Voit lukea myös aikakauslehtiä samoilla tunnuksilla, kuin e-kirjojakin. Kotimaisia aikakauslehtiä löytyy osoitteesta https://pek.emagz.fi/ ja ulkomaisia lehtiä osoitteesta https://www.pressreader.com/. Molempiin lehtipalveluihin kirjautuessa kirjastoksi valitaan Kainet.
Samalla kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla pääsee käyttämään kaikkia Pohjoisen eKirjaston palveluita.
Voisikohan kyseessä olla Hullunkuriset eläinperheet -korttipakka, joka oli valmistuksessa vuosien 1945–55 tienoilla? Pelin perheet olivat Naukula, Otsonen, Kukkola, Apinasalo, Pupunen, Possunen, Koiranen, Strutsi, Hiironen, Norsula, Ankkanen, Pitkäkaula ja Matkija. 52 perhekortin lisäksi pakkaan sisältyi aasikortti. Mukana oli myös ohjekortti kahdelle pelille ("Hullunkuriset eläinperheet", "Aasipeli").
peli; Hullunkuriset eläinperheet; korttipeli ja kotelo | Helsingin kaupunginmuseo | Finna - Helsingin kaupunginmuseo
leikkikalu; lelu; peli; pelikortit; Hullunkuriset Eläinperheet - De löjliga Djurfamiljerna -korttipeli | Museo Leikki | Finna.fi
Annettujen vihjeiden perusteella lukemasi kirja voisi olla Laura Lähteenmäen North End -trilogian ensimmäinen osa Niskaan putoava taivas.
Niskaan putoava taivas | Kirjasampo
Chopper-tyyppisellä moottoripyörällä tarkoitetaan muunneltua moottoripyörää. Pyörää on kevennetty poistamalla osia tai vaihtamalla niitä pienempiin tai kevyempiin "venytetyn ulkonäön" saavuttamiseksi. Chopperille tyypillisiä piirteitä ovat mm. pitkä etuhaarukka, korkea ohjaustanko sekä matala ja rento ajoasento. Jotta moottoripyörän runkoa voidaan pitää "chopperina", sitä on täytynyt jossakin vaiheessa muokata leikkaammalla ja hitsaamalla.
Chopper-moottoripyörät syntyivät 1950-luvulla Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa. Kaksi kuuluisaa chopper-moottoripyörää nähdään vuoden 1969 elokuvassa "Easy Rider". Elokuvan pyörät on muunneltu Harley-Davidson moottoripyöristä.
Lähteet:
Chopper (motorcycle) - Wikipedia
En löytänut yleisesitystä Internetistä ko. maiden kirjastoista. Paloittain tietoja löytyy
ainakin osoitteesta http://www.kb.nl/index-en.html . Belgian kansalliskirjaston sivut ovat hollannin ja ranskan kieliset, http://www.kbr.be/ .
Sigmund Rombergin musikaalista The Desert Rose (1926) on varsin vähän äänitteitä tarjolla Suomen yleisissä kirjastoissa. HelMet-kirjastossa on CD Mario Lanza sings .. joka sisältää useita lauluja musikaalista. Löytyy myös LP-levy, joka sisäktää valtaosan musikaalin musiikista. Tämä levytys on tehty 1959. Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Tätä kirjaa emme valitettavasti löytäneet. Hain Kirjasampo.fi:sta, Helmet.fi:sta ja Finna.fi:sta erilaisilla hauilla: golfonnettomuudet, golf + onnettomuudet, golf + kuolema, veljet + aaveet, veljet + haamut, veljet + suru, suru + nuortenkirjallisuus ja aika monella muulla haulla. Tässä muutama tulos:
Veljet + suru, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/veljet%20suru
Golf + kuolema, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/golf%20kuolema
Suru + nuortenkirjallisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/suru%20nuortenkirjallisuus
Kyselin kirjastoväen tietopalstallakin kirjaa, mutta vielä ainakaan ei kukaan ole tunnistanut. Palaan asiaan, jos saan sieltä tietoa.
Kirjasammosta löytyy kansikuvahaku, josta voi…
Kattavimmat englanninkielisen kirjallisuuden luettelot, joihin pääsee vapaasti Internetin kautta, ovat 1) amerikkalaisen Kongressin kirjaston luettelo http://catalog.loc.gov 2) englantilaisen British Libraryn luettelo http://blpc.bl.uk. Laajin luettelo on WorldCat, http://worldcat.org/. Viimeistään WorldCatista käännösten pitäisi löytyä, jos sellaiset on olemassa.
Haku täytyy tehdä siten, että ensin etsii tekijän nimellä hänen kaikki teoksensa (tai suoraan vain hänen englanniksi julkaistut teoksensa). Käännettyjen kirjojen tarkoista tiedoista näkee, mikä on ollut niiden alkuteos. Skandinaaviset kirjaimet voivat aiheuttaa yllätyksiä. Jos nimellä ”möller” ei löydy teoksia, kannattaa kokeilla ”moller”.
(Päiv.22.11.2007)
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Hei!
Hirsirakentamisesta on kirjoitettu hyviä kirjoja, kuten
Risto Vuolle-Apialan Hirsityöt vuodelta 2008,
siitä löytyy myös laavun valmistusohjeet sivulta 92.
