Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavanlaista kirjallisuutta:
Niikko, Anneli: Portfolio oppimisen avartajana
Taube, Karin: Portfolio: oppimisen suunnittelu ja arviointi
Portfolio: Miten aloitin
Portfolion monet mahdollisuudet / Pirjo Pollari, Marja Kankaanranta, Pirjo Linnakylä
Lisäksi Hattulan kirjaston kokokelmasta löytyvät:
Härkönen, Pekka: Portfolio-käsikirja
Portfolioita verkossa = Portfolios on the web
Voit itse kokeilla hakua kirjaston kokoelmatietokannasta esim. hakusanoilla portfoliot, verkko-opetus, verkko-opiskelu.
Lisäksi voit tulla kirjaston asiakaspäätteille tekemään hakuja yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta. Lindan kautta löytyy esim.
E-portfolios for lifelong learning and assessment /…
Kaikkein parhaiten perehdyt asiaan lukemalla Freudin omia tekstejä aiheesta, esim. teoksista 'Johdatus psykoanalyysiin' tai 'Seksuaaliteoria' (saatavuustiedot Nettiplussasta). Jos tämä tuntuu liiankin perusteelliselta, niin asiaa on toki käsitelty lukuisissa kehityspsykologian, kasvatuspsykologian tai yleisen psykologian oppikirjoissa, esim. Risto Vuorinen: Minän synty ja kehitys (WSOY 1998) tai saman tekijän Persoonallisuus ja minuus (WSOY 1992)(oikeat kohdat löytyvät kirjan lopussa olevan asiahakemiston avulla). Mutta nämä ovat vain esimerkkejä, muutakin löytyy helposti.
Tietoa löytyy myös verkosta esim. http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sospsyka/psfreud.htm tai http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/1filosofiapsykologia…
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Hei!
Keski-kirjastoissa voi tosiaan uusia lainan viisi kertaa netissä ja sen jälkeen kirja on palautettava kirjastoon.
Kirjan voi lainata heti palautuksen jälkeen uudestaan, jos siitä ei ole varauksia. Sääntö koskee kaikkia Keski-kirjastoja,
joten voit lainata palautuksen jälkeen uudestaan myös jonkun toisen Keski-kirjastoihin kuuluvan kunnan kirjaston kirjan. Kirja kannattaa palauttaa palvelutiskille, jotta sen saa heti mukaansa.
Eero Tiikasalon säveltämästä ja Anneli Saariston esittämästä euroviisukappaleesta Sinun kanssasi sinua ilman ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on varmaankin Lisa Jewellin romaani Sitten hän oli poissa (2019). Siinä 15-vuotias Ellie Mack katoaa ja hänen äitinsä Laurel jää elämään menneisyydessä. Yllättäen äiti alkaa seurustella hurmaavan Floydin kanssa ja tutustuu myös hänen lapsiinsa. Yksi heistä on Poppy, joka näyttää aivan Ellieltä.
Voit varata aineistoa kahdella tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi
Voit etsiä kohdasta teoksen nimi suoraan haluamasi teoksen. Kun painat hae saat näkyviin kyseisen teoksen eri painokset ja aineistolajit. Tästä kohdasta näkyvät myös eri kieliset painokset. Seuraavaksi näpäytä hiiren vasemmalla näppäimellä näkyviin haluamasi esim. vuoden 2003 suomalainen painos (näpäytä teoksen päältä). Saat näkyviin tilan, jossa ilmenee, missä kirjastoissa kyseistä teosta on. Nyt huomaat, että yläkulmassa oikealla on varaus-painike. Paina siitä ja saat näkyviin tilan, johon laitat omat tietosi. Sen lisäksi valitse noutokirjasto eli mistä haluat kirjan hakea. Lopuksi lähetä tiedot. Kone ilmoittaa, että varauksesi onnistui. Toinen vaihtoehto on mennä…
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Terve koululainen -hankkeen sivustolla sanotaan mm. näin:
"Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eli sokerit ilmoitetaan yleensä pakkauksissa tuoteselosteessa ”hiilihydraatit, joista sokereita”. Tämä tarkoittaa kaikkia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja eli sokereita, joita voivat olla lisätty sokeri tai tuotteen luonnollinen sokeri, kuten maidon laktoosi tai hedelmämehujen hedelmäsokeri."
