Missähän muodossa kuva sähköpostissa on? Se voi olla jo valmiiksi Jpg-muodossa. Sen ja kuvan koon näet kuvan ominaisuuksista (hiiren oikea painike ja Ominasuudet). Kuvaa tallentaessa voit valita missä sovelluksessa kuva avataan ja mikä on sen muoto. Jos sinulla on Microsoft Office –paketti, siihen kuuluu yleensä Microsoft Office Picture Manager, jossa voit muokata kuvaa. Vaikea neuvoa näin etäältä kun ei tiedä mitä ohjelmia sinulla on käytössä.
Kotimaisia artikkelitietokantoja ovat Cd-Kati, Aleksi ja Arto, joita pääset selaamaan kaupunginkirjastossa. Kirjastosta löytyy Kirjallisuusarvosteluja-lehti, johon on poimittu sanomalehtien kirja-arvosteluja. Tietoja ja ohjeita artikkelitietokannoista löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lib.hel.fi kohdasta Kirjastopalveluiden opas.Kattavia sanomalehtiartikkelitietokantoja ei ole olemassa.
Ruotsinkielinen korjausopas Ford Taunus 17M-20M 1964-1972 : reparationshandbok löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastokioskeissa pystyy lukemaan e-aineistoja ilman yliopiston käyttäjätunnuksia: https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2018/06/29/kirjastokioskit-uudistuvat-testaa-uutta-paakirjastossa-kesatauon-jalkeen-myos-meilahdessa-ja-viikissa/.
ScienceDirect on Elsevier-kustantamon sähköisten aineistojen palvelu. Elsevier on kaupallista toimintaa harjoittava taho, joten vain osa ScienceDirectin kokoelmista on open access -julkaisuja. Niitä pääset selaamaan täältä: https://www.sciencedirect.com/browse/journals-and-books?accessType=openAccess.
Mitran (Kaislaranta) esittämän laulun Kukka kaipaa valoa sävelsivät Jukka Immonen ja Antti Riihimäki ja sen sanoitti Iisa. Laulu on julkaistu vuonna 2015 sekä cd-singlenä että cd-albumilla Mitra sekä cd-kokoelmalla Iskelmägaala 2016 (kaikki Warner-julkaisuja). Se löytyy myös suoratoistopalveluista Spotify ja Apple Music.
Nuottina laulu on julkaistu kokoelmassa Hits 2015 (F-kustannus).
Nuotin saatavuustiedot Helmet-kirjastoista
Cd-hakutulos Helmet-kirjastoissa
Kansalliskirjaston Finna-hakutulos
Voisikohan etsimäsi äänikirja olla L. M. Montgomeryn Jane of Lantern Hill suomennokset Jane Victoria 1 ja Jane Victoria 2: Jane Victoria tulee kotiin. Teoksen on suomentanut Raimo Meltti ja ne on luettu äänikirjoiksi c-kaseteille vuosina 1995 ja 1996.
Juoni ei kaikilta osin vastaa kuvaamaasi, mutta varsin monia yhtäläisyyksiä kyllä löytyy.
Äänikirjat kuuluvat vielä Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jane of Lantern Hill suomennettiin uudelleen vuonna 2013 ja se sai nimekseen Jane ja saaren kutsu (suom. Sisko Ylimartimo).
https://www.finna.fi/Record/helmet.2081272
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A…
Muisteltu runo on Anna Kaitilan Kärsimysten koti ("Ahon laidassa mökki pieni / on ränstynyt, kyljellään, / niin suruisasti se silmää / metsälampehen välkkyvään. // -- "). Sen voi löytää esimerkiksi Maiju Seppälän kokoamasta valikoimasta Iltarunoja (1914) sekä Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamasta kokoelmasta Lausuntarunoja nuorelle väelle (1949).
SYKE-palveluita on tehty vuodesta 1995 lähtien. Kansainvälisesti ainutlaatuista Sykkeessä lienee ennen muuta niiden tuotantoperiaate: keskuskirjastotoimiston yhteydessä toimiva Tiedon talo -projekti vastaa kansallisesti palveluiden suunnittelusta, kehittämisestä ja hallinnoinista, kirjastot taas mahdollisimman pitkälle sisällön tuottamisesta palveluihin. Kaikilla kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on ylläpitotunnukset, joilla päästään yhteisesti ylläpidettäviin palveluihin. Kaikkiin näihin palveluihin on www-ylläpitoliittymät. Hajautetun ylläpidon ydin on tunnustenhallintatietokanta. Syke-palvelut rahoittaa opetusministeriö ja Helsingin kaupunginkirjasto - yleisten kirjastojen keskuskirjasto.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/syke/workshop…
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy kysymistäsi aiheista runsaasti viitteitä.
Mene Tiedonhaku > Tarkennettu haku ja kirjoita hakusanat hakuruudun Asiasanat/aihe -riville.
Työnohjauksesta on yksinkertaisinta hakea sanalla työnohjaus, jolloin tuloksena on 44 viitettä.
