Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena…
Hei! Ainakaan kustantajan nettisivulla ei ollut tietoa mahdollisesta jatko-osasta Koiratytöt-sarjaan. Uusin osa no 7 eli Jesse hoivakoira on ilmoitettu ilmestyväksi heinäkuussa.
Kyseessä on varmaankin Raimo ja Rauni Paakkunaisen teos ”Avain Arposiin” (2007). Sodankylän kirjastossa ei valitettavasti näytä olevan kirjaa eikä muissakaan Sompion kirjastoissa tai Lapin kirjastoissa. Kirja on kuitenkin mahdollista saada lainaan kirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta, joskin se on maksullista. Kirjaa on saatavilla esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos kaukolainamahdollisuus kiinnostaa, kannattaa tiedustella asiaa omasta lähikirjastosta.
Kirjasto 10:n sivuilla on tosiaan tieto tästä palvelusta eli että C-kasetteja ja vinyylejä voi digitoida koneilla 43 ja 44.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
Koneet ovat varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Varauksen voi tehdä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ajanvarausohjelmassa: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitse kirjastolistauksesta Kirjasto 10 ja klikkaa Näytä vapaat ajat. Kyseiset koneet eivät näy oletuksena avautuvassa listauksessa, vaan saat ne näkyviin klikkaamalla avautuvassa näytössä täpin kohtaan Työtilat. Saat näin näkyviin myös koneet 43 ja 44. Jos koneet ovat varattuja, ne näkyvät harmaana. Vaihda kalenterista sopiva päivä ja etsi ajankohta, jossa…
Kuvauksenne sopii Mikko-Pekka Heikkisen teokseen "Terveiset Kutturasta" vuodelta 2012. Alla olevasta linkistä voitte lukea tiivistelmän teoksen juonesta. Linkissä on myös kuva kirjasta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510384299&q…
Hei!
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Väinö Linnan Tuntematon sotilas -teoksesta on 31 käännöstä 24 eri kielellä. Japani ei kuitenkaan kuulu näiden kielten joukkoon.
Muita käännöksiä voitte tutkia Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Yhteisötaiteen tapahtumahaku --sivustoa emme löytäneet. Toimeksi.fi-verkkopalvelun alueellisesta uusimaalaiset.fi-sivustolta voi etsiä vapaaehtoistehtäviä myös kunnittain:
https://www.uusimaalaiset.fi/tukea-ja-toimintaa/kunnittain/
Kansallisbibliografia Fennicasta ja Kirjasammosta löytyy tieto vain tästä yhdestä Heikki Soinisen kirjoittamasta kaunokirjallisesta teoksesta. Lisätietoa, esimerkiksi syntymävuotta, kirjoittajasta sen sijaan ei löydy. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_48367https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176052034753Lisäksi Fennicasta löytyy tieto muutamasta tietokirjasta, jotka on kirjoittanut Heikki Soininen, mutta ilmeisesti kyse ei ole samasta henkilöstä.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Kolikkokirjoista Coins : an illustrated survey ja The Coin atlas löytyi tieto, että tuo malli, jossa on kaksipäinen kotka, jonka keskellä on Pyhä Yrjö keihästämässä lohikäärmettä on ollut käytössä 1655. Kirjojen mukaan Pietari Suuri uudisti Venäjällä käytössä olevia rahoja ja uusia arvoja kolikkoihin tuli esimerkiksi 1757 (2 kopeekan kuparikolikko). Aivan tämän lähettämäsi kuvan näköistä kolikkoa en kirjoista löytänyt, mutta melko samanlainen kuparikolikko on ollut käytössä tuon uudistuksen jälkeen vuonna 1705. Siinä teksti kiertää koko kolikon ympäri.
Finna-palvelusta löytyy paljon erilaisten 1700-luvun kopeekoiden kuvia. Melko lailla tuon lähettämäsi kuvan näköinen on 2 kopeekan kolikko, jota on valmistettu 1741-…
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDAsta löytyy hakusanoilla pääoma AND tuottavuus ainakin seuraavat kirjat: Aulin-Ahmavaara, Pirkko (2003): Pääomapanos ja sen tuottavuus Suomessa vuosina 1975-2001 sekä Lönnqvist, Antti (2003): Suorituskyvyn mittaaminen: tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä.
Suomalaisten aikakauslehtiartikkelien tietokanta ARTOsta löytyvät puolestaan seuraavat artikkelit pääoman tuottavuudesta:
- Kosonen, Pekka: Rakenne- vai suhdannekriisi?
