Kuvia vertaamalla näyttää olevan Gammayökkönen. Siipien takaosan väli on tasaisemman näköinen verrattuna siipien muihin osiin ja muutkin tuntomerkit täsmäävät melko hyvin.Lähteet kuvineen:Suomen perhoset Gammayökkönen - Suomen Perhosethttps://tinyurl.com/Gammaykkonen
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Kyseessä ei ole turvatarkastus vaan henkilön taustan selvittäminen rikosrekisteristä. Sinne merkitään ainoastaan vankeusrangaistukset - ei sakkorangaistuksia - ei siis liikennesakkoakaan. Rikosrekisterilaissa ja -asetuksessa ( Suomen Laki I:ssä) kerrotaan rekisterin tarkoituksesta ja tiedoista, tietojen luovuttamisesta, Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosrekisterin pitämisessä, tietojen poistamisesta rikosrekisteristä, rikosrekisterinpidosta, sinne merkittävistä tiedoista, tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja niiden luovuttamisesta rikosrekisteristä sekä erinäisistä säännöksistä. - Samat tiedot löytyvät Internetistä Valtion säädöskokoelmasta osoitteesta http://www.finlex.fi lainsäädännöstä asiasanalla…
Kuvaukseen sopii ainakin Meg Rosoffin kirja Poikkeustila. Se on ilmestynyt suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2005. Kansikuva ja juonikuvaus löytyy esim. Pirkkalan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/nuaikesitt/poikkeustila.htm.
Kysymyksesi osoittautui varsin visaiseksi. Ensimmäiseksi tulee toki mieleen, että ateljeessa seisova tyttö olisi Tove Jansson. Tällöin kuva ei kuitenkaan voi olla Per Olovin ottama, koska Tove oli häntä 6 vuotta vanhempi. Bildhuggarens dotter -kirjan vuoden 2003 painoksen sisälehdeltä saa kuitenkin sen käsityksen, että kannen ateljee-kuva olisi nimenomaan Per Olov Janssonin ottama. Kirjassa on useita kuvia, jotka on merkitty Per Olov Janssonin nimiin. Yhdellä sivulla on Per Olovin otamaksi merkitty kuva, joka on muuten täysin identtinen kannen kuvan kanssa, mutta siinä ei ole tyttöä. Voisiko olla niin, että tyttö on lisätty kuvaan jälkeen päin?
Kirjassa Valolla piirtäjä: 60 vuotta valokuvaajana (Musta taide 2006) Per Olov Jansson kertoo mm…
Hei!
Uusin vielä kerran lainasi, ja uusi eräpäivä on 17.9. Kirjaa on nyt uusittu kuusi kertaa (sääntöjen mukaan neljä kertaa voi uusia). Jos kirjaa ei löydy eräpäivään mennessä, se pitäisi korvata.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Olisikohan kirjassa kuitenkin painovirhe ja kyseinen paikkakunta (kylä) on Rantasalmella sijaitseva "Kolkontaipale"? Kolkontaipaleella on ollut rautatieasemakin, joka lakkautettiin liikennepaikkana vasta 2007.
Itse en löytänyt nimeä "Kollontaipale" mistään, joten pidän yhden kirjaimen virhettä todennäköisimpänä selityksenä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kari Rydmanin Tule kanssani alttarille -kappaleen nuotit ja sanat löytyvät ainakin kahdesta eri teoksesta. Kappale löytyy teoksesta Suuri Toivelaulukirja 19, joka on useiden Varsinais-Suomen kirjastojen kokoelmissa. Lisäksi Turun pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy Rydmanin Niin kaunis on maa -nuottikokoelma. Löydät teokset kirjoittamalla Vaski-kirjastojen hakukenttään (https://vaski.finna.fi) Tule kanssani alttarille ja valitsemalla aineistotyypiksi nuotit.
Suuri Toivelaulukirja 19 löytyy useiden verkkokauppojen valikoimista, esimerkiksi osoitteesta https://www.booky.fi/tuote/kari_virpi/suuri_toivelaulukirja_19/97895246….
Ruokailijatyyppi on sanana ilmeisen uusi - tai koko käsite on uusi - joten aiheesta tietoa etsittäessä kannattaa käyttää laajempia käsitteitä tai asia on syytä ilmaista toisin, esim. etsimällä aiheesta seuraavia sanoja yhdistellen: ravitsemuskäyttäytyminen, ravitsemus, ruokatottumukset, ateriat, ruokailu, ruokakulttuuri. Näillä sanoilla löytyy niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita (suomalaisia lehtiviitteitä Aleksi tai Arto artikkelitietokannoista), ei varmaan ihan juuri sitä mitä haluat, mutta yleisesti ravitsemusta tai ravinto-oppia käsittelevissä teoksissa huomioidaan alaa koko laajudessaan.
Iina-Maria Piilinen on tehnyt Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle gradun aiheesta "Naisten kulttuurinen suhde ruokaan: tutkimus…
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Luetun ja kuullun ymmärtämiseen liittyviä erityisopetuksen harjoituskirjoja ei löytynyt kirjaston kokoelmista. Ne ovat ammattikirjallisuutta, ja niiden lainausoikeuksia on siis todennäköisesti rajoitettu. Harjoituskirjojen sijaan suosittelisin lukemaan opetteleville tarkoitettua helppolukuista kirjallisuutta. Olisi tärkeä löytää sellaista kirjallisuutta, joka olisi innostavaa ja vetävää luettavaa, mutta samalla kieleltään tarpeeksi helppoa.
