Olisikohan kyseessä China Miévillen romaani Toiset? Kansi ja sisältö tuntuisivat vastaavan kuvaustasi. Voit tarkistaa kannen ja sisällön kuvauksen osoitteesta https://www.risingshadow.fi/artikkelit/63-artikkelit/kirja-arvostelut/315-arvostelu-china-mieville-toiset löytyvästä Juha Salmen arvostelusta.
Vuonna 1982 julkaistu Kaustisen parhaat I on HelMet-kokoelmassa pelkästään LP-levynä, mutta kasettiversio löytyy Kansalliskirjastosta. Sieltä sitä ei kuitenkaan saa lainaksi, mutta sen voi siellä kuunnella. CD-versiota tästä äänitteestä ei ole koskaan tehty. Kasettiversiotakaan ei löydy yleisten kirjastojen kokoelmista.
Heikki Poroila
Kappale Mamman pikku pipana on Harry Bergströmin säveltämä ja sanoituksen on tehnyt nimimerkki Ville. Kappale kuultiin ensimmäistä kertaa elokuvasa Mitäs me taiteilijat (1952) Kipparikvartetin esittämänä.
Laulusta on kustannettu nuotti vuonna 1952, mutta ikävä kyllä sitä ei ole saatavana missään kirjastossa. Sanoja voi yrittää kuunnella äänityksestä, kappale on saatava CD-levyllä useissa kirjastoissa, ja löytyy myös YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=npowcpHSa4E
Hubert Monteilhetin kirjassa Ammattina kummitus (1984) kannessa on linna muureineen täyden kuun aikaan. Kirjassa orpopoika John joutuu karkumatkallaan linnaan, jossa kerrotaan Arthur-nimisen kummituksen harhailevan öisin. John piiloutuu yöksi linnan keittiökomeroon ja tutustuu kummituksiin.
Olisiko kyse tästä tarinasta?
Sotavuosien jälkeen kirkon sosiaalista työtä tehostettiin. Seurakunnissa perustettiin esim. kylä- ja korttelitoimikuntia sekä diakoniapiirejä. Seurakunnissa oli toiminnassa 1950-luvun alussa n. 5000 diakoniapiiriä.
Lähde: Suomen kirkon historia 4, 1995
Verisolut syntyvät luuytimessä. Lisää tietoa verestä ja verisoluista löytyy mm. seuraavasta teoksesta:
Leppäluoto, Juhani: Anatomia ja fysiologia: rakenteesta toimintaan (Sanoma Pro, 9. uudistettu painos 2019)
Kyseessä voisi olla Elodie Harperin Sudenluola-trilogia, joka sopisi kuvaukseen kaikin tavoin:https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/elodie-harperin-pompejiin-sijoittuva-sudenluola-trilogia-on-koukuttava-kansainvalinen-menestys/
Raija Orasen tuotannosta kerrotaan mainitsemiesi teosten lisäksi ainakin kirjassa "Kotimaisia nykykertojia" (toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997). Kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta myös Kirjallisuusarvosteluja -nimistä julkaisua. Suuremmista kirjastoista se löytyy käsikirjastosta. Julkaisuun on koottu vuoden aikana julkaistuja kirjallisuusarvosteluita eri lehdistä.
Monissa kirjastoissa on käytettävissä artikkelitietokanta Aleksi. Sieltä voi etsiä viitteitä lehtiartikkeleihin. Yksinkertaisella haulla "Oranen Raija" Aleksista löytyi tänään 32 viitettä, uusimmat vuodelta 2001. Voit kokeilla myös vaikkapa Google-hakukonetta http://www.google.com henkilön tai kirjan nimillä, jotta saat esille Internet-viitteitä.
Kysy…
Helmet-kirjastoissa on tätä Jukka Pakkasen kirjaa jäljellä muutama kappale. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista lähinnä huonokuntoisuuden takia, tietoaineistosta tietojen vanhenemisen takia, tai jos kappaleita on liikaa kysyntään nähden. Vaikka kaunokirja ei olekaan enää jatkuvasti lainassa, on sitä hyvä olla kokoelmissa, koska uusia ei useinkaan saa enää hankituksi.
Joten valitettavasti emme poista kirjaa toiveista huolimatta. Se näyttää olleen myynnissä muutamassakin nettihuutokaupassa, mutta jo myyty. Kannattanee jättää ilmoitus jonkin verkkoantikvariaatin puutelistalle, vaikka näille:
http://www.antikvaari.fi/
http://www.antikka.net/
http://www.antikvariaatti.net/
Kukaan vastaajistamme ei tuntunut muistavan etsimääsi, mutta välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Voisiko kyseessä olla kirjailija Joseph Hellerin omaelämäkerrallinen teos Ei mikään naurun asia? Kirja on ilmestynyt suomeksi v. 1989 WSOYn kustantamana.
Olisikohan kyse nyt sellaisesta käyttösääntöjen muutoksesta, joka on astunut voimaan 15.5. eli lainoja voi uusia vain kolme kertaa. Aiemminhan lainoja saattoi uusia viisikin kertaa.
Ainahan voit palauttaa aineiston kirjastoon ja lainata sen uudelleen, jos ko. aineistosta ei ole varausmaksuja. Myöhästymismaksuja ei valitettavasti saa anteeksi yksittäistapauksissa, jos uusiminen Helmetin kautta ei ole onnistunut.
Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä ruotsinkielistä tietosanakirjaa CD -muodossa.
Itäkeskuksen kirjastossa on tällainen mutta vain käsikirjastokappaleena eli tätä voi katsoa kirjastossa aukioloaikana:
Stora focus : det klassiska svenska uppslagsverket på CD-ROM
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, c2001
Painos Ver. 10.0
Kauniaisten kirjastossa on myös CD-ROM focus, mutta sekin taitaa olla vain käsikirjastokappale: Focus. 2000
Julkaisutiedot Stockholm : Norstedt & Söner, cop. 1999
Painos Windows
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
