Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä."
Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös…
Luettelointia ja sen perusteita käsitellään Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnoissa. Luetteloinnin opetteluun vaikuttavat monet asiat, esim. millä järjestelmällä (esim. Pallas, Voyager...) ja millä formaatilla (esim Finmarc-yhtenäisformaatti) luettelointi tehdään. Yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa on omat käytäntönsä eri kirjastojärjestelmien vuoksi.
Mm. TYT eli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää erilaisia maksullisia koulutuksia luetteloinnista. Parhaiten koulutustarjontaa voi seurata joko suoraan TYTin sivuilta (http://www.uta.fi/laitokset/tyt/online/index.html) tai esimerkiksi liittymällä kirjastot.fi-sähköpostilistalle, jolloin kaikki alan koulutustarjonta tulee omaan sähköpostiin.
Suurimmaksi osaksi…
Näyttää siltä, että kaskelotti on levinnein. Vertailu tehtiin pullonokkadelfiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pullonokkadelfiini)ja kaskelotin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskelotti)kesken.
Tätä teosta ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joten sitä ei ole suomennettu. Tanskaksi se löytyy Åbo Akademin kirjastosta ja Tampereen yliopiston kirjastosta.
https://finna.fi/Record/abo.999012813405972?sid=4161444939
Victoria Benedictsson kirjoitti teoksensa Fru Marianne salanimellä Ernst Ahlgren. Teoksen Marianne-rouva suomentajaksi mainitaan Auk. Dahlberg. Suomennos ilmestyi vuonna 1890.Teosta on joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmissa, mutta useimmista sitä ei saa kotilainaan. PIKI-kirjastojen kohdalla ei ole mainintaa, että kirjaa ei saisi kotilainaan, joten voitte yrittää tilata teoksen kaukolainaa oman lähikirjastonne kautta.https://finna.fi/Record/piki.3216211?sid=4867831854
Fjodor Dostojevskista on suomeksi julkaistu Kaj Kauhasen suomentamana Henri Troyatin ranskaksi kirjoittama elämäkerta Dostojevski (alk. Dostoievsky)Suoraan suomeksi julkaistua elämäkertaa Dostojevskista ei Finna-tietokannasta löytynyt.Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi
Julkaisusta Meidän lapset: albumi; Koteja kodittomille lapsille r.y; Porvoo, WSOY, 1923 löytyy nuotti Mikael Nybergin säveltämään Immi Hellénin sanoittamaan kappaleeseen Leiki, lapsi. Sama teksti on julkaistu nimellä Lapselle Immi Hellénin kokoelmassa Lasten runokirja : Suomen pojille ja tytöille omistettu; Helsinki : Valistus, 1930.
Puutarhaan rakennettavista koristealtaista on paljonkin tietoa. Useissa, ainakin suurimmissa puutarha-alan kirjoissa on rakennusohjeita. Tietoa ja hyviä rakennusohjeita on mm. Antti Riikosen ja Seppo Asikaisen teoksessa Suomalainen puutarhakäsikirja, joka on hankittu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Aiheesta on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita. Uusimpia lienevät Kodin Pellervon (2000, nro 4), Kotipuutarhan (2000, nro 7) ja Kotivinkin (2000, nro 4) artikkelit.
Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Radioasemat maittain löytyvät seuraavasta vuosittain ilmestyvästävä hakemistosta:
World Radio TV Handbook WRTH.2004: the directory of international broadcasting. Aineistotietokannassa,http://www.helmet.fi/, näkyvät kirjastot, joiden kokoelmissa se on.
Internetissä kaupallisia radioasemia löytyy osoitteesta:
http://www.ficora.fi/suomi/radio/PRAlista.htm.
Yleisradion sivuilta, http://www.yle.fi/radio/,
voi hakea YLE:n radiokanavien taajuuksia paikkakunnittain.
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Gunnar Ekelöfin runotuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat teokset: Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994). Näistäkin esimerkiksi Runoja -teos koostuu valikoimasta Ekelöfin eri kokoelmista otetuista runoista. Mistään näistä teoksista ei löytynyt etsimiäsi runoja. Myöskään Linkki maailman runouteen -tietokannasta
(http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ) ei löytynyt tietoa kysymiesi runojen suomennoksista. On siis mahdollista, että runoja ei ole ollenkaan suomennettu, tai että joku niistä on suomennettu joskus jossakin yksittäisessä kirjallisuuslehdessä. Tällaista tietoa on sitten jo vaikeampi jäljittää.
Michael Connellyn kirja City of bones on suomennettu nimellä Luukaupunki. Kirja jatkaa kirjailijan Harry Bosch sarjaa ja kirja on kirjaston HelMet tietokannassa asiasanotettu jännityskirjallisuus, luuranko, tutkimus, menneisyys, Los Angeles. Michael Connelly on Gummeruksen kirjailija, kustantajan sivulta löytyy tietoa kirjailijasra ja hänen kirjoistaan. Kirjasampo tietokannasta löytyy hyvin tietoa kirjallisuudesta. ( valitettavasti tänään juuri ohjelmaa päivitetään). Useassa kirjablogissa ovat lukijat kertoneet kyseisestä kirjasta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1681613__Sluukaupunki__P0%…
http://www.gummerus.fi/fi/kirjailija/michael-connelly/276/
www.kirjasampo.fi
Hei,
Vanamo-kirjastoissa tämän syksyn aikana (syyskuun alusta lähtien tähän päivään 23.11.) eniten varauksia saanut jännityskirja on Jo Nesbøn Valtakunta. Seuraavina tulevat Leena Lehtolaisen Jälkikaiku ja Ilkka Remeksen Kotkanpesä.
Tällä hetkellä voimassa olevia varauksia on eniten Lars Keplerin Peilimies-jännityskirjaan.
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Lista jo palautetuista kirjoista löytyy Koha-tietokannasta https://www.lumme-kirjastot.fi/ asiakkaan omista tiedoista. Omiin tietoihin kirjaudutaan ruudun oikeassa reunassa olevasta kohdasta "kirjaudu sisään". Käyttäjätunnus on kirjastokortin numero ja salasana nelinumeroinen luku, joka merkitään tietoihinne kirjastossa. Kun olette kirjautunut, voitte tarkastella aiemmin lainaamianne aineistoja kohdasta "lainahistoria". Sen alapuolella on painike "yksityisyys", josta on mahdollista määritellä kuinka kauan lainaustiedot säilyvät ohjelmassa.- Lainahistoria on siis asiakkaan henkilökohtaista tietoa, jonka katseluun tarvitaan tunnus ja salasana. Kirjaston henkilökunnalla ei ole pääsyä asiakkaiden lainahistorioihin.
Etsitty paikka lienee Nikitinskajan kylä itäisellä Syvärin rintamalla, lähellä Äänisen eteläkärkeä. 7.D:n lohko ulottui Suuren Kuzrajärven länsipuolelta Äänisen rantaan.
Lähteet:
http://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/680
Jatkosodan historia. 4
