The European Public Affairs Directory(Dod’s Information Services) on kerran vuodessa ilmestyvä kausijulkaisu. Julkaisun osat ovat luettavissa Eduskunnan kirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto. Kotilainaan julkaisun osia ei saa.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://finna.fi
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto
Emme löytäneet tietoa, että kissarodut eroaisivat toisistaan metsästysvietin suhteen, yksilöllisiä eroja kyllä on. Halu metsästää on kaikilla kissoilla synnynnäinen, mutta se vaatii myös oppimista. Lisää tietoa kissan metsästysvietistä Tiede-lehden artikkelista Maailman rakastetuin peto (Helena Telkänranta, 2/2002):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/maailman_rakastetuin_peto
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:…
Hopea-alaa käsittelevistä kirjoistamme en löytänyt tietoa Helsingissä sijainneesta Hopeatakomo Oy:sta.
Esineistön kuvia on runsaasti sekä internetissä yleensä että Finnassa:
https://www.finna.fi/ (hakusanaksi Hopeatakomo)
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistosta löytyy ainakin yrityksen mainoksia, mutta myös muuta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hopeatakomo&orderBy=RELE…
(Heikki Sepän englanninkielisessä haastattelussa on pieni pätkä (s. 9), jossa hän kertoo työstään Hopeatakomossa.
https://www.aaa.si.edu/download_pdf_transcript/ajax?record_id=edanmdm-A…)
Kyseessä lienee egyptiläinen laulajatar Sherine ja hänen esittämänsä kappale Garh Tani.
Yleisten kirjastojen kokoelmista ei Sherinen levyjä löydy mutta Internetistä löytyy tietoa artistista sekä hänen musiikkivideoitaan ja musiikkiaan katsottavaksi ja kuunneltavaksi.
Sherinen virallisen kotisivun osoite on http://www.sherineabdelwahab.com/
Wikipediassa kerrotaan artistista http://en.wikipedia.org/wiki/Sherine
Musiikkivideon voi katsoa esimerkiksi MySpacessa http://www.myspace.com/
Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytettävissä Helsingin Sanomien sähköinen tekstiarkisto, joka sisältää Hesarin artikkelit vuodesta 1990 lähtien. Arkistossa on pelkät tekstit, ei kuvia eikä ilmoituksia. Ota yhteyttä kirjaston tietopalveluun.
Jos artikkelin haluaa näköispainoksena kuvineen, kannattaa kääntyä Jyväskylän yliopiston kirjaston puoleen, josta ne löytyvät mikrofilmeinä, joista voi tulostaa.
Kovin vähän tuloksia tuntuu tiedonhausta tulevan. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanoilla "rikollisuus" ja "kasvatus" vain kolme viitettä:
Tekijä(t): Martens, Peter L. Nimeke: Familj, uppväxt och brott / Peter L. Martens Julkaistu: Stockholm : Brottsförebyggande rådet, 1992 Ulkoasu: 147 s. ISBN: 91-38-12761-X
Nimeke: Rikoksettomaan elämänhallintaan : seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista selvittäneen toimikunnan mietintö Julkaistu: Helsinki : Oikeusministeriö, 2001 Ulkoasu: 124 s. ISBN: 951-53-2296-0
Nimeke: Väkivallan kierre / Jaana Haapasalo (toim.) Julkaistu: [Helsinki] : Tietosanoma, 1999
Ulkoasu: 179 s. ; 21 cm ISBN: 951-885-156-5 (nid.)
Sanoilla…
Aila Meriluodon kokoelmaan Lasimaalaus sisältyvän Kahlaajatyttö-runon avaussäkeet kuuluvat kokonaisuudessaan näin: "Kahlasin veteen miettivin jaloin. / Katselin kauan. Nähdä aloin." Runossa on kaikkiaan kuusi loppusoinnutettua säeparia.
Nicolas Slonimskyn kirjasta Baker's biographical dictionary of twentieth-century classical musicians löytyi muutama rivi Miguel Sandoval -nimisestä
säveltäjästä, joka syntyi Guatemalassa 1903 ja kuoli Yhdysvalloissa 1953. Hän oli myös pianisti ja kapellimestari. Hänen tuotannostaan mainitaan nimeltä vain
sinfoninen runo Recuerdos en un paseo. Lisäksi hän sävelsi lukuisia pianoteoksia ja lauluja. Ääniteluettelossa R.E.D. classical catalogue 1999 on
mainittu muutama hänen laulunsa (Ave Maria, Eres tu, Sin tu amor, The slave market, They all dance the samba).
