Esimerkiksi selkokirjat voisivat olla tähän tarkoitukseen sopivia. Selkokirjoissa käytetään yksinkertaista kieltä ja siksi ne soveltuvat hyvin henkilöille, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokirjallisuus on usein sijoitettuna kirjastoissa ihan omassa hyllyssään. Alla olevista linkeistä löydät selkokirjavinkkejä suomen kielen opiskelijalle:https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-kysynyt-millaisia-kirjoja-selkokirjoja?language_content_entity=fihttps://selkosanomat.fi/arki/kauniita-ja-hauskoja-selkokirjoja/https://kyyti.finna.fi/themes/custom/files/lukuvinkkeja_S2.pdfhttps://selkosanomat.fi/arki/selkokirja-on-kaikkien-kaveri/Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mikäli…
Marilyn Monroesta on olemassa dokumenttielokuva nimeltä Marilyn: legendan muotokuva. Elokuva käsittelee Marilyn Monroen elämää ja myös hänen kuolemansa tutkimuksia. Marilyn Monroen elämää käsittelee myös näytelmäelokuva nimeltä Norma Jean ja Marilyn. Nämä kaksi elokuvaa löytyvät monesta kirjastosta, mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Marilyn Monroesta on vuosikymmenten aikana tehty muitakin filmejä, joko dokumentteja tai näytelmäelokuvia. Niitä ei kuitenkaan ole Lahden kirjastossa. Kirjastoissa on tietenkin useita elokuvia, joissa Marilyn Monroe on mukana näyttelijänä. Esimerkiksi Lahden kirjastossa on seuraavat elokuvat: Piukat paikat, Joki jolta ei ole paluuta, Herrat pitävät vaaleaveriköistä, Niagara, Kesäleski, Sopeutumattomat ja…
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Aineistoa voi etsiä esim. hakusanoilla kiintymys, kiintymyssuhdeteoria, vanhempi-lapsisuhde, varhainen vuorovaikutus. Asiasanoja voi myös yhdistää toisiinsa ja hakea useammalla termillä samanaikaisesti, esim. päihteet ja äitiys, alkoholiongelmat ja perheet, varhainen vuorovaikutus ja häiriöt jne. Omasta kirjastostamme löytyy näillä hakusanoilla etsimällä mm. teokset Holmberg, Tiina: Lapset ja vanhempien päihdeongelma (2003); Tamminen, Tuula: Olipa kerran lapsuus (2004); Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (toim. Sinkkonen, Kalland, 2001); Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (toim. Niemelä, Siltala, Tamminen, 2003). Viimeksi mainitusta teoksesta löytyy esim. Jari Sinkkosen artikkeli ”…
Hei!
Laukaan pääkirjasto säilyttää kyseistä lehteä ainoastaan tämän kuluvan vuoden ja kaksi edellistä vuotta lehden numeroita. Kyseiseltä vuodelta lehden numeroita löytyy kuitenkin Jyväskylän pääkirjastosta, jossa ne on lainattavissa. Lehden voit varata verkkokirjaston kautta ja tällöin kannattaa laittaa noutopaikaksi Laukaan pääkirjasto. Kyseinen lehti on sitten noudettavissa viikon sisällä varauksesta Laukaassa. Voit myös laittaa viestiä, soittaa tai käydä Laukaassa tekemässä varauksen kirjastossa asiakaspalvelussa.
Valitettavasti en ole saanut selville, mikä tuo esine on. Lähetin kysymyksesi kaupunkiympäristön hoidosta vastaaville. Palaan asiaan, jos vastaus löytyy.
