Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät alla mainitut suomalaisten kartanoiden ruokaperinnettä käsittelevät kirjat:
- Urajärven kartanon keittokirja : Lilly von Heidemanin reseptejä vuosilta 1905-1910 / [kirjoittaja: Jouni Kuurne] (2014)
- Tertti : kartanon keittokirja / [teksti ja toimitustyö: Mikko Takala] (2014)
- Makuja mahtipitäjästä : ruokaa, kulttuuria, tarinoita / Laura Kolbe, Birgitta Stjernvall-Järvi, Vuokko Virolainen, Mervi Pasanen (2011)
- Laukon kartanon keittiössä / Leena Lagerstam (2008)
- Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria : Imatran seudun gastronomiaa ja kartanoelämää / Risto ja Ritva Lehmusoksa (2008)
- Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.) (2003)
-…
Ennen kirjastojärjestelmämme päivitystä tämän vuoden alussa, ei todellakaan voinut varata kuin yhden kappaleen per kortti.
Nyt voimme helposti tehdä useampia varauksia samasta kirjasta, mutta edelleenkään emme voi taata, että kirjat saapuvat samaan aikaan.
Esim. luokalle varattavat kirjat saattavat tulla jopa kuukauden välein. (Toki näin käy joskus kirja per kortti varailussa)
Mukavaa olisi myös muistaa perua turhat varaukset, kun tarpeellinen määrä kirjoja on saatu.
Hoidan asianne järjestelmään.
En oikein usko, että etsimääsi yleispätevää kielitieteellistä julkaisua löytyy, mutta latinan kielen kehityksestä löytyy suomen kielellä päteviä tiiviitä kuvauksia mm. latinan alkeisoppikirjojen (Via Nova, Ad fontes) johdanto-osuuksista, erityisesti Ad fontes I Tekstit, Kulttuuritausta (Helsinki, 1981).
Hyvä, vähän laajempi esitys löytyy professori Iiro Kajannon teoksesta Antiikista Asterixiin (Latina maailmankielenä ja latinaa nykykielissä, s. 26-45, Porvoo, 1973 - teos on vielä aivan ajankohtainen, vaikkakin vähän vanhempi). Lisäksi löytyy teos Frösen, Jaakko, Katsaus kreikan ja latinan kielten historiaan (1980). Myös teoksesta Castren, Paavo, Johdatus antiikintutkimukseen Helsinki 1980 löytyy varmaan tietoa, mutta tätä teosta ei ole…
L. Onervan runo Sa menet pois on kokoelmasta Iltakellot (1912). Runo on luettavissa myös teoksista L. Onerva: Valittuja runoja. 1 (Otava 1927) ja antologiaan Toisillemme : valikoima runoja (L. Onervan ja Eino Leinon runoja, toim. toim. Reetta Nieminen ja Jorma Rakkolainen, Otava 1986).
Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
Finna https://finna.fi/
Lastu-kirjasto https://lastu.finna.fi/
Kansalliskirjaston ylläpitämä kansallinen metatietovaranto MELINDA on ratkaisu tähän tarpeeseen. Lukemalla kirjan viivakoodin Melindan hakukenttään saat käyttöösi kaikki kirjaan liittyvät metatiedot, mukaan lukien kirjastoluokituksen. Melindan hakupalvelun löydät täältä: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
Kysymyksesi osuu suoraan kirjastoluokituksen ytimeen. On monia teoksia, joiden sisältö sopii moneen eri luokkaan. Kirjastossa kirja voi kuitenkin fyysisesti sijaita vain yhdessä paikassa ja siksi kirjaan voidaan merkitä vain yksi luokka: pääluokka, jonka mukaan kirja hyllytetään aina samaan paikkaan ja jonka perusteella se löydetään. Lisäluokkia ja asiasanoja, jotka myös kuvaavat kirjan sisältöä voidaan lisätä tarpeen mukaan luettelointitietoihin kirjastojen aineistotietokantoihin. Ne auttavat tiedonhaussa löytämään viitteitä halutusta aiheesta. Mitään tarkkaa määritelmää ei voida antaa siitä, mikä on oikea luokka millekin kirjalle. Kirjastojen laajasti käyttämä yleinen kymmenluokitus löytyy täältä:
http://ykl.kirjastot.fi/
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia…
Tällä runolle ei, kuten ei muillakaan Lakeus-kokoelman runoilla, ole varsinaista nimeä. Kirjan sisällysluettelossa se nimetään ensimmäisen rivinsä mukaan: Pysähtynyt maisema ja joki.
