Kyseinen sitaatti kuuluu Arto Rintalan suomennoksessa seuraavasti: "[Hän kyllä tietää itsekin, että] vain sellainen on antautunut, joka uskoo tulleensa voitetuksi."Lähteet:Rojas, F. d., Rintala, A., Rintala, A., & De Rojas, F. (2018). Celestina, eli, Caliston ja Melibean tragikomedia. Faros.
Löysitkin jo ehkä itse parhaimman viitteen Internetistä, mutta tässä vielä muutamia vihjeitä:
1)Hale-teleskoopista kerrotaan esim. seuraavissa kirjoissa:
Preston, Richard: First light--the search for the edge of the universe
Florence, Ronald: The perfect machine: Building the Palomar Telescope
Ensimmäinen kirja löytyy yleisistä kirjastoista. Tarkista saatavuus esim. kirjastojen kotisivujen aineistotietokannoista. Jälkimmäisen kirjan löydät Ursan kirjastosta, jossa on myös muuta kaukoputkikirjallisuutta. Ursan osoite on:
http://www.ursa.fi/ursa/yhteys.html
2)Ebsco-tietokannasta, jota pääset käyttämään esim. kaupunginkirjaston työasemalta,löytyy joitakin artikkeleita Mount Palomarin observatoriosta.
3)Internetisssä on vielä
http://astrosun.…
Sahanpurumassatöiden ohje löytyy ainakin Maire Uotilan Askartelukirjasta (Otava, Helsinki 1965). Liisterijauhosta, vedestä ja sahanpuruista tehdään tiukka massa, josta voi muotoilla esimerkiksi henkilöitä ja eläimiä.
Sitaatti on Robertson Daviesin romaanin Velho mieheksi sivulla 119. Tämän sitaatin suomentajaa ei kerrota, toisin kuin joittenkin muitten runojen kääntäjät, liekö sitten Marja Alopaeuksen itsensä suomentama. Kävin läpi kaikki HelMet-kirjastojen kokoelmien Emily Dickinson –suomennokset lukuun ottamatta Aila Meriluodon Kimeä metsä –kirjaa, jossa on joitakin Dickinsonin runoja, sitä kun en löytänyt. Tätä runoa ei ollut missään.
Helsingin kaupunginkirjaston Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi) on asikkaiden käytössä videoiden editointia varten Adoben Premiere-ohjelmisto yhdistettynä tehokkaaseen tietokoneeseen.
Jos HelMet-korttiisi on liitetty PIN-koodi, voit varata videoeditin osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/ (Kaupunkiverstas, Työtila 8). Voit tietenkin myös soittaa Kaupunkiverstaalle ja varata ajan. Videoeditointiin voi myös varata henkilökohtaisen opastuksen.
Myös Myllypuron mediakirjastossa on asiakkaiden käytettävissä videoeditointilaitteet.
Lisätietoja asiasta sinun kannattaa kysyä suoraa em. kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Palvel…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/…
Tässä internet-osoite, josta löytyvät muutoksenhakuohjeet :
http://www.rovahovi.oikeus.fi/muutoksenhaku.htm
Korkeimman oikeuden sivuilla on tietoa valituslupajärjestelmästä osoitteessa http://www.kko.fi/toiminta/valituslupajarjestelma.htm
Yksinomaan valaistusta ja suunnittelua käsitteleviä kirjoja on verrattain vähän. Tässä pieni valikoima:
Ilkka Pekanheimo, Opas valaistussuunnitteluun [vanhemmat painokset nimellä Kodin valaistusopas]
Seppo Rihlama, Valaistuksesta sisätiloissa
Lamput ja valaisimet
Omakotitalon sähköopas
Mahdollisesti hyödyllisiä voisivat olla myös:
Uusi valaistuskirja [ulkovalaistus]
Seppo Rihlama, Valaistus ja värit sisustussuunnittelussa
Roland af Hällströmin elokuvan Poika eli kesäänsä (1955) alussa ja lopussa F. E. Sillanpää lukee katkelman teoksestaan Elämä ja aurinko, johon elokuva perustuu. Alun katkelma on teoksen prologista - tosin hiukan muutettuna. Lopun lainaus on puolestaan teoksen epilogista.
Teoksen voitte lukea digitoituna alla olevasta linkistä.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/46518/pg46518.html
Elämä ja aurinko -romaanin painettua versiota on lainattavissa Helmet-kirjastoissa useampana painoksena. Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_107883
Sävelmää Belle Riccardo Coccianten musikaalista Notre-Dame de Paris ei ole levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_Paris_(musical)
Suomalaisten kirjailijoiden espanjalksi tai englanniksi käännetyistä teoksista voisi ajatella vaikkapa seuraavia.
