Oletko katsonut Anja Snellmannista tietoja esim. kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, Otava 2004.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim.
Sanojen aika -sivustolta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
ja kustantaja Otavan kotisivuilta http://www.otava.fi löydät lisätietoja ja jopa Snellmanin sähköpostiosoitteen.
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mumma-sanaa. Se mainitaan yhtenä mummo-sanan murteellisena (Pohjanmaan ja Kainuun murteet) muotona (Suomen sanojen alkuperä -etymologinen sanakirja 2: L-P). Siksi mitään "oikeaa" taivutustapaa ei liene. Apuna voi käyttää Kielitoimiston sanakirjaa, ja esim. kumma-sanan taivutusta:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä…
Selasin läpi parikin suomalaisia kansansatuja sisältävää kirjaa sekä Anni Swanin satuja, mutta aivan tällaista ei niistä löytynyt. 'Vetehisen vangeissa' on kolme sisarusta, jotka joutuvat vetehisen vangeiksi, ja satuja kuninkaista ja heidän tyttäreistään löytyi useampia.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen sadun? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suoraa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta joitain johtolankoja kyllä.
Wittgenstein tunsi taloustieteilijöitä kuten John Maynard Keynesin ja Piero Sraffan. Sraffan kanssa hän tiettävästi keskustelikin usein, joten on täysin mahdollista, että hän on kommentoinut myös taloustieteitä. Heidän suhdettaan käsittelee esim. Amartya Sen artikkelissaan Sraffa, Wittgenstein, and Gramsci.
Wittgensteinin teoksia löytyy tietokannasta Wittgenstein Source. Tietokannasta etsimällä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, mutta oikealla saksankielisellä hakusanalla jotain relevanttia voi toki löytyä.
Keskustakirjasto Oodin elektroniikkatyöasemien varustukseen kuuluvat myös juotosasemat. Työasemat voi varata https://varaamo.hel.fi/ -sivuston kautta. Varauksen lisäksi tarvitset myös voimassaolevan kirjastokortin.
Elektroniikkatyöasema:
https://varaamo.hel.fi/resources/awmyaqgjiiba?date=2023-12-19
Lisätietoja voi kysyä:
oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Kysyin asiaa molemmista kustantamoista, mutta sain vastauksen vain Otavalta. Vastaus on, että Otavan kaunokirjallisuuden toimitus valitsee kirjat Otavan kirjastoon. Kirjan pitää olla korkeaa kirjallista tasoa ja aiheen suomalaisia lukijoita kiinnostava.
Friedrich von Schillerin historiallinen näytelmä Don Carlos on luettavissa Toivo Lyyn suomennoksena Schillerin Valittujen teosten osasta 2. Suomennos on vuodelta 1953.
Kysymyksestäsi ei ilmene, missä päin Suomea tarvitsisit teoksen kesällä. Teosta on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta tai ko. paikkakunnan verkkokirjastosta, onko teosta mökkipaikkakunnallasi.
https://finna.fi/Record/helle.83803
https://finna.fi/
Etsimäsi Lassi Nummen runo Jossakin on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Lähdössä tänään (1977. s 14.). Runo sisältyy myös esimerkiksi Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (1978).
Shoot the moon tarkoittaa verkon sanakirjojen mukaan sitä, että yrittää tavoittaa jotain, jolla saa suurimman mahdollisen menestyksen. Understanding Shoot the moon A Guide to English idioms -videossa kerrotaan, että sanonta olisi saanut alkunsa korttipelistä, jossa shoot the moon olisi tarkoittanut sitä, että otetaan riski ja tähdätään parhaaseen mahdolliseen tulokseen, https://www.youtube.com/watch?v=1EPkwKzS0doSanakirjoista löytyy muoto shoot for the moon, joka tarkoittaa myös sitä, että pyrkii siihen, mitä eniten toivoo ja pyytää sitä, mitä eniten haluaa, SHOOT FOR THE MOON | English meaning - Cambridge Dictionary. Englanti-suomi idiomisanakirjassa on esimerkki Shoot for the moon and ask them to pay your bills ja se on käännetty Pyydä…
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyyntölomake: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukopalvelupyynnön voi kyllä halutessaan jättää myös kirjastossa paikan päällä.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu .
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1…
Runoilijalta on käännetty suomeksi runokokoelma Onnenvaellus käydään varvasjuoksua (Tammi 2002). Den harhjärtade människan on suomennettu nimellä Jänissydäminen ihminen, mikä löytyy kyseisestä runokokoelmasta. Kirjan saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Hei!
Nopeasti tulee mieleeni Antti Tuurin Taivaanraapijat,
mutta on aiheesta toki kirjoitettu muitakin teoksia:
Engelmann, Ruth: Lehtimaja
Luoma, Heikki: Kuparitaivas
Riarbäck, Asser: Karhunrantalaiset (Kanada)
Willman, Samuli: Alaskan lohi
Lännen lokarit
Paluu kotimaahan
Tie länteen
ja tietenkin Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarja (muuttajina ovat ruotsalaiset).
Töölön kirjastossa on soittohuone, jossa on digitaalinen piano (ajanvaraus https://varaamo.hel.fi/ tai 09 310 85725.
Vantaalla on piano asiakkaiden käytössäTikkurilan kirjastossa (ajanvaraus musiikkiosastolta, puh. 043 825 0963) ja Koivukylän kirjastossa (ajanvaraus puh. 043 8250961).
Espoossa Ison Omenan ja Sellon kirjastojen sivuilla kerrotaan, että niissä on piano asiakkaiden käytettävissä (soittohuoneen varaukset https://varaamo.espoo.fi/).
Tarkempia tietoja voit kysyä ko. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Mikko Himangan artikkeli Kirkkomusiikki -lehden numerosta 7 vuodelta 1996 on tarkistettu. Valitettavasti artikkelissa ei kerrota, mistä venäläisestä sävelmästä voisi olla kyse.
Ikävä kyllä Ilpo Taipaleen kappaletta Valssi keinutti niin ei ilmeisesti ole julkaistu nuottina. Huittisten kirjastosta löytyy nuottikokoelma Yksinäinen soittaja : Ilpo Taipaleen sävellyksiä ja sanoituksia, mutta siinäkään ei valitettavasti ole kyseisen kappaleen nuottia.