Julkaisussa Tiede ja edistys: monitieteinen aikauslehti. 19(1994): 3, s. 251-255
- Suorsa, Olli: Tuottavuuden ja tuloksen mittaus teollisuusyrityksessä
Julkaisussa Tuottavuus. 30 (1988); 11, s. 58-60
- Siltala, Juha: Tuottaisiko laiskempi pääoma enemmän hyvää…
Tegnérin yksittäisten runojen suomennoksia löytyy joistakin antologioista, mutta kysymääsi runoa ei niistä löytynyt.
Lähde:
Linkki maailman runouteen - käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Tarkistin Tegnérin teosten/runojen suomennokset myös Suecana extraneasta, ruotsalaisen kirjallisuuden käännöstietokannasta, mutta siellä mainittiin ainoastaan suomeksi käännetyt kokonaiset teokset.
http://libris.kb.se/hitlist?q=tegner&p=1&r=;spr:fin&f=simp&g=&m=10&d=li…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen ainoa kappale mainitsemaasi kirjaa näyttää olevan Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta sieltäkin tällä hetkellä lainassa:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=otetta+veteen&searchsc…
Linda-tietokannasta näkyy, että teosta on Kansalliskirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa:
http://finna.fi
Kirjaston monista origamikirjoista ei löytynyt seimen ohjetta. Tosin osa kirjoista oli lainassa, eikä kaikkien ohjeita siis saanut tarkistetuksi. Näitä kirjoja ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että sisältöä voisi hakea tietokannan kautta.
Yhdestä lasten kuvakirjasta löytyi seimiorigamin ohje:
- Joonaksen jouluihme / Susan Wojciechowski
Kirjan saa lainaan joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1590939__Sjoonaksen%20joul…
Alla olevissa kirjoista saattaa seimiorigamin ohje löytyä, mutta niitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, eikä asiaa siksi voinut tarkistaa:
- Iijima, Geneva Cobb, Opettavaisia tarinoita taitellen
(http://www.worldcat.org/title/opettavaisia-tarinoita-taitellen/oclc/580…)
-…
Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Lapsen viihtyvyyteen päiväkodissa voisit kokeilla valita aiheeseesi sopivimmat seuraavasta listasta. Päiväkotien toimintaa on tutkittu paljon, joten aiheesta löytyy runsaasti materiaalia.
Tosin alle seitsenvuotiaan viihtyvyyden selvittäminen ainakin itsearvioinnin kannalta on hieman monimutkaisempaa. Voisikohan sitä tarkastella vaikkapa seuraavan leikkikulttuurin muutoksen kautta, jota kirjalistan ensimmäisenä mainittu Marjatta Kallialan teos käsittelee?
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteiseen Plussa-aineistohaun kautta (http://www.libplussa.fi/) Teokset, jotka eivät tätä kautta löydy, voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastoosi.
Opetushallituksen kotisivuilta löydät…
Vuosien 1972-75 aikana järjestettiin kaikkiaan 17 Varsovan liiton maiden yhteistä sotaharjoitusta (5 vuonna 1972 ja 6 vuosina 1973 ja 1974; ETYK-vuonna 1975 yhteisiä harjoituksia ei ollut). Näistä laajin Tšekkoslovakian alueella pidetty oli "Štít 1972", 4.-16.9.1972.
Lähde:
Christopher Jones, Soviet military doctrine and Warsaw Pact exercises | https://www.ucis.pitt.edu/nceeer/0000-621-1-Jones.pdf
Wikipedia määrittelee lukupiirin lukemista harrastavien ihmisten yhteisöksi. Lukupiirissä joukko ihmisiä kokoontuu keskustelemaan etukäteen sovitusta kirjasta. Piiri voi kokoontua vaikka jonkun kotona, kahvilassa, kirjastossa tai verkossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lukupiiri
Joissakin kirjastoissa on jo aiemmin järjestetty lukupiirejä verkossa, ja jotkut ovat aloittaneet tai aloittelemassa niitä lähiaikoina. Ainakin Kuopiossa tällainen on suunnitteilla. Alla linkkejä joidenkin verkkolukupiirejä järjestävien kirjastojen sivuille:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lukupiirit
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/verkkolukupiiri-e7ce7d?language_content_entity=fi
https://www.helmet.fi/fi-FI/…
