Aineettoman kultturiperinnön Wikissä kuvataan tanssilavakulttuuria ja annetaan myös lähdelista aiheesta, https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Lavatanssit
Finna.fi:stä löytyy tutkimuksia tanssilavojen kulttuurista, artikkeleita ja kuvia. Näitä selaamalla löytyy lavoja, mutta listausta Naantalin tanssipaikoista en löytänyt.
Kirjoja aiheesta kannattaa tutkia:
Tanssilavakirja/Hakulinen Kerkko -Yli-Jokipii Pentti AtlasArt 2007 löytyy Vaskin kokoelmasta, sitä kannattaa tutkia, samoin kirjaa Tanssipaikkaopas/Jokinen, Matti 1993.
Teoksessa Kun Suomi sanoi, saanko luvan/Kahila Heikki - Kahila Pia. Gummerus 2006 käsitellään paritanssin historiaa Suomessa, siinä on sivuttu jonkin verran tanssipaikkoja.
Tanssit.net…
Elonetistä löytyi Ilmari Lipposen kohdalta vain tuo yksi elokuva, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…;. Suomen Näyttelijäliiton hausta häntä ei löydy, https://www.nayttelijaliitto.fi/nayttelijahaku/?name=Ilmari+Lipponen&ge….
Kyseessä saattaisi olla Marie Louise Fischerin Itsepäinen Isabella. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1968; vuonna 1991 julkaistiin toinen painos.Vuoden 1968 painoksen takakannen teksti kuvailee kirjaa näin: "Isabella on kymmenvuotias, Grunertin perheen hemmoteltu kuopus, joka on aina tottunut saamaan tahtonsa läpi tavalla tai toisella. Hänellä on rakastava isä ja hyvin taipuvainen äiti, kahdeksantoistavuotias veli Bernd sekä isosisko Elke, joka yrittää kasvattaa Isabellaa. Joululomalla vanhemmat ja Elke lähtevät hiihtämään Garmisch-Partenkircheniin. Isabella, jonka alun alkaen oli pitänyt lähteä retkelle luokkatovereiden kanssa, kerjää itselleen pääsyn mukaan. Matkalla hän kauniista lupauksistaan huolimatta oikuttelee ja…
Kyseessä on varmaankin sama kasetti, josta on kysytty aiemmassa kysymyksessä Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/90-luvulla-kuuntelin-c-kasettia?language_content_entity=fiIkävä kyllä näyttää siltä, ettei kyseistä C-kasettia ole kirjastoissa saatavissa muualla kuin Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavaksi: https://finna.fi/Record/fikka.5775225?sid=5087719207 Toinen vaihtoehto on yrittää etsiä sitä levyantikvariaateista tai käytetyn tavaran verkkokaupoista. Monen levyantikvariaatin valikoimasta löytyy luettelo netissä. Voit löytää relevanteille sivustoille hakemalla netistä sen tapaisilla hakusanoilla kuin "levydivari", "levyantikvariaatti" tai "käytetyt c-kasetit".
Lukemaan opettamiseen voisi saada vinkkejä esim. seuraavista kirjoista:
Sarmavuori, Katri: "Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen"
Järvinen, Arja: "Tarinatiikeri : esiopetus : opaskirja"
Huovi, Hannele: "Salainen maa : esiopetus"
Sitten on olemassa cd-rom: "Eskari : suuri kilpailu"
Tavutettuja lastenkirjojahan on myös saatavana.
Eri mailla on hyvin vaihtelevia tapoja laskea asukaslukuja, minkä takia lukujen tarkkuuksissa saattaa olla suuriakin heittoja. Asukasmäärät voivat vaihdella eri laskutavoista johtuen, esimerkiksi miten laajasti kaupunkien lähiöitä lasketaan mukaan.
Tässä yksi mahdollinen listaus. Asukasluvut ovat tammikuulta 2006 ja niihin on laskettu mukaan suurimmat lähiöt.
