esittää vain arvailuja.
Souvi tarkoittaa raskasta työtä tai työurakkaa, jota tilapäiset kausityöntekijät tekivät metsissä ja satamissa. Sanaa ”souvarit” alettiin käyttää 1800-luvun lopulla ja usein sillä viitattiin ”jätkiin.”
Laulamista tietojeni mukaan Suomessa ei ole lainsäädännöllä koskaan rajoitettu. Yksi poikkeus tästä säännöstä on kuitenkin olemassa.
Viime sotien aikana Suomessa oli tanssikielto vuosina 1939-1948. Kielto koski nimenomaan tanssia, mutta vanhojen sanomalehtiartikkelien perusteella käy ilmi, että kieltoa valvovat nimismiehet kielsivät tällä perusteella usein myös yhteislaulun.
Myöhemmin Korona-aikana kiellettiin myös yhteislaulaminen.
Arvelen siis, että tässä…
Runo sisältyy Helena Anhavan kokoelmaan "Vuorosanoja" (1973). Runolla ei ole erillistä nimeä. Sisällysluetteloon siitä on merkitty aloitussäe "Mies lähtee aamulla maailmaa valloittamaan".
Anhava, Helena: Vuorosanoja : Runoja.
Helsinki: Otava, 1973.
110 s.
Lisäpainokset: 2. p. 1976. - 3. p. 1983.
ISBN: 951-1-00685-1 (nid.)
Runo, samoin kuin alkuperäiskokoelma kokonaisuudessaan, sisältyy myös kokoomateokseen Anhava, Helena: "Runot 1971-1990". Helsinki: Otava, 1990.
Hei !
Kyllä löytyy vanhempaa painosta vuodelta 98 sekä Myyrmäestä että Tikkurilasta, mutta kirjat ovat lainassa. Uudempaa painosta 2001 on vain Helsingin kirjastoissa, nekin lainassa, varausjonoa ei ole. Varaamalla (maksu 50 senttiä noudettaessa) kirjan saa joko verkkokirjaston www.helmet.fi kautta tai ottamalla yhteyden lähikirjastoon.
Blanche Kerr Brockin säveltämään lauluun Beyond the sunset on tehty kaksi suomennosta. Aimo Huttunen on suomentanut sen nimellä Kointähti kirkas. Tämän suomennoksen ovat esittäneet mm. Sirkka Virtanen, Lassi Pelander ja Leo Niemelä.
Seppo J. Järvisen suomennoksessa kappaleen nimeksi on tullut Auringonlaskun toisella puolen. Tämän version ovat esittäneet Seppo J. Järvinen sekä Markku Taipale.
Vuoden 2009 nimipäiväalmanakasta löytyvät tiedot etunimien yleisyydestä (suomenkieliset, ruotsinkieliset, ensimmäiset nimet, jälkimmäiset nimet)
https://almanakka.helsinki.fi/images/nimipaivat/nimiallakat/NimAll2009…
Suomenkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 311 lapsella (12. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 1466 lapsella (3. yleisin)
Ruotsinkielisillä Sofia
ensimmäisenä etunimenä 24 lapsella (9. yleisin)
jälkimmäisenä nimenä 83 lapsella (3. yleisin)
Kysymykseen on haastavaa löytää täysin tyhjentävää vastausta, sillä joukkojen määrissä Saksan alueella oli merkittäviä vaihteluita kyseisten vuosien aikana. Lisäksi eri lähteissä on havaittavissa ristiriitaisuuksia.
Välittömästi sodan päättymisen jälkeen vuonna 1945 joukkojen määrä Saksan alueella ylipäätään oli ymmärrettävästi korkea, mutta kotiuttamisten ja uudelleenjärjestelyiden myötä määrä alkoi kuitenkin laskea varsin nopeasti. Berliinin saarto 1948-1949 lisäsi jännitettä alueella uudelleen, mikä näkyi myös joukkojen määrässä.
Euroopan taisteluiden päättyessä toukokuussa 1945 Yhdysvalloilla oli Saksassa 61 divisioonaa, yhteensä 1 622 000 sotilasta. Jo myöhemmin kesällä 1945 julkaistiin suunnitelma miehitysjoukoista, joiden mukaan…
Maiju Lassilan teoksia löytyy Helmet-kirjastoista runsaasti. Tosin osa niistä on sen verran vanhoja, että niitä on enää jäljellä yhdet varastokappaleet Pasilan varastossa. Mutta kaikista niistäkin voi kyllä tehdä varauksia ja tilata haluttuun noutokirjastoon.
Voit tehdä varauksia Lassilan kirjoista joko itse netissä Helmet-sivustolla, mihin tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Mutta jos netin kautta varaaminen ei jostain syystä onnistu, niin voit mennä omaan lähikirjastoosi ja pyytää palvelutiskin virkailijaa tekemään sinulle varaukset haluamistasi teoksista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smaiju%20lassila__O-date__U…
Hei
Kappale Mua filmataan löytyy Cliftersin levyltä Nyt. Kuopion seudulla levy olisi Niuvan laitoskirjastossa. Voisit olla yhteydessä Kuopion kaupunginkirjastoon ja kysyä, onko levy varattavissa heidän kauttaan. Tai vaihtoehtoisesti voit pyytää Siilinjärven kirjastoa tekemään kaukopalveluvarauksen levystä.
Netistä kappaletta ei tähän hätään löytynyt - YLE Areena audiossa se on ollut, mutta ei ole enää kuunneltavissa.
Kyseessä on todennäköisesti tyhjennysreikä, joita käytetään esimerkiksi monissa pienissä soutuveneissä. Reiän tarkoituksena on helpottaa veneen tyhjentämistä vedestä maihinpääsyn tai sateen jälkeen, näin venettä ei tarvitse peittää pressulla tai kääntää ylösalaisin kuivumista varten. Reikään isketään kiinni pohjatulppa ennen vesille lähtöä, jotta vesi ei vuoda sisään veneeseen. Joka vuosi ei suinkaan tehdä uutta reikää, vaan käytetään sitä samaa. Lähteet:https://eralehti.fi/tarinaa-tapeista-ja-tulpista-ja-vahan-muustakin/https://www.discoverboating.com/resources/boat-drain-plug
Valitettavasti ei enää. Varaamossa kerrotaan Itäkeskuksen, Pasilan ja Vuosaaren digitointilaitteista, mutta ne käyvät VHS- ja C-kaseteille. Linkki Varaamoon.
Kyseistä mikrofilmattua aineistoa löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta, josta sitä voidaan kaukolainata Porin kaupunginkirjastoon. Kaukolainan hinta on 1 € / mikrofilmirulla ja 4 € / mikrofilmikorttitilaus. Maakunta-arkistot lähettävät tämän lisäksi laskun suoraan asiakkaalle. Mikkelin maakunta-arkiston mikrokorttiluettelo on osoitteessa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/mluett/mklue.html.
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla…