Helmet-lukudiplomissa olisi yhtenä osa-alueena "Helppolukuiset sarjat". Sieltä voisi löytyä sopivaa luettavaa:
https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Tässä Louna-kirjaston 1. ja 2. luokkalaisille suunnattujen helppolukuisten kirjojen lukudiplomilista:
https://…
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Tietoa Kaari Utriosta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta hakusanalla Utrio. Tässä suora linkki arkistokorttiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4470&arkisto=true#H… .
Vastauksessa mainittujen teosten lisäksi Kaari Utriosta löytyy tietoa myös teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4, Wsoy 2000.
Kaikilla mainitsemillasi valtioilla (niin kuin arvata saattaa) todellakin on vastaavanlainen portaali. Tässä linkit niihin: Ranska http://www.service-public.fr/ , Ruotsi http://www.sverigedirekt.se/ , Kanada http://canada.gc.ca/main_e.html , Saksa http://www.bund.de/ , Yhdistyneet kuningaskunnat http://www.direct.gov.uk/en/index.htm , USA http://www.firstgov.gov/. Sivut löytyvät helposti aivan tavallisella sanahaulla esim. googlen avulla (esim. "USA government services portal", "service portal Germany", "government services France" jne.). Englanninkieliset hakusanat toimivat kaikissa tapauksissa, koska sivuista on tietenkin myös englanninkieliset versiot. Alkukielisillä hakusanoilla pääset ehkä vielä nopeammin samaan tulokseen. Myös EU:n…
Jukka Rintalasta löytyy tietoa netistä osoitteesta http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/ihmiset_paajutut/4319597.shtml. Hänestä ja hänen luomastaan muodista on tehty myös kirja, jonka nimi on ytimekkäästi "Jukka Rintala". Se on vuodelta 1999. Sitä voi lainata Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Jukka Rintalasta on kirjoitettu paljon eri lehdissä. Mainitsen tässä muutamia lehtiartikkeleita.
Moisio, Mikki: Muodin vuoksi. Anna 2006,nro 36.
Kortelainen, Jyrki: Vaatteessa pitää näkyä kantajansa sielu. Taito 2000, nro 4.
Sarrola, Sinikka: Miten tullaan Jukka Rintalaksi. Kodin kuvalehti 1999, nro 21.
Piri, Markku: Jukka Rintala: 20 vuotta muodin vuoksi. Anna 1996, nro 46.
Airaksinen, Pauliina: Jukka Rintala: muotisuunnittelija. Suomen kuvalehti…
Tarkoittamasi diasarja lienee Oy Finlayson Forssa Ab, Mallisto 1894-1939.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että sinun olisi varminta ottaa yhteys suoraan Finlaysonille ja selostaa tilanne. Finlaysonilla sinut osataan varmasti ohjata eteenpäin sellaiselle henkilölle, joka vastaa tiedotuksesta, kuvituskuvista ym. Kuvien oikeudet ovat joko valokuvaajalla tai firmalla. Useinhan firmoilla on omat kuva-arkistonsa. Taideteollisen korkeakoulun vanhat kinodiat eivät ole laadultaan julkaisukelpoisia. Usein yritykset ovat hyvin tarkkoja sen suhteen, että heidän tuotteitaan esittävät kuvat ovat ensiluokkaisia. Lisäksi on huomioitava oikeuskysymykset, lupien selvittely ja muut vastaavat asiat. Kuvien julkaisun yhteydessä on hyvän…
Läheskään kaikki suomalaiset eivät osanneet lukea ja kirjoittaa 1700-luvulla. Lukutaitoisuutta on tilastoitu vasta vuodesta 1880 (Tilastollinen vuosikirja 1903), jolloin jo suurimmalla osalla oli lukutaito.
Tässä palvelussa aiemmin annetun vastauksen mukaan 1700-luvulla lukutaitoisten määrä vaihteli kovasti paikkakunnittain, esimerkiksi Varsinais-Suomessa eri paikkakunnilla lukutaitoisten määrä vaihteli 1720 - 1730-luvuilla 16 ja 44 prosentin välillä. Määrä kuitenkin kasvoi nopeasti vuosisadan loppua kohden. Kirjoitustaitoisia oli vielä selvästi lukutaitoisiakin vähemmän. Lisää tietoa ja lähteitä löytyy aiemmasta vastauksesta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c9dbc24e-f1f5-4d6…
Polkka on syntynyt vasta 1800-luvulla.…
Vuoden 1918 sisällissodasta on ilmestynyt viime vuosina lukuisia historiateoksia, joissa tuodaan esille ajan henkeä ja maailmankuvaa sotatapahtumien rinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi:
Olli Korjus: Kuusi kuolemaantuomittua (Atena, 2014)
Teoksessa esitellään kuuden teloitetun tarina, ja avataan samalla sisällissodan taustavaikuttimia sekä aatemaailman ristiriitoja.
Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet (Otava, 2017)
Kirjassa annetaan ääni punakaartien toimintaan osallistuneille työläisnaisille. Kirjan pääpaino on 1900-luvun alkupuolen naiskuvassa, sukupuolirooleissa ja arjessa. Ajallinen jänne ulottuu myös sodan jälkeiseen aikaan.
Tepora & Roselius (toim.): Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan…