1. Tokio (Japani) 34,2 milj. as.
2. Mexico City (Meksiko)22,8.
3. Soul (Etelä- Korea) 22,3
4. New York (USA) 21,9
5. Sao Paulo (Brasilia) 20,2
6. Mumbai (Intia) 19,85
7. Delhi (Intia) 19,7
8. Shanghai (Kiina) 18,15
9. Los Angeles (USA) 18,0
10. Osaka (Japani) 16,8
lähde http://www.citypopulation.de/World.html
Valitettavasti ei löytynyt ketään farsin eli persian kielen taitajaa vastaamaan kysymykseesi, mutta arvelen, että oheisella internet-sivulla saattaisi olla etsimäsi laulun sanat:
http://baghebahar.blogspot.com/2005_09_01_archive.html .
Kun rullaa sivua jonkin verran alaspäin, niin siellä on laulun nimi Gracias a la vida ja ainakin espanjankieliset sanat, toivottavasti persiankielisetkin.
Lisäksi internetistä löytyi muutama muukin sivu, jotka ovat persiankielisiä ja niillä esiintyy etsimäsi kappaleen nimi ainakin jossakin yhteydessä:
http://www.google.fi/search?as_q=&hl=fi&num=10&btnG=Google-haku&as_epq=…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on yksi persiankielisiä lauluja sisältävä nuottivihko, mutta siinä lienee vain…
Yleisradion sivuilta mm. löytyy erilaisia Venäjän kursseja, joista ainakin etälukion mp3-kurssi on ladattavissa mp3-muodossa. Sivulta löytyy myös "Venäjää matkailijoille" kurssi, joka on kuunneltavissa Real Player ohjelmalla. Vaikka tietokoneeltasi löytyisi jo Media Player, voit huoletta asentaa myös Real Player:n. Molemmat ohjelmat toistavat eri ääni/video formaatteja, joten ohjelmat eivät haittaa toisiaan.
Kurssit löytyvät osoitteesta:
http://oppiminen.yle.fi/venaja
Real Player ohjelman saa ladattua osoitteesta: http://www.real.com
Kansalliskirjastolla on historiallinen sanomalehtiarkisto, jossa on digitoituna aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja pienpainatteita. Sanomalehdet löytyvät vuosilta 1771-1890. Sivulta löytyy selailun kautta lehdet aakkos- ja aikajärjestyksessä. Myytävänä noin vanhoja lehtiä on vaikea löytää.
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Hei,
Laatokan syvyyskarttaa voit tarkastella netissä Suomen Maantieteellisen Seuran sivuilla (http://www.geography.fi/11-suomenlahden-ja-laatokan-syvyyskartta-%E2%80…) ja fyysisenä kopiona Laatokan eri alueiden syvyydet selviävät Juha Taskisen kartasta Laatokan seitsemän merta (1998), joka on näköispainos vuodelta 1935.
Virpi Aaltosen Nekala on lainattavissa ja myynnissä Kouvolan kirjastoissa. Kirjaa myydään kirjastoissa 10 € kappalehintaan.
Voit myös tilata kirjan Kouvolan pääkirjastosta osoitteesta kirjasto(at)kouvola.fi. Kirjan myyntihinta on 10 € (sis. alv. 10 %) + postituskulut. Kirja laskutetaan jälkikäteen. Tilaustiedoissa tulee ilmoittaa tilattavan kirjan kappalemäärä, tilaajan etu- ja sukunimi, henkilötunnus (tai Y-tunnus) ja osoitetiedot.
http://www.dekkaripaivat.fi/node/760
Eräs lomalta palannut kirjastolainen tämän tunnisti. Runo on Matti Rossin Sade luo kuultavan hämärän kokoelmasta Laulu tummana tulevi (Tammi, 1976). Tuska tullen mennen on jo ensimmäisen säkeistön lopussa:
Sade luo kuultavan hämärän,
istun varjot kasvoillani.
Taas uneksin, taas odotan,
kuulen aseman kaiut,
tunnen kipeät lähdöt,
tuska oli tullen, mennen,
ahdistus ajan väleissä.