Anja Porio ja Irja Askola ovat kirjoittaneet yhdessä kolme runoteosta:Matkaan, naiset (1988, uudistettu painos 2000, linkki Helmet Finnaan)Lasinen lapsuus (2002, linkki Helmet Finnaan)Mikä nainen (1985, uudistetut painokset 2001 ja 2008, linkki Helmet Finnaan)Marja-Leenan kirjahylly -kirjablogissa on kirjoitettu runokokoelmasta Matkaan, naiset (linkki blogikirjoitukseen). Se on Porion ja Askolan yhdessä kirjoittamista kokoelmista teemoiltaan uskonnollisin, joten mietin, voisikohan etsimäsi runo löytyä siitä. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon ja sen alkuperän?
Voit tehdä kaukolainapyynnön oheisesta linkistä aukeavan lomakkeen kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
kaukolainaksi voi tilata aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.
Hei,
Kirja löytyy Vamian kirjastosta Ruutikellarintie 2, Vaasa.
Jos haluat noutaa sen jostain kaupunginkirjaston toimipisteestä, voit varata sen verkkokirjastosta ja valita haluamasi noutopaikan, mikäli sinulla on kaupunginkirjaston kirjastokortti ja verkkotunnukset.
Jos ei verkkotunnuksia ole, voit esim. soittaa pääkirjaston tietopalveluosastolle, puh. 06-325 3540.
Jos ei ole kirjastokorttiakaan, on parasta käydä kirjastossa hankkimassa ensin sellainen, ota henkilötodistus mukaan.
Varaaminen ja kirjastokortin hankkiminen ovat maksuttomia.
Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston…
"Alla etelän kuun" -nimistä laulua en löytänyt tietokannoista, mutta mikäli kyseessä on kappale "Meren aalloilla" (elokuvasta Rengasmatka, 1952), jossa lauletaan "Meren aalloilla oon syntynyt, alla loistavan etelän kuun", sen nuotinnos on julkaistu useammassakin kokoelmassa. Näistä olisi Tornion pääkirjaston varastosta saatavilla teos 113 kitaralaulua (Fazer, 1978). Teoksen saatavuustiedot löytyvät osoitteesta https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.647924.
Olisikohan etsimäsi kirja suomenruotsalaisen Marianne Backlènin romaani Karma (Gummerus, 2002).
Teoksessa kuvataan monikulttuurisia liittoja kahdeksassa tarinassa, eri ihmisten kertomina.
Yksi kertojista on nigerialainen Chike.
Tarkemman selostuksen kirjan sisällöstä löydät mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2342
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/1502/1502backlen.html
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
Aleksiin ja ARTOon tallennetaan artikkeliviitetietoja eri lehdistä (toki päällekkäisyyksiäkin on). Aleksin ja ARTOn lehtiluetteloihin tutustumalla voit saada käsityksen kumpaa tietokantaa kannattaa käyttää. Täältä löytyy tietoa ARTOsta ja linkki lehtiluetteloon: http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm
Tässä on linkki BTJ Kirjastopalvelun sivuille, joilta löytyy tietoa Aleksista: http://www.btj.fi . Valitse sieltä Tuotteet -> sivun vasemmasta laidasta Luettelointipalvelu ja tietokannat -> Tietokannat -> Aleksi -> Aleksin lehtiluettelo.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kolmiloikan karsintaraja oli 14.55, jonka ylittäneet pääsivät loppukilpailuun. Karsintarajan ylitti 15 kilpailijaa. Karsiutuneista lähimpänä karsintarajaa oli ranskalainen J. Boulanger, joka loikkasi 14.49. Häntä voitaneen siis pitää kuudentenatoista kilpailussa.
Tulokset löytyvät ainakin kirjasta Kolkka, Sulo: XV Olympiakisat Helsingissä 1952, järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955.
Voit palauttaa CD-levyt Pasilan kirjastoon, jos ne on lainattu HelMet-kirjastoista eli jostakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Pasilassa levyt voi laittaa suoraan palautusautomaattiin. Jos levyjen kannet ovat kovin naarmuisia tai viivakoodit huonossa kunnossa, automaatti ei ehkä huoli niitä. Silloin levyt täytyy palauttaa asiakaspalvelutiskille. Tervetuloa palauttamaan levyjä!
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on…