Työssä jaksamisesta saat 39 viitettä, kun kirjoitat hakulausekkeen muodossa jaksaminen ja työelämä.
Terveydenhuollon sosiaalityöstä voit hakea sanoilla terveydenhuolto ja sosiaalityö, jolloin saat 21 viitettä.
Frank monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot on maakuntakirjastojen aineistotietokanta. Frankista voit tehdä haun samalla tavalla kuin Web-Origosta kirjoittamalla hakusanat asiasana-riville. Jos…
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Erikieliset Wikipedia-artikkelit - toisistaan tietysti riippuvaiset - esittävät NKVD:n varsinaisen puolalaisoperaation uhreiksi 139 835 henkeä, joista surmattiin 111 091 ja toimitettiin vankileireihin 28 744 henkeä. Lisäksi yli 100 000 puolalaista pakkosiirrettiin kotiseudultaan Siperiaan, Kazahstaniin ja Ukrainan itäosiin.
Puhdistus aloitettiin Sisäministeriön käskyllä 000485, jonka sisäministeri Nikolai Ježov allekirjoitti 11.8.1937, ja se jatkui seuraavan vuoden 1938 marraskuuhun. Toimenpiteiden kohteet määriteltiin käskyssä 000485 ja sen liitteissä sen verran tulkinnanvaraisesti, että jokainen puolalainen tai puolalaisniminenkin saattoi joutua uhriksi. Surmatut ja leireille lähetetyt olivat enimmäkseen miehiä, pakkosiirretyt naisia ja…
Kouvolan kirjastoissa lehtien säilytysajat vaihtelevat eri tyyppisillä lehdillä. Kouvolan pääkirjastossa lehtien säilytysajat on jaettu neljään eri kategoriaan: kuluva+ 1 vuosi, kuluva + 5 vuotta, kuluva vuosi + 10 vuotta sekä ikuisesti säilytettävät lehdet. Noita pidempään säilytettäviä ovat erilaiset harrastelehdet, joiden sisältö ei vanhene niin nopeasti kuin yleisaikakauslehtien sisältö. Eli jos tuo 1999 lehti on joku harrastelehti sen lainaaminen on hyvinkin mahdollista mutta naistenlehtiä ja yleisaikakauslehtiä Suomen Kuvalehteä lukuunottamatta ei vuodelta 1999 ole enää säilytyksessä. Sanomalehtiähän kirjastosta ei lainata mutta paikallislehdet ovat luettavissa mikrofilmeiltä.
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar…
Kotilieden kummikerho perustettiin auttamaan syrjäseutujen suurilapsisia perheitä. Kotiliesi-lehti maksoi kaikki käytännön kulut,
joten lahjoituksia ei mennyt lainkaan palkkoihin yms. Kotiliesi välitti koteihin vaatteita, lehmiä ja myöhemmin järjestettiin lomia äideille. Kummikerhosta välitettiin myös avuntarvitsijoiden osoitteita, jollooin lahjoittaja voi lähettää pakettinsa ilman että se teki kierroksen Kotilieden toimituksessa. Joskus näistä suhteista tuli kirjeenvaihtosuhteita, jotka kestivät vuosia. Kirjassa "Pieni ihme paketissa" on kerrottu Kummikerhon 83 vuotta kestänyt tarina.
TEKIJÄ Katila, Seija, kirjoittaja.
TEOS Pieni ihme paketissa : Kotilieden Kummikerho - 83…
Kyseessä on ruotsalais-suomalainen yhteistuotanto vuodelta 1986 (ruotsinkielinen nimi on "Vägg i vägg"). Tuottajina Oy Yleisradio Ab ja Sveriges Television AB TV2.Ei valitettavasti taida olla saatavilla. Verkosta löytämieni tietojen perusteella sarjasta ei ole olemassa videojulkaisua. Eikä sitä löydy mistään suoratoistopalvelustakaan. Lähteet:https://www.svenskfilmdatabas.se/sv/item/?type=film&itemid=36646#technical-specificationshttps://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4gg_i_v%C3%A4gg
Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Vasa adresskalender 1915 kertoo, että suomalainen ylempi ja alempi kansakoulu sijaitsivat osoitteessa Raastuvankatu 31, ks. Digi.kansalliskirjasto.fi Adresskalender.
Moni muukin on vuosien varrella kysynyt tietoja suosikkikirjailija Marilyn Kayestä, joten löydät valmiita vastauksia seuraavasti:
Mene sinulle http://www.kirjastot.fi ja löydät Kysy kirjastonhoitajat -linkin alta linkin kysymysten arkistoon. Kirjoita hakusanaksi Kaye, Marilyn ja löydät 18 vastausta samaan kysymykseen.
Jos osaat englantia, voit katsoa Marilyn Kayen omia nettisivuja http://marilynakaye.com/ tai kirjoittaa hänelle sähköpostia osoitteeseen mjk719@hotmail.com.