Viime aikoina taidehuutokaupoissa Armas Raunion maalausten lähtöhinta näyttäisi liikkuneen välillä 10-400 €. Verrattaessa hintoja vuosituhannen vaihteen paikkeella julkaistuissa Taidepörssi-hakuteoksissa julkaistuihin, näyttäisi siltä, että Raunion taulujen arvo on pikemminkin lasku- kuin noususuunnassa. Vuosina 1997-2003 Raunion taulujen myyntihinnat vaihtelivat välillä 320-454 €.
https://vantaa.huutokauppaekman.fi/auk/w.object?inC=HEO&inA=20210122_1705&inO=6
https://hkaleksi.fi/tuote/5809/armas-raunio-signeerattu-oljy
https://www.hagelstam.fi/armas-raunio-24199de83aaaca9bdc024cb0fa8a70c7?SID=335jldk4oa90p7r69hd29jqn37
https://www.bukowskis.com/fi/bukipedia/16877-armas-raunio
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta.
Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282)
Suomen lehdistön…
Tässä muutamia ehdotuksia:
-Ballard, J.G.: Tornitalo (1999). Huippumodernin lontoolaisen tornitalon huipulla asuu talon suunnitteluun osallistunut arkkitehti. Talon teknologisten ratkaisujen reistaillessa alkaa asukkaista ilmetä raadollisia piirteitä. Musta satiiri.
-Delaney, J.P.: Edellinen asukas (2017). Jane muuttaa huippumoderniin, arkkitehtonisesti poikkeukselliseen taloon, jonka suunnitellut arkkitehti ohjeistaa tarkoin, miten talossa on elettävä. Janelle selviää edellisen asukkaan hyytävä kohtalo. Psykologinen trilleri.
-Gavalda, Anna: Lohduttaja (2009). 47-vuotias arkkitehti Charles saa kuulla, että hänen lapsuudenystävänsä äiti on kuollut. Charles päätyy hylkäämään vanhan elämänsä ymmärtääkseen, miksi hänen oma onnensa on…
Tässä uudehkoja suomenkielisiä kirjoja:
Hakkarainen, Outi: Jyrkänteen reunalla: matka meksikolaiseen arkeen, 1999
Repo, Inkeri: Olympian Etelä-Amerikka, 2000
Ja englanninkielisiä:
Central America 2000
Hutchinson, Peter: Mexico & Central America handbook 2001
The Statesman's yearbook 2000
Useita matkaoppaita on ilmestynyt v. 1999. Niitä voit hakea esim. Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmaluettelosta hakusanalla Meksiko.
Uudehkoja aikakauslehtiartikkeleita löytyi ALEKSI- ja ARTO-tietokannoista:
Lanas Cavada, Silja:Talouselämän voitto. Institutionaalinen vallankumouspuolue on hävinnyt Meksikon presidentinvaalit ja presidentiksi nousee Kansallisen toimintapuolueen Vicente Fox.
Suomen kuvalehti 2000; 27; 8.
Helminen, Juha Pekka: PRI…
Petteri Järvinen on tutkinut Internetin käyttöä Suomessa. Tutkimustulokset
löytyvät hänen sivuiltaan http://www.pjoy.fi/ . Myös Tampereen yliopistossa
informaatiotutkimuksen laitoksella on aiheesta tehty eritasoisia
tutkimuksia. Tasokkainta antia on Reijo Savolaisen suorittama tutkimustyö, mistä
julkaisuna on 1998 ilmestynyt "Tietoverkot kansalaisten käytössä. - Internet ja suomalaisen
yhteiskunnan arki." Kyseinen teos on piakkoin saatavana useista
pääkaupunkiseudun kirjastoista. Katso myös Savolaisen "kotisivu"
Tampereen yliopistossa http://www.uta.fi/~liresa/suom.kotisivu.html ,
sieltä löytyy lisätietoja. Tänä vuonna on ilmestynyt myös raportti
"Internet suomalaisten arjessa -- kansallisen multimediaohjelman kuluttajatutkimushanke".
Ei…
Jos kysymyksesi tarkoittaa Kiinasta tulleita vaikutteita Euroopan koristetaiteisiin ja sisustukseen, niin tästä aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
1) Suomen museo 2000: sivut 49-63: Jouni Kuurna: Chinoiserie Suomessa 1700-luvulla.
2) Huotari: Kiinan kulttuuri, 3. uud. p. 1999: sivulta 516 alkaen.
3) Hagelstam: Suuri antiikkikirja: sivulta 53 alkaen.
Tarvittaessa voit tulla kirjastoon etsimään lisää tietoa muista antiikkikirjoista.