Havukainen, Aino: Tatun ja Patun päivitetty Suomi (2017) (engl. This is Finland) - kuvakirja, jonka huumori osuu myös aikuisiin
Hotakainen, Kari: Juoksuhaudantie (2002) (esp. Camino de trincheras)
Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta = My favourite Finnish things (2021) - kuvakirja kaikenikäisille
Korhonen, Karoliina: Suomalaisten painajaisia : vähäsanaista vertaistukea (2016) (engl. Finnish nightmares : a different kind of social guide to Finland) - sarjakuva
Kyrö, Tuomas: Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja (2014) (engl. Happy days of the grump)
Kyrö, Tuomas: Kerjäläinen ja jänis (2011) (engl. The beggar and the hare, esp…
Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Internetistä löytyy sivustoja, joilla opastetaan suomenkielisten nimien kääntämiseen japanin kielelle.
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Vastaaviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusanat: japanin kieli etunimet).
Espoolaisen kollegamme avulla on löydetty seuraavat kotimaiset vampyyrikirjat:
- Vartijat / Hanna Laitinen
- Vampyyreja ja valkosipulia : satu ekokatastrofista Naurumetsässä / Heikki Rissanen & Markus Ahonen
- Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia / Ritva Toivola
- Vampyyrivaarin tarinoita / Mauri Kunnas
- Suomu ja Hämärän renki / Sari Peltoniemi
- Vampyyri, eli, Miten Wilhelm Kojac kuoli kovat kaulassa / Jarkko Laine
- Kapteeni Kuolio ja Pispalan vampyyrit / kuvat ja teksti: P. A. Manninen
Lisäksi on olemassa vuodelta 1993 Vampyyrikirjaluettelo, jonka on koonnut Heta Rytilä. Tätä ei valitettavasti löytynyt kirjastostamme, mutta kaukolainaksi sen saisi esim. Varastokirjastosta.
Romaaneja eri maista ja kulttuureista on ilmestynyt suomeksi paljon, mutta jokainen niistä omanlaisensa.Keräsimme sinulle joitakin nimiä, jotka aiheeltaan olisivat sellaisia kuin toivoit.
Afrikkaan sijoittuvia tarinoita ovat mm. Adichien Purppuranpunainen hibiscus ja Doris Lessingin Ruoho laulaa ja miksei Blixenin Europpalaisena Afrikassa sekä Farahin Aavikon tyttäret
Cecilia Samartinin Nora & Alicia sijoittuu Kuubaan, Isabel Allenden Rakkaus ja varjo kertoo Chilestä.
Espanjan sisällisodan ajoista kertovat kirjat Duenasin Ommelten välinen aika sekä Hemingwayn Kenelle kellot soivat.
Kamilla Shamsien Poltetut varjot kertoo Intiasta. Jakaranda puun lapset sijoittuu Iraniin ja suosittu muistelmateos Sassonin Prinsessa Saudi-Arabiaan
Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
En löytänyt varsinaisia painettuja lähteitä kysymästäsi kirjailijasta. Muutama viite lehtiartikkeleihin löytyi. Ne lienevät lähinnä kirja-arvosteluja, mutta mahdollista tietenkin on, että mukana on jotain muutakin tietoa. Tässä luettelo artikkelitietokanta Arton antamista viitteistä:
Rankkaaa tekstiä narsismista ja parisuhdeväkivallasta. Silvennoinen, Eija Miranda, 2014. Sisältyy julkaisuun Lapillinen : 36 (2014) : 1, s. 19
Taas salaliittoa! / Heikki Kaskimies. 2012. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 29 (2012) : 4, s. 64
Granstedin suvun mysteeri / Johanna Tunturi.2011. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 28 (2011) : 4, s. 68
Suomalainen amok.Salovaara, Kyösti. 2010. Sisältyy julkaisuun Ruumiin kulttuuri / 27 (…
Dina ja Arina Averinasta ei löydy kirjaa, mutta ohessa muutamia lyhyehköjä artikkeleita, ensin suomeksi ja sitten englanniksi:Suomen voimisteluliitto: https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/2449?Return=168 https://www.voimistelu.fi/fi/L%C3%B6yd%C3%A4-voimistelu/Rytminen-voimistelu/ArticleId/3072?Return=168 Dinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=34455Arinasta https://www.gymnastics.sport/site/athletes/bio_detail.php?id=…
Hei, Jämsän kirjastossa on nuortenkirja nimeltä Poistui kotoaan. Sen on kirjoittanut Marja-Leena Tiainen ja se on ilmestynyt v. 2005 Tammen kustantamana.
Jean Cocteaun tuotannosta on suomennettu vain muutama runo. Teokseen Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (WSOY, 1962, ss. 77 - 80) sisältyy yhdeksän runoa sarjasta Enkeli Heurtebise (L’Ange Heurtebise) Aale Tynnin suomentamina. Runosta Les cheveux gris on kaksi suomennosta. Lauri Viljasen käännöksen Harmaahiuksinen nuoruus voi lukea teoksesta Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1961, s. 17). Arja Samoojan suomennos Harmaat hiukset sisältyy antologiaan Runon suku : valikoma suomeksi elävää käännöslyriikkaa (Otava, 1991, s, 192).
Edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi…