Muita hirsityöstä yleensä kertovia kirjoja ovat ainakin:
-Alfred Kolehmaisen Hirsirakentamisperinne vuodelta 1996
-Pekka Hakalinin Rakennan hirrestä vuodelta 1995.
Vuolle-Apialan kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku;jsessionid=D819AD68868483D…
Alan koulutusta on aikoinaan järjestetty Diakonissalaitoksella ja laitosta käsittelevissä kirjoissa löytyy jotakin tietoa. Eeva Hurskaisen kirjassa Sisar Linan tyttäret ( Kirjapaja, 1992) on esim. luku Sisaret kotisairaanhoitajina. Diakonissalaitoksen historiaa löytyy mm. kirjoissa Helsingin Diakonissalaitos ( 1937), Martti Mäkisalo: Ihanteista kasvaa arki; Helsingin Diakonissalaitos (1867-1992) ja Nainen paikallaan: diakonissoja kotona ja kentällä, toimittanut Pirkko Probst ( 2010). Kirjassa Kotiapulaiset; muistoja sadan vuoden ajalta, toimittanut Minna Kilkki ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) löytyy tarinoita kodinhoitajista. Nämä kirjat ovat tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista. Yliopiston Melinda…
Voit toki halutessasi pitää Helmet-kortin itselläsi ja käyttää sitä käydessäsi Helsingissä tai muualta käsin esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluita. Silloin pitäisi kuitenkin uusi osoite vaihtaa asiakastietoihisi. Sen pystyt tekemään kirjautumalla kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla osoitteessa http://www.helmet.fi.
Jos taas uskot, ettet tule Helmet-korttia enää tarvitsemaan, voit pyytää, että tietosi poistetaan asiakasrekisteristä. Sen jälkeen voit heittää kortin pois, mielellään palasiksi leikattuna. Jos korttia ei käytä, se myös poistetaan noin kolmen vuoden kuluttua viimeisestä kortilla tehdystä tapahtumasta eli esimerkiksi lainaamisesta.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia Bunuelista:
- Bunuel, Luis: Viimeinen henkäykseni (Otava 1989)
- Bunuel, Luis: Silmät (Andalusialainen koira 1992)
- Braad Thomsen, Christian: Leppymättömät (Like 1989).
Lisäksi netistä löytyy mm. osoitteessa http://www.sea.fi/esitykset/kevat2000/bunuel.html Suomen elokuva-arkiston sivulta tiivistelmä Bunuelin elämästä ja tuotannosta sekä osoitteessa http://www.geocities.com/Paris/Metro/9384/directors/bunuel.htm englanniksi tietoa Bunuelista.
Eversti Hautalasta ei löytynyt tietoa yleisten kirjastojen tietokantojen kautta. Kannattaisi ehkä kysellä Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta. Heillä on Suomen laajimmat sotatieteen lehti- ja kirjakokoelmat. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/
PIKI-verkkokirjastossa voi siirtää teostietoja virtuaaliseen omaan hyllyyn, mikäli haluaa tallentaa tietoja tietyistä teoksista erilaisia hakuja tehdessään myöhempää käyttöä varten. Mikäli et ole kirjautuneena verkkokirjastoon, hyllyn sisältö säilyy, kunnes suljet selaimesi. Jos olet kirjautunut, teostiedot säilyvät hyllyssä, kunnes poistat ne sieltä.
Hyvä, tiivis yleiskatsaus ruokailuvälineissä käytettyihin metalliseoksiin löytyy Kirsti Grönholmin ja kumppaneiden kirjasta Pöytä koreaksi : kattauksen ja pöytätapojen historia (Tammi, 2005). Kirjassa esitellään argent haché (hopeoitu messinki), sheffield plate (hopeoitu kupari), kova tina eli britannianmetalli (tinan ja antimonin seos) ja alpakka (kuparin, nikkelin ja sinkin seos).
Hyödyllistä lisätietoa metalliseoksista yleensä löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
Pekka Vaissi & Hannu Huovinen, Kultasepän aineoppi ja ammattikemia. Opetushallitus, 2008
H. M. Miekk-oja, Metallioppi. Otava, 1960
Onni Kauppila & Kosti Kantola, Metallityön aineoppi. Otava, 1966
Vaikka yksityiskohdat eivät täysin täsmää, voisiko kyseessä kuitenkin olla Ursula Le Guinin teos "Maailma, vihreä metsä" (The word for world is forest)?
Teoksen sisällöstä saat käsityksen esimerkiksi näistä linkeistä:
http://kirjamieli.blogspot.com/2012/07/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
http://kirjakissa.blogspot.com/2014/01/ursula-k-le-guin-maailma-vihrea-metsa.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3c9e27f-c064-4c38-9707-c1b64394f81c
Tässä linkissä taas on esitetty, missä järjestyksessä pitäisi lukea koko ns. hainilainen sarja, johon kyseinen teos kuuluu:
https://taikakirjaimet.vuodatus.net/lue/2012/03/missa-jarjestyksessa-lukea-le-guinin-hainilaista-sarjaa
Jos tämä ei kuitenkaan ole etsimäsi teos,…
