Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
Vuosina 1971-1998 julkaistun Iijokin-sarjan alkuperäisen fontin nimeä ei ole kustantajalla tiedossa. Syynä on se, että 1970-luvulla fontteja on usein muokattu vielä käsin, eikä kustantajalla ole tallessa sellaisia tiedostoja, joista nimeä voisi tarkistaa.
Turun kaupunginkirjaston mikrofilmit ovat vapaasti käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa (Linnankatu 2, 2. krs). Niistä voi ottaa kopioita hintaan 2 mk / kpl (A4-koko). Mikrofilminlukulaitteisiin kannattaa varata etukäteen aika numerosta 2620 629. Lisätietoja sanomalehtien mikrofilmeistä löytyy myös arkistosta asiasanoilla "mikrofilmit" ja "Turun Sanomat".
Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta
Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos.
Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla
http://www.puumala.fi/
http://www.ngw.nl/indexgb.htm
Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-…
Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti löytänyt juuri tuollaista runotekstiä, Olli Järvisen Joulun kangastus -runossa on tällainen kohta ...Kaikki hiljaisuuden syliin vaipuu, rauhaan syvään jouluyön.-...Runo on kokonaisuudessaan luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi;ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1355514?term=vaipuu&term=rauhaan&term=syv%C3%A4%C3%A4n&term=Rauha&term=rauha&page=3. Usein lapsuudesta mieleen jääneet runot löytyvät aapiskirjoista ja koulujen lukukirjoista. En löytänyt selaamistani tätä runoa, mutta aapisia voi tutkia Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DE…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Kyseessä on luultavasti Sten af Klinteberg, joka on ruotsalainen viihdepianisti ja yritysjohtaja. Suomalaisille af Klinteberg lienee tutuin säveltämästään kappaleesta Den sköra lyckan, jonka Kari Vahtiala esitti Syksyn sävelessä vuonna 1984 nimellä Annikan uni. Esitys sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Pianistina af Klinteberg on levyttänyt vuonna 1996 albumin Trottoarvioler.
Af Klinteberg on toiminut Sony Music Swedenin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on oma musiikin tuotantoyhtiö Water Sound Music AB.
Lähteitä:
https://www.discogs.com/artist/1329307-Sten-Af-Klinteberg
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=klinteberg
https://www.xing.com/profile/Sten_afKlinteberg
https://www.bolagsfakta.se/…
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
Löydät bibliografian Klaus Mannin teoksista mm.seuraavasta osoitteesta:
http://lexikon.freenet.de/Klaus_Mann
Suomennettuja teoksia ovat Mefisto (Mephisto); suomentaja Markku Mannila ja Pako pohjoiseen (Flucht in den Norden); suomentaja Klaus Karttunen.
Italo Calvinon teosten tiedot löydät Italo Calvinon kotisivuilta osoitteesta
http://www.geocities.com/Athens/Forum/7504/calvino.html
Suomennetut teokset ja suomentajat löytyvät mm. Suomen kansallisbibliografiasta osoitteesta
http://finna.fi
Calvinosta löytyy tietoa myös teoksesta: Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus, joka on ilmestynyt vuonna 1989 ja jonka on toimittanut Merja Vannela. Kustantaja on Kirjastopalvelu Oy.
Jyväskylän kaupunki on valinnut aineistotoimittajansa kilpailutuksen jälkeen.
Hankintasopimuksessa määrätään ostopaikat, alennukset, tilaustapa, toimitusaikataulu ja toimitusten lähetystapa. Sopimus tehty 15.12.2003, sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mukana sopimuksessa ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta ja Uuraisten kunta.
Ostopaikoiksi sopimuksessa on nimetty:
BTJ Finland: kirjastokirjat ja av-aineisto. BTJ on kotimaisen kirjallisuuden pääostopaikka.
Euro Publications: vieraskielinen kirjallisuus ja av-aineisto.
Lisäksi kirjastolla on oikeus käyttää myös muita hankintapaikkoja vieraskielisen kirjallisuuden ja av-aineiston sekä vaikeasti saatavan kirjastoaineiston osalta. (esim.…
