Voisikohan kyseessä olla Axel Fredenholmin Näin olen kuullut : matkalla intialaisen mestarin seurassa = Iti mayâ srutam? Sen ensimmäinen suomenkielinen painos julkaistiin vuonna 1974.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 39 Zeus-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_navigaatio.asp
Valitettavasti nimioppaista tai muista lähteistä ei löytynyt selitystä tämän nimen alkuperästä. Voisiko nimi kuitenkin olla ulkomaista alkuperää?
Mediamajassa on saatavilla tallennin ja mikki mutta varsinaista haastattelusettiä sieltä ei kyllä löydy. Mediamajan henkilökunta kuitenkin pyysi ottamaan yhteyttä Mediamajaan, jotta varmistuisi pystyvätkö he auttamaan teitä.
Kannattaa tutustua kirjaan Vankileirihelvetti Dragsvik : Tammisaaren joukkokuolema 1918 / Sture Lindholm. Kirjassa saattaa olla myös lähdeluettelo, joka voi auttaa eteenpäin.
Toiseen kysymykseen tietoa voisi löytyä Maanmittauslaitoksesta.
Kolmannen kysymyksen osalta kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin tietokeskukseen https://www.hel.fi/tieke/fi/yhteystiedot-ja-palaute/anna-palautetta
Kiri on suomalainen nimi, joka tunnetaan ainakin Vehkalahdella ja Janakkalassa, jossa se esiintyy myös asutusnimenä. Vanajan kylän alkuna on ollut Kiri-niminen rälssitila. Kiri voi olla lyhentymä marttyyrinnimestä Kyrillos, mutta varsinaisesti nimen alkuperää ei ole selvitetty. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 441 Kiri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Happi voi vahingoittaa soluja. Liiallisen hapensaannin kohdalla puhutaan hyperoksiasta eli happimyrkytyksestä. Se voi johtaa kehukojen vahingoittumiseen, muutoksiin silmissä ja keskushermostohäiriöiden aiheuttamiin kouristuksiin.
Hapen soluja vahingoittava vaikutus riippuu osapaineesta, eli siitä kuinka suuri osa keuhkokudokseen kohdistuvasta ilmanpaineesta johtuu hapesta, sekä ulkoisesta paineesta. Normaalista hengitysilmasta happea on noin 21 prosenttia. Tyypi tai muut ilman kaasut eivät suoraan vaikuta hapen terveysriskeihin. Ilman muita kaasuja hapen osapaine toki nousee, mutta vaarallisuus riippuu kokonaispaineesta. Puhdas happi on vaarallista, jos ympäristön paine on sama kuin normaali ilmanpaine tai sitä suurempi. Kun puhdasta…
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia.
Hei,
suosittelen Kirjakauppaliiton sivuja "Mitä Suomi lukee".
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3).
Siellä on suosituimmuuslistat kuukausittain. Toivottavasti niistä on apua.
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Stefan Einhornin kirja Aidosti kiltti on tilattu Helsingin Kaupunginkirjastoon tammikuun puolessavälissä. Aineisto toimitaan kirjastoon minkä jälkeen tapahtuu rekisteröimineN ja kirjastoituminen ( = aineistoa saatetaan lainaus-kuntoon). Nämä toimenpiteet vievät hieman aikaa.
Kirja on ilmestynyt täNä vuonna. Kirjaa voi varata heti kun löytyy nidetietoja HelMetissä riippumatta siitä ovatko niteet Espoossa, Helsingissa Kauniaisissa tai Vantaalla.
Hankintaehdotuksi voi tehdä lomakkeela joka löytyy
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Helsingin kaupunginkirjaston Hankintaohjelma on julkaistu kotiSIvuillamme:
http://www.lib.hel.fi/Page/f90f3605-f5fd-4033-9550-52c70b93fe2b.aspx
Nopeata tapaa ei taida ollakaan, sillä kirjojen eri painoksissa ja erikielisissä versioissa em. teksti saattaa olla erinumeroisilla sivuilla. Pläräämistä siis riittää. Auttaisiko etsimistä, että lause liitetään päähenkilön opiskelijatoveriin Razumihiniin ja että englanninkielisessä Wikipediassa [http://en.wikiquote.org/wiki/Crime_and_Punishment] viitataan englanninkielisen version sivulle:" Talking nonsense is the sole privilege mankind possesses over the other organisms. It's by talking nonsense that one gets to the truth! I talk nonsense, therefore I'm human. (p.242)"
Dostojevskin Rikos ja rangaistus löytyy kokonaan englanninkielisenä verkosta osoitteesta http://www.bartleby.com/318/.
Jospa etsimällä tuosta palvelusta yllämainitulla…
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kotikirjaston kautta tai oman kirjastojärjestelmän kautta mikäli järjestelmässä on verkkolomake kaukolainausta varten.
Hei!
Google-haussa tuli tieto, että ko. kirjeitä säilytetään Kansallisarkiston Siltavuoren toimipisteessä (toimitusaika Rauhankadun toimipisteeseen 1 vuorokausi). Arkistolaitoksen sivulla kohdassa asiakirjojen tilaaminen sanotaan, että asiakirjoja voi tilata ainoastaan toimipisteissä paikan päällä sähköisen tilauspalvelun avulla. Tutkijasalien päivystäjät neuvovat tilauksen laadinnassa ja toimittavat tilatut asiakirjat tutkijasaliin tutkittavaksi. Em. tiedot löytyvät www.arkisto.fi -sivulta, samoin kuin Hämeenlinnan maakunta-arkiston yhteystiedot. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta voi kysyä lisätietoja asiasta.
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Etsimäsi kirja on varmaankin Maria Peuran On rakkautes ääretön (Tammi, 2001).
Voit lukea teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50654
https://lukki.finna.fi/Record/lukki.121962?imgid=1
Helmet-kirjastoon ei tule Tosi elämää -lehteä, eikä lehtiä muutenkaan voi tilata omaksi kirjaston kautta, luettavaksi ja yleensä myös lainattavaksi kyllä. Tosi elämää -lehti on Finna-tietokannan mukaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Lainattavaksi sitä ei sieltä saa. Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiEtusivu | Kansalliskirjasto
