Etsimäsi kirja voisi olla Bernhard Schlinkin Lukija (Der Vorleser, suom. Oili Suominen, 1998).
Alla olevasta linkistä voi lukea lisää kirjasta.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789510491102…
Suomennoksesta on otettu useita painoksia. Helmet-haulla voi tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, tarkoitatko koirista kertovia tietokirjoja vai koirakertomuksia. Voit hakea koira*-sanalla helmet-tietokannasta ja rajata hakujoukon vuoden mukaan.
Vuonna 1983 on ilmestynyt ainakin seuraavat suomenkieliset koira-aiheiset tietokirjat
Palmer, Joan : Suuri koirakäsikirja
Holmström, Cecilia : Koiranpennun kasvatus
Ja seuraavat koirakertomukset:
Suomen kansan eläintarinoita. 2 kertonut ja kuvittanut Jaakko Liukkonen
Kilpinen, Inkeri : Vanha viisas Tonna
Vuodelta 1987 ilmestyneitä suomenkielisiä koira-aiheisia tietokirjoja:
Hallgren, Anders : Korikoiran kasvatus
Allaby, Michael : Koiraperheen elämää
Morris, Desmond : Miksi koira hautaa luun?
Tuominen, Erkki : Pikinokka…
Saat apua asiaan lähimmän Helmet kirjaston asiakaspalvelutiskiltä.Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, passi tai ajokortti, niin kirjastokorttisi tiedot voidaan päivittää ajan tasalle ja pin koodisi vaihtaa.Asian hoitaminen siis vaatisi kirjastossa käyntiä.
Voit varata kirjan uudestaan heti kun olet palauttanut toiselle varaajalle lähtevän niteen. Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelun kautta ei voi tehdä varauksia, mutta voit varata kirjan Keski-Finna-verkkokirjastossa tai kirjastosi asiakaspalvelussa uudelleen saman tien kun palautat edellisen lainasi.Tarkistin, että kirjaa näkyy olevan runsaasti paikalla Jyväskylän yliopiston kirjaston kurssikirjakokoelmassa. Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirja on saatavilla myös e-kirjana.
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Pääkaupunkiseudun aineistotiekannasta http://www.libplussa.fi löytyy asiasanalla digitaalitelevisio teos: Digi-tv-työryhmä / Digitaalinen televisio ja Suomi / Liikenneministeriön julkaisuja, 1998, 23. Saatavuustiedot selviää myös ao tietokannasta.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa asiasanalla digitaalitelevisio kolmetoista viitettä mm.Teinilä-Smíd, Inari Sisällöntuotanto digitaalisen television ympäristössä, esitutkimusraportti Tampereen yliopisto, 2000 ja Pantzar, Eero Laajeneva mediakenttä ja digitaaliajan televisiotoiminnan resurssit Tampereen yliopisto, 2000. LINDAAn on pääsy mm Helsingin kaupunginkirjaston yleisötyöasemilta.
Teknillisen korkeakolulun sivulta http://otatrip.hut.fi/tkk/tutkii/ löytyy…
Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua historiatietoa kyseisessä paikassa toimineista firmoista ennen thai-ruokapaikkaa. Kyseinen ravintolahan on ollut jo niin kauan tuossa osoitteessa, että muistivarainen perimätietokin oli kirjastossa hataraa paikan aiemmasta toiminnasta. Pari henkilöä tosin muisteli, että siinä saattoi olla aiemmin kampaamo... tai sitten ei:-)
Mikäli olet Facebookissa, suosittelen tiedustelemaan asiaa seuraavilla FB-foorumeilla:
Lahti -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/10530030157/
Lahden ravintolahistoria -ryhmä
https://www.facebook.com/groups/1945162302429793/
Kirjastoautoissa on sama lana-aika kuin muissakin kirjastoissa.Pidemmät laina-ajat voivat olla suljettujen kirjastojen aineistolla, esim. remonttiajan yli, tai Kotikirjastojen asiakkailla, joiden luona käydään noin neljän-viiden viikon välein. Tuon pelin kohdalla syy lienee jokin toinen hyvin perusteltu poikkeus.
