Olet kysyessäsi valinnut kunnaksi Helsingin, joten oletan että tarkoitat Helsingin kaupunginkirjastoa. Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta haettaessa ei löydy viitteitä kysymäsi valokuvaajan tuotantoa käsitteleviin teoksiin. Hänen töitään saattaa silti olla teoksissa, joihin on koottu useamman valokuvaajan töitä.
Internetin hakupalveluiden avulla (esim. Metacrawler, ks. http://www.kirjastot.fi/ > tiedonhaku > valitse joku hakupalveluista > kirjoita laatikkoon "yann arthus-bertrand")löytyy kyllä aineistoa, esim. http://www.yannarthusbertrand.com/ .
Painettua aineistoa kannattaa tiedustella vielä Taideteollisen korkeakoulun (Hämeentie 135 C) kirjastosta.
Kysymyksestä ei oikein käy ilmi, minkälaisia ohjeita tarvitset kannettavasi käyttöön. Jos kone toimii muuten, mutta tarvitset siihen tietoliikenneyhteyden, kannattaa ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Alla on esimerkkejä yrityksistä, joiden sivuilta löytyy tietoa kiinteistä ja langattomista laajakaistayhteyksistä. Niiden sivuilla on myös tarkempia asennus- ja käyttöohjeita sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.
http://www.welho.fi/yksityisille/laajakaista/tabid/155/Default.aspx
http://www.elisa.fi/laajakaista/
http://www.sonera.fi/Laajakaista/
http://www.dna.fi/Yksityisille/Laajakaista/dnalaajakaista/Sivut/Default…
Elokuva löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta. Vastauksen hetkellä se on paikalla kahdeksassa kirjastossa (näistä Espoossa 5 kpl), joten varaamalla sen saa muutamassa päivässä. Voit tehdä varauksen suoraan tämän linkin kautta http://luettelo.helmet.fi/record=b1905349~S9*fin, jos kysyjällä on henkilökohtainen PIN-koodi. Jos sitä ei ole, täytyy käydä lähimmässä HelMet-kirjastossa, jossa varauksen voi tehdä.
Heikki Poroila
Tekijänoikeus.fi-sivuston mukaan äänitteen lähioikeudet (muusikot, tuottaja ym.) päättyvät 50 vuotta julkaisun jälkeen, jos äänite on julkaistu Euroopan talousalueen ulkopuolella. Sen sijaan ETA-alueella julkaistujen suoja-aika on 70 vuotta.
http://www.tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/lahioikeudet/
Säveltäjän ja muiden luovien tekijöiden suoja-aika on 70 tekijän kuolemasta. Niinpä esim. J.S.Bachin (k. 1750) musiikki julkaistuna ennen vuotta 1942 on kaikin puolin vapaata.
Kirjaston kokoelmista vanhoja julkaisuja voi hakea esim. näiden hakusanojen yhdistelmällä: Bach historialliset äänitteet.
Outi-kirjastojen kokoelmissa vapaata Bachin musiikkia on mmm. oheisilla äänitteillä:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?…
Kauko on Jope Ruonansuun uudelleen sanoittama versio Juice Leskisen sävellyksestä Hauho. Vuonna 1992 julkaistussa laulussa Ruonansuu ruotii rempseään tyyliin lama-ajan poliittisia käänteitä: Ei ole helppoa olla keskosen / on ulos nauranut Mauno ja Esko sen.
Keskonen viittaa todennäköisesti valtakunnanoikeudessa käsiteltyyn ns. koplaustapaukseen, jonka seurauksena kauppa- ja teollisuusministeri joutui eroamaan kesken kauden. Tärkeintä sanavalinnassa on silti saattaunut olla luoda tehokas riimi säkeen "Esko sen" kanssa. Tiukan riimittelyn malli tulee suoraan Juice Leskisen alkuperäisestä Hauho-tekstistä.
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön.