Hei, Lahden kaupunginkirjastosta saa luokkasarjoja kouluille. Sarjat löydät osoitteesta http://lastukirjastot.fi/130818/fi/articles/lahden-kaupunginkirjaston-l…
Ystävällisin terveisin,
Sanna Kuosa
Informaatikko, Lasten- ja nuortenpalvelut
Lahden kaupunginkirjasto
Helmet-kirjastoista Espoon Sellon kirjastosta saa lainaan mikrofonin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2391685__S%C3%A4%C3%A4nity*__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Elektroniikka-hakusanalla ei lainattavia esineitä löytynyt. Voit etsiä kirjaston lainattavia esineitä käyttäen hakusanana esineen nimeä tai selata koko lainattavien esineiden luetteloa Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28esine%29%20f%3Aq__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
En ole varma, mitä kysyjä täsmällisesti tarkoittaa kysymyksellään. Laitan aluksi muutaman linkin, jotka johtavat lahottajasienistä kertoviin tietoiskuihin ja dokumentteihin.
Viherympäristöviikko: Käävät ja muut lahottajasienet:
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/tietoa/puut-ja-monimuotoisuus/kaavat-ja-muut-lahottajasienet/
Luontoportti:
https://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/kaavat-asuvat-arvokkaissa-metsissa
Helsingin kaupunki: Sienet ja laho
https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2012/sienetjalaho_net.pdf
Mallioikeudesta ja hyödyllisyysmalleista löytyy seikkaperäiset selvitykset Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta http://www.prh.fi/
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuojalautakunnan sivuilta http://www.tietosuoja.fi löytyy tietoa tietosuojasta. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulta http://www.tietosuoja.fi/1673.htm löytyy esitteitä ja julkaisuja.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Ammattinetistä osoitteesta http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/196_ammatti löytyy hiukan kuvausta kirjastovirkailijan työnkuvasta.
Työn tarkka sisältö riippuu kuitenkin aika paljon kirjastosta, ja toki henkilö itsekin voi vaikuttaa siihen, millaisia tehtäviä saa työssään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa vain harva kirjastovirkailija luetteloi aineistoja. Toisaalta oma työnkuvani kirjastovirkailijana on hyvin laaja verkkotietopalvelusta lukupiirin vetämiseen ja kirjavinkkauksesta hankittavan aineiston valintaan. Työtehtäviä ei siis oikein ole mahdollista luetella tyhjentävästi.
Bahaismin pääperiaatteita on käsitelty kirjassa Butterworth: Uusia uskontoja. Kirjaneliö 1981. Tarkempaa tietoa tästä opista löytyy teoksesta: Teinonen, Seppo: Bahaismi: synty, kehitys ja nykyinen oppi. Suomen itämainen seura 1962
Suomen Baha'i-yhteisön internet-sivut ovat osoitteessa http://dawn.joensuu.fi/bahai/ . Englanniksi tietoa löytyy Baha'i Faith Index -verkkopalvelusta osoitteessa http://www.bcca.org/~cvoogt/index.html
Saku Niilo-Rämän ja Petri P. Pentikäisen kesäkuussa 2019 ilmestynyttä kirjaa on toistaiseksi vain muutamassa Suomen kirjastossa.
Voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastoonne.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Voitte myös tehdä hankintaehdotuksen omalle kirjastollenne.
https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/--Lomakkeet--/lomake/show.tmpl?id=16;sivu_id=5838
https://haukivuori.fi/kyyvesi-kirja/
https://finna.fi/Record/lumme.3010544
Osa Zacharias Topeliuksen suomennetusta tuotannosta on luettavissa digitoituna Gutenberg-projektissa ja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa, mutta esimerkiksi runoja ei siellä ole.
Saat runon sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