Etsitty teos tuntuu olevan Toni Edelmannin säveltämä "Sov nu, sov". Sanat ovat Pentti Saarikosken ja Mia Bernerin. Sävellys alkaa toisin sanoin, mutta tekstin loppupuolella esiintyvät sanat "du trötta". Sävellys löytyy nuottikokoelmasta "Lasimaalaus" Fazer, 1991, FM07431-0. Sen saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi. Tätä kirjoittaessa "Lasimaalaus" oli hyllyssä useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Kuvia Suomen lasten elämästä valmistui vuonna 1882. Sen kuvitti taiteilija R.W. Åkerblom ja suomenkieliset runot kirjoitti Juhani H. eli P.J. Hannikainen. Tämä teos on tiettävästi maamme ensimmäinen alkuperäinen lasten värikuvakirja. Siitä otettiin vuonna 1982 näköispainos, joka löytyy Uudenkaupungin kaupunginkirjastosta.
Näistä teoksista voisi olla apua:
Kari, Matti: Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa (5. p., FINVA 2008)
Kuivalainen, Susan: Toimeentulotuki Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa : vertaileva tutkimus kolmen Pohjoismaan toimeentulotukijärjestelmistä Britannian ja Hollannin järjestelmien valossa (Turun yliopisto, 1999)
Kuivalainen, Susan: A comparative study on last resort social assistance schemes in six European countries (Stakes, 2004)
Lisää teoksia voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sosiaaliturva ja kansainvälinen vertailu.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ole noin vanhoja Kauppalehtiä.
Tampereen yliopiston kirjaston sanomalehtilukusali säilyttää
Kauppalehdet pysyvästi. Niiden sijainti löytyy osoitteesta http://www.uta.fi/kirjasto/
Mistä tämä väite on peräisin? Luther meni luennoimaan Wittenbergin yliopistoon vuonna 1512. Sitä ennen hän oli opiskellut teologiaa ja valmistunut teologian tohtoriksi. Hän oli ryhtynyt munkiksi jo vuonna 1505. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1507. Näin ollen Lutherin on pikemminkin pitänyt lukea Uutta testamenttia ennen Wittenbergiin menemistä hyvinkin pontevasti.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy runsaasti osakeyhtiön perustamista ja osakeyhtiöoikeutta koskevaa kirjallisuutta. Seuraavassa joitain viitteitä:
1)Osakassopimuksesta, toimittanut Ari Saarnilehto, Turun yliopisto,1995; 2)Norri, Matti: Osakasyhtiö, Tietosanoma, 1998; 3) Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiö, WSOY lakitieto, 2002; 4)Kyläkallio, Juhani: Osakeyhtiö, Edita, Helsinki, 2000.
Yrityksen perustamisoppaista löytyy lisäksi tietoa eri yhtiömuodoista sekä sopimusmalleista. Näistä vielä pari viitettä: Holopainen, Tuulikki: Yrityksen perustajan opas, Edita, 2001; Yrityksen perustajan opas, toim. Paula Paloranta, Keskuskauppakamarin, 2001.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta,…
Vaikuttaa siltä, että ei ole. Ruotsalaiselta runoilijalta Karin Boyelta ei ole suomennettu yhtään kokonaista runokokoelmaa. Muutamissa runoantologioissa on joitakin hänen suomennettuja runojaan: ainakin Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa antologiassa Tuhat laulujen vuotta ja Otto Karhian ja Viljo Kajavan antologiassa Viesti mereen – antologia Ruotsin uutta runoutta. Usvan neito –runosuomennos on sävelletty lauluksi Ahava-nimiselle levylle. Kysymääsi runoa ei näissäkään kokoelmissa ole.
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa on saatavilla Kurt Nuotion Liukastelijaa tällä hetkellä ainoastaan painettuna kirjana. Välitän eteenpäin hankintaehdotuksen e-kirjasta.
Suomen yleiset kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, mutta vain omilla ehdoillaan ja valikoiden tarpeen mukaan, ei suurina massoina. Kaikissa lahjoitustilanteissa on syytä ottaa yhteyttä suoraan sen kirjaston hankintaosaston johtajaan, jonne kirjat haluaisi lahjoittaa. Kannattaa varautua siihen, ettei kirjastolle ole tarjotuille kirjoille erityistä tarvetta sekä siihen, ettei myöskään noutopalvelu välttämättä järjesty. Kysymys ei ole kirjastojen yleisestä haluttomuudesta, vaan säilytystilan rajallisuudesta.
Espoon kaupunginkirjastoon saa yhteyden sähköpostilla sellonkirjasto@espoo.fi tai puhelimella 043 8273075. Helsingin kaupunginkirjastossa hankinta-asioita hoitaa Hankinta- ja luettelointiosasto, jonka johtaja on virva.…
Kannattaa ottaa pikimiten yhteyttä johonkin oman kirjastosi toimipisteeseen ja pyytää, että hävinneelle kortillesi laitetaan lainauskielto, tämä väärinkäytösten estämiseksi. Uuden kortin saat kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