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Räätälin häät löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lauluaarteiden kirja (F-kustannus, 2012)
Lasten toivelaulukirja (Fazer Musiikki, 1981)
Tule leikkimään (Westerlund, 1964)
Kyllä, nuo ovat Pointin omatoimikirjaston aukioloajat. Ja tunnusluku on se sama, joka on liitetty kirjastokorttiisi. Nyt pääsiäisenä aukioloajoissa on pieni poikkeus, sillä omatoimikirjasto on suljettu pitkänäperjantaina. Tiedot löytyvät kirjaston sivuilta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttu…
Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä
teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni
The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782
Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä:
Tekijä Ylimartimo, Sisko
Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli
Aikakauslehti Taito
ISSN1235-6875
Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21
Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät.
Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla…
Hei,
Hippokraten teokset löytyy mm. Varastokirjastosta ja sieltä löytyy sellainen sarja kuin Hippocrates. Sarja näyttää olevan englanniksi ja muinaskreikaksi. Etsimäsi lause on mahdollisesti neljännessä osassa, mutta en ole pysty varmistamaan tätä.
Voit tilata kirja itsellesi kaukolainana omasta kirjastostasi. Kaukolaina on maksullinen palvelu.
Tieto kirjasta:
https://finna.fi/Record/vaari.851350
Suomen farmakologiayhdistyksen sivuilla kerrotaan , että "farmakologin tutkintoa ei ole, mutta kaikkein erikoistuneimpia farmakologiaan ovat farmakologiassa tohtorintutkinnon suorittaneet lääkärit sekä farmakologia pääaineenaan valmistuneet proviisorit. Paljon koulutusta saavat myös farmaseutit, ja koulutusta voidaan antaa myös mm. laboranteille. Kliinisen farmakologian tutkinto on sen sijaan olemassa, mutta sen voivat suorittaa vain lääkärit."
http://www.sfy.fi/FARMAKOLOGI.HTML
Kaarina, kutsumanimeltään Kaisa, on Suomisen perheen lasten serkku. Häntä esitti kuunnelmissa Eila Rinne (Kahra), joka kuului tunnettuun Rinteen näyttelijäsukuun.
Kansallisbiografia: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1145
Suomisen perhe Yle Areenassa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/21/suomisen-perhe, https://areena.yle.fi/audio/1-4079739
Teos Pala kurkussa (Atena, 2019) sisältää syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä kertomuksia sekä asiantuntijahaastatteluja.
Tehy-lehdessä 10/2013 on julkaistu Merja Perttulan artikkeli Kun terveellinen ruoka hallitsee elämää.
Ortoreksiasta on tehty myös opinnäytetöitä, mm.
Elina Laakso: When eating healthy becomes unhealthy : The bloggers experience of living with orthorexia nervosa (2019)
Sami Halttunen: Ortoreksian tunnistaminen opiskeluterveydenhuollossa (2015)
Jenna Kinnunen: Sairaalloisen terveellistä : Oppimateriaalia ortoreksiasta (2015)
Pauliina Suorsa & Noora Tolonen: Ortoreksian riskitekijät ja tunnistaminen (2016)
Opinnäytteiden lähdeluetteloista löytyy niin ikään aihetta käsittelevää kirjallisuutta.…
Työaikaa käsitellään lukuisissa julkaisuissa. Tässä muutamia poimintoja työajan muutoksia käsittelevistä teoksista:
Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet (2009)
Anna-Maija Lehto: Uhkia ja mahdollisuuksia: työolotutkimusten tuloksia 1977-2003 (2004) (s. 68-71)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen kolme vuosikymmentä: työolotutkimusten tuloksia 1977-2008 (2008) Työolotutkimus_2008 netti.pdf (stat.fi)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen muutokset 1977-2013 (2914) ytmv_197713_2014_12309_net.pdf (stat.fi)
Laura Hulkko: Työajan muutokset (Tilastokeskus, 2003) Sarja Työmarkkinat ISSN 0785-0107; 2003:8
Kari Teräs: Turun työväenliikkeen historia I osa: Paikallisten työmarkkinasuhteiden kausi:…
Kyseessä näyttäisi olevan marmoriristihämähäkki (Araneus marmoreus). Kyseisellä lajilla esiintyy monia eri värimuunnoksia.
Lähteet:
Bugguide.net: https://bugguide.net/node/view/320065
Sepon luontokuvasivut: https://sepeteus.kuvat.fi/kuvat/H%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kit/
Kysymäsi kirja saattaisi olla jokin Pirkko-Liisa Perttulan lyhyitä kauhunovelleja sisältävistä kirjoista, joita on ilmestynyt 1990-luvulta alkaen. Ihan täysin kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei hänen tuotannostaan löydy, mutta muistelemasi nimityyli ja lyhyet tarinat sopivat kuvaukseen.