Tractatus-käännös menee seuraavasti (kursiivit kirjasta):
5.62. Maailma on minun maailmani ja tämä ilmenee siitä, että kielen (ainoan kielen, jota ymmärrän) rajat merkitsevät minun maailmani rajoja. (Ludwig Wittgensteinin teoksesta Tractatus Logico-Philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma, WSOY 1984, kolmas painos, s. 68, suom. Heikki Nyman)
The Origins of Totalitarianism -käännös kuuluu taas seuraavasti:
Ihmisen omaan olemassaoloon perustuvaksi oletettu ihmisoikeusajatus meni murskaksi samalla hetkellä, kun siihen muka uskoneet joutuivat ensi kerran vastakkain sellaisten ihmisten kanssa, jotka olivat todella menettäneet kaikki muut ominaisuudet ja erityissuhteet – paitsi sen, että he olivat yhä ihmisiä. (Hannah…
Kaiketi kyse on Peter Careyn romaanista Oscar ja Lucinda. Se ilmestyi Tammen kustantamana suomeksi vuonna 1989 Keltainen kirjasto -kirjasarjassa.
https://www.risingshadow.fi/library/book/5341-oscar-ja-lucinda
Juuri tämän kuvailun perusteella tarinaa ei löytynyt mutta voisiko kyseessä olla Ihannetyöpaikka lehdestä 21/1994? Siinä ei ole ongenkoukku vaan sirkuksessa oleva piiska. Muuten on monta samankaltaista tarinaa joissa Aku on ongella ja tavalla tai toisella hän itse tai kalastuskumppani tulee heitettyä veteen, mutta ei juuri siitä syystä jota kuvaillaan.
Valitettavasti kuvaukseen sopivaa elokuvaa ei onnistuttu löytämään. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi sen? Ehdotukset voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kysymys on tainnut jäädä kesken, mutta ehkä tässä tarkoitetaan Paavo Cajanderin Salomaa-runon säettä "Kuin kukat kirren alt’ elpyvät taas elohon."Sanan perusmuoto on kirsi, ja se tarkoittaa routaa. Se taipuu siis samoin kuin hirsi, hirren.Lähde:Nurmi, T. (2004). Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja (Kolmas, korjattu ja päivitetty painos.). Gummerus Kustannus Oy.
Yliopiston Almakkatoimiston digitoimien kalentereiden mukaan 08.02.1942 oli sunnuntai ja 25.04.1939 oli tiistai.https://almanakka.helsinki.fi/arkisto/1900-luvun-kalenterit
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends…
Isak Julinin kirjapaino sijaitsi vuonna 1918, kuten arvelitkin, Tampereella Hämeenkatu 29:ssä. Samalla tontilla sijaitsi hänen kirjakauppansa. Hämeenkatu 31:een hän rakennutti elokuvateatterin. Isak Julin myi yrityksensä vuoden 1918 lopulla.
(Lähteet: Nurmi: Isak Julinin kirjankustannustoiminta Tampereella, Tammerkoski 1957, s. 125-126; Raevuori: Tampereen kauppaseura ja sen miehiä, s. 462-466)
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7…
Osoitteessa http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm mainitaan, että ”Hälsans faror” olisi tosiaan teoksen ”Terveyden vaarat” ruotsinkielinen versio, mutta en pysty asiaa tarkistamaan kirjoja vertaamalla, koska HelMet-kirjastoissa ei ole teoksen ruotsinkielistä painosta. On myös vaikea sanoa käytössä olevan tiedon perusteella, onko kirja kirjoitettu alun perin suomeksi vai ruotsiksi. Ehkä Kansalliskirjastossakaan ei ole asiaa pystytty selvittämään eikä siksi merkitty kumpaakaan käännökseksi. Suomenkielinen painos on julkaistu aikaisemmin, mutta varmuuden asiasta saisi kysymällä kustantajalta. Kustantajan yhteystiedot löytyvät yllä olevasta osoitteesta.
Ruotsinkielinen teos löytyy Fennica-tietokannasta nimellä ”Hälsans faror:…
Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Osallistumisen hurmaa -projektin sivuilta löytyy kysymäsi teksti, vain ensimmäinen vaaranna-lause puuttuu:
http://www.osallistumisenhurmaa.fi/materiaalipankki/runoja.pdf
Tekijää tai lähdettä ei kuitenkaan mainita. Sivuston takana on Koskenrinne-nimisen vanhusten palveluntuottajan projekti. Ehkä heidän kauttaan löytyisi tekijä tekstille:
http://www.koskenrinne.fi/fi/yhteystiedot/
Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat…
