Valitettavasti en onnistunut selvittämään kysymäsi valaisimen suunnittelijaa. Valaisinpaja oy on vuonna 1967 perustettu design-valaisimia tuottava yritys. Se valmisti mm. Artekin valaisimia vuosina 1975-1997. Vuonna 1998 Valaisinpajan nimeksi vaihtui Cariitti. Voisit tiedustella asiaa Cariitista. Yhteystiedot löytyvät yrityksen sivulta.Lähteenä on käytetty kirjaa Anna-Kaisa Huusko ja Pekka Järveläinen: Suomalaisia valaisimia (2012) ja Suomen Yrittäjien yrityshakemistoa.
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa."
Tuotestrategia-sanalla löytyy Lindasta, korkeakoulujen rekisteristä, hieman vanhempaa kirjallisuutta, esim.
Kilpailuetuja tuotestrategialla / Jukka Halttunen...[et al.]
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1987
Tunkelo, Eino
Tuotestrategisten kilpailuetujen luominen ja ylläpitäminen / Eino Tunkelo
[Lappeenranta] : Lappeenranta University of Technology, 1986
Asiasanalla tuotesuunnittelu löytyy monia viitteitä esim. Salomo-rekisteristä.
http://www.salo.fi/netcomm/default.asp.
Sodan aikaisista viihdytysjoukoista löytyy muutamia kirjoja. Viljo Korpelan kirjassa Niin se on poijaat (WSOY, 1991) on yksi luku sirkustoiminnasta sodan aikana otsikolla Tivoli sotatoimi-alueella. Sodan ajan viihdytyskiertueista kertoo Maarit Niiniluoto kirjassaan On elon retki näin ( Karisto, 1994) ja vääpeli Ryhmystä löytyy Heikki Eteläpään kirja Jees teatteria- sanoi vääpeli Ryhmy: sotateatterit 1941-1944 ( Edita,2002). Einari Kukkonen on kirjoittanut sota-ajan iskel-mästä kirjoissaan Äänisen aallot: Suomalaisen levylaulun vaiheita sotavuosina 1940-1944 ( Kustannuskolmio, 2002) ja Elämää juoksuhaudoissa: suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1940-1944 (Kustannuskolmio, 1985). Sota-ajan Rintamateatterissa näyttelivät mm. Eeva-Kaarina…
Kirjastossa Lopotin tiedoissa ei tosiaan ole asiasanaa homoseksuaalisuus. En usko, että kyse on kiertelystä, pikemminkin asioiden painotuksesta kirjassa. Kirjastojen asiasanoituksia voit vertailla esim. Monihaun tuloksissa, monihaku.kirjastot.fi. Monissa muissa teoksissa asiasanaa homoseksuaalisuus käytetään, esim. Fredrika-kirjastojen aineistohaussa löytyy 69 osumaa kaunokirjallisuutta, jossa on käytetty asiasanaa homoseksuaalisuus. Neljäntien risteys -kirjassa homoseksuaalisuus löytyy asiasanana.
Valitettavasti Kansallisbibliografian mukaan Clifford Geertzin kirjoja ei ole suomennettu ensimmäistäkään.
Pari Geertziä käsittelevää artikkelia tai kirja-arvostelua löysin, josta saattaisi olla apua termien suomennosten kanssa.
Suomen antropologi-lehdessä 1985 (10): 4: 208-211 pitäisi olla Teuvo Laitilan kirja-arvostelu Geertzin kirjasta Logical knowledge. Toinen artikkeli on myös Suomen antropologi-lehdessä sen numerossa 1988 (13): 4: ss. 2-10. Sen tekijä on Ilkka Ruohonen ja artikkelin nimi on: Totuuden tulkintaa : geertziläisiä näköaloja kulttuurien tulkintaan.
Toinen mistä saattaisi löytyä jotain apua olisivat Geertzin teorioita hyödyntävät opinnäytteet, niitä en kuitenkaan löytänyt tähän hätään. Kannattaisi ehkä tutkia esim. mitä…
Suomen numismaattinen yhdistys ry tietää ja kertoo paljon kaikista suomalaisista rahoista. Heillä on tietopankissaan hyvä artikkeli 1800-luvun viisipennisistä. Linkki artikkeliin.
Vaurioitunut raha saattaa olla vain tunne arvoa omaava.