https://www.tervekoululainen.fi/ylakoulu/ravinto/arjen-valinnat/
Ravintomme sisältää monenlaisia makeuttajia, joista käytetään monia termejä, kuten sokeriton, sokeroimaton tai vähäsokerinen. Valion sivuilta löytyy selvitystä erilaisista sokereista:
https://www.valio.fi/hyvinvointi/selvyytta-sokeriviidakkoon/
Suomen Sokeri Oy:n Sokerioppi.fi on…
Sortin lisäksi vanhoja kankaita, mm. lakanoita ja kodintekstiilejä voi Helsingissä viedä Reccin kierrätyspisteisiin:
http://recci.fi/?page_id=2
Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistykseltä voi myös suoraan kysyä, onko heillä tarvetta käytöstä poistetuille kodintekstiileille.
https://sey.fi/paakaupunkiseudun-elainsuojeluyhdistys/pk-esy/yhteystiedot/
Sortti-aseman jäteopas ja yhteystiedot:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/jateopas/Sivut/default.aspx
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/sorttiasemat/Sivut/default.aspx
HSY:n kierrätysohjeet:
https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/lajitteluohjeet/vaatteettekstiilit/Sivut/default.aspx
Suomen Tekstiili & Muoti -sivuston vinkit…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/luvata) luvata-verbillä on suomen kielessä useita eri merkityksiä:
1. ilmaista tai vakuuttaa antavansa jollekin jotakin, suostua tai sitoutua tekemään jotakin, antaa lupaus, sanansa jostakin
2. antaa jollekulle lupa tai suostumus tehdä jotakin
3. antaa aihetta odottaa jotakin, antaa toiveita jostakin, enteillä, olla lupauksena jostakin
Sääennusteen kohdalla kyseessä on siis kolmantena mainittu merkitys. Samanlainen enteilevä merkitys luvata-verbillä on esimerkiksi ilmaisussa "tämä ei lupaa hyvää" (vrt. "tämä ei ennusta hyvää").
Johan Ludvig Runebergin Sotilaspoika-runo (Soldatgossen) Vänrikki Stoolin tarinoiden toisesta osasta on luettavissa teoksen saksannoksesta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teoksesta on saksannos Fähnrich Ståls Erzählungen (1910, saks. Wolrad Eigebrodt).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://digital.zlb.de/viewer/image/34070939/93/
Etsimäsi teos voisi olla Wilkie Collinsin Kuunkivi (ilm. aiemmin nimellä Kuun kivi). The Moonstone: A romance ilmestyi alunperin v. 1868 ja sen katsotaan olevan maailman ensimmäinen yhtenäisenä teoksena julkaistu salapoliisiromaani. Kirjasammon kuvaus kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_911 Teoksesta enemmän Wikipediassa (englanniksi): https://en.wikipedia.org/wiki/The_Moonstone
Valitettavasti kysymäsi listan tulostaminen ei ole mahdollista. Oletko yrittänyt etsiä kirjaa asiasanoilla? Mihin aihepiiriin teos kuuluu? Muistatko jotakin kirjan nimestä tai tekijästä? Yhdistelemällä ja katkaisemalla eri hakusanoja, voit onnistua löytämään etsimäsi kirjan tiedot aineistotietokannasta. Kokeile sanahakua osoitteessa http://www.helmet.fi Jos etsimäsi teos oli esimerkiksi naistutkimuksen väitöskirja ja nimessä oli sana äitiys voit tehdä esim. seuraavanlaisen hakulausekkeen: naistutkimus and väitöskirjat and äiti** (katkaisumerkki on kaksi tähteä. Ohjeita sanahakujen tekemiseen löydät Helmetin etusivulta linkin "ohjeita" takaa.
Suomen rakentamismääräyskokoelma löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=80462&Mikäli olet kiinnostunut rakennusalan lainsäädännöstä (Maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus) sen löydät Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi .
Professori Aura Korppi-Tommola on käsitellyt tutkimuksessaan ”Ystävyyttä yli Pohjanlahden : Ruotsin ja Suomen välinen kummikuntaliike 1942-1980” Ruotsin apua Suomen lastensuojelutyölle jatkosodan aikana ja raskaina jälleenrakentamisen vuosina.
Suomen Kansallisarkistoon on tallennettu Suomen-Ruotsin Kummikuntatoimikunnan Keskusliiton sekä Sotakummivaliokunnan asiakirja-aineistoa, joista löytyy tietoja sotakummilapsista. http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