Presidentti Tarja Halonen myönsi Eila Rimmille sosiaalineuvoksen arvon 15.6.2007.Lähde: Seppo Aho (toim.), Tasavallan presidenttien 1926–2007 naisille myöntämät arvonimet
Rollirauta on takan ja lieden kupua kannattava pystysuora rautatanko (Erkki Helamaa: Vanhan rakentajan sanakirja). Esimerkiksi tässä kuvassa näkyy koristeellinen rollirauta: linkki.
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Markkinatuomioistuimen verkkopalvelusta www.oikeus.fi/markkinatuomioistuin/ löytyy vuosien 1998-2001 aikana tehtyjen päätösten tiivistelmät. Tätä vanhempi tieto markkinatuomioistuimen päätöksistä löytyy vuosittain ilmestyvästä julkaisusta Markkinatuomioistuimen ratkaisut. Muuta tietoa internetin kautta löytää Valtion säädöstietopankista www.finlex.fi ja Kuluttajaviraston verkkopalvelusta http://www.kuluttajavirasto.fi/tekstihaku/index.html
Artikkelitietokannoista ARTO ja ALEKSI voit etsiä tietoa yhdistelemällä asiasanoja "mainonta ja lapset" sekä "markkinointi ja lapset"
Esimerkkejä artikkelitietokannoista löytyneistä artikkeleista:
Virulainen, Pekka: Lelu totuttaa lapsen hampurilaisketjun maailmaan
Markkinointi & mainonta: 2000, 18, s…
Joensuun kaupunginkirjaston aineistotietokannan mukaan Pellervo-lehtien 1990-luvun alusta olevia numeroita löytyy Joensuun pääkirjaston käsikirjastosta, luokka on 67.051. Niitä voi lukea siellä, ne eivät ole lainattavissa. Kirjastosta löytyy myös kopiokone.
Lisätietoja saa kaupunginkirjaston Internet-sivuilta, http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html tai soittamalla kirjastoon, käsikirjasto, neuvonta: 267 6241 (lehtisali, neuvonta: 267 6240).
Kyseessä lienee Suuret maailmanpulmat ja niiden ratkaisut, tekijä Emil Åhren, vuodelta 1926. Kirja näyttää olevan ainakin Tampereen ja Lahden kaupunginkirjastossa. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta lainaksi. Tässä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelumaksu on 4 euroa.
Turun kaupunginkirjaston kortti ei käy muualla kuin Vaski-kirjastoissa, siis Turun kaupungin ja muutaman lähikunnan kirjastoissa.
Kauppakorkeakoulun kirjaston (ja Turun Yliopiston kirjaston) sivuilta löytyy tieto:
Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastokortit ja SYL:n antennakortit voidaan aktivoida kirjaston lainauspisteissä toimimaan myös Turun yliopiston kirjastossa.
Jos sinulla on ammattikorkeakoulun kirjaston kortti voinet aktivoida sen siellä.
Täydellistä tai edes hyvää vastausta lienee kysymykseesi vaikea antaa, mutta ehkä Petteri Järvisen linkkisivusta http://www.pjoy.fi/linkit/index.html
olisi sinulle apua. Valitse esim. linkit "Internet-yhteydet ja operaattorit" ja "Tilastoja ja käyttäjätutkimuksia".
Kirja löytyy Oulusta (2 kpl hyllyssä), Sodankylästä ja Inarista. Pyydä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ei pitäisi olla mitään ongelmaa siinä.
Heikki Poroila
Tietoa rahoista voi hakea vaikkapa numismaattisten yhdistysten sivuilta. Suomen numismaatikkoliiton, joka on äskettäin julkaissut teoksen Keräilijän opas 2020, verkkosivulta löytyy mm. tietopankki, keskustelua, linkkejä ja yhteystietoja http://www.numismaatikko.fi/. Oulun Numismaattisella Kerholla on paljon tietoa sisältävä tietopankki http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki.htm.
Numismatiikkaan liittyvää löytyy myös Makupalat.fi-sivustolta https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_luokka%3A1041&sort=title&order=asc&f%5B1%5D=language%3Afi.
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja ToppiElä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo KaatrialaMualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili PursiainenNäkökulumia : Savon runoja ja pakinoita /…
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
