Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta.
Kielikellon 1/1992 Liettua ja latvia - balttilaiset kielet -artikkelissa kuvataan liettuan kieltä, https://www.kielikello.fi/-/liettua-ja-latvia-balttilaiset-kielet. Siinä ei valitettavasti mainita geminaattoja. Suomi-Latvia-ystävyysseura, Rozentals-seura on koonnut sanastoa matkailijalle, https://www.rozentals-seura.fi/kieli-ja-kulttuuri/latvian-sanasto-matka…. Siinä on sekä sanojen kirjoitusmuoto ja ääntämys. Näyttäisi siltä, että geminaatteja on tuolla ääntämyspuolella paljonkin, mutta kirjoituksessa vähän. Toisaalta latvian kielen verkosta löytyvästä selittävästä, yksikielisestä sanakirjasta niitä löytyy kirjoituksestakin, https://mlvv.tezaurs.lv/tona. Tarvitaan latvian kielen asiantuntija vastaamaan, löytyykö…
Valmista listaa tällaisista tuotteista en löytänyt. Kuluttajaliiton Syö hyvää -sivustolla on kuitenkin mahdollista vertailla eri tuotteiden ravintoarvoja joko selaamalla eri tuoteryhmiä tai hakemalla suoraan tuotteen tai valmistajan nimellä: https://syohyvaa.fi/tuotevertailut/.
Sellaisten tuotteista esitettyjen ravitsemusväitteiden kuin "sokeriton", "ei lisättyjä sokereita" tai "sokeria vähennetty" käyttö edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Niistä löytyy tietoa Ruokaviraston sivuilta (https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/elintarvikeala/pakkausmerkin…) sekä Euroopan komission sivuilta (https://food.ec.europa.eu/safety/labelling-and-nutrition/nutrition-and-…).
Hei, Runon tai oikeastaan rukouksen alkuperästä sain jotain tietoa. Kyseessä on yksityishenkilön käyttämä iltarukous, jota ei todennäköisesti ole painettu. Kyseisen yksityishenkilön luvalla iltarukous on julkaistu keskustelupalstalla netissä.
Ota yhteyttä kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanastoon. Heidän verkkosivuiltaan löytyy hakulomake julkaisuluvalle: https://luvat.sanasto.fi/fi/hae-julkaisulupaa .
Listaus Hear the Drummer (Get Wicked) -kappaleessa käytetyistä sämpleistä on esimerkiksi Whosampled.com -sivulla:
https://www.whosampled.com/Chad-Jackson/Hear-the-Drummer-(Get-Wicked)/samples/
Saksofonisämple on kappaleesta "The 900 Number", joka on puolestaan sämplatty ja muokattu alkuperäisestä Marva Whitneyn esittämästä kappaleesta "Unwind Yourself".
Sama tieto löytyy myös Hear The Drummer (Get Wicked) -kappaleen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Hear_the_Drummer_(Get_Wicked)
Lainat eivät eräänny Helmet-kirjastoissa koronarajoitusten aikana eli välillä 30.11.2020-31.1.2021. Todennäköisesti sinunkin lainasi eräpäivää on siirretty keskitetysti eteenpäin. Se eräpäivä, joka nyt näkyy lainan kohdalla omissa tiedoissasi, on oikea eikä lainaa tarvitse palauttaa aikaisemmin.
Säveltäjä Arvo Pärtistä ei ole suomenkielistä elämäkertaa. Ruotsin kielellä on kirjoittanut Torsten Kälvemark: Aldrig förstummas - Arvo Pärt och musikens källor (2015) ja englannin kielellä löytyy teos "The Cambridge companion to Arvo Pärt" (2012).
Kaksi lyhyehköä artikkelia suomen kielellä löytyy hakuteoksista:
Suuri musiikkitietosanakirja. Osa 5 (Weilin + Göös, 1991, s. 121-122) ja Otavan iso musiikkitietosanakirja. Osa 4 (Otava, 1978, s. 656).
Jaana Venkulan toimittamassa teoksessa "Ajatuksen voima : tieto, usko ja kauneus ihmisen kohtalossa" (1993) on Pentti Ritolahden kirjoittama artikkeli "Hiljaisuuden voima - Arvo Pärtin musiikin anti nykyihmiselle (s. 165-173).
Jaana Venkulan kirjassa "Taiteen välttämättömyydestä" (2003)…
Suuressa osassa kirjoja, jotka käsittelevät markkinointia tai myyntiä yleensä, on luku myös aiheesta myynninedistäminen, menekinedistäminen tai sales promotion. Jos teet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistotietokantaan http://www.libplussa.fi haun asiasanalla myynninedistäminen löydät yli kuusikymmentä tällaista kirjaa.
Lehteilin kirjoja, joita oli paikalla täällä Helsingin pääkirjastosssa. Kotimaiset kirjat näyttävät omistavan aiheelle keskimäärin kymmenkunta sivua. Joitakin esimerkkejä: Rope, Nykyaikainen markkinointi; Anttila, Markkinointi; Siukosaari, Markkinointiviestinnän johtaminen; Nykyaikainen markkinointiviestintä (Idman et al); Vuokko, Markkinointiviestintä.
Ulkomaalaiset kirjat ovat usein laajempia, joten…
Kirja on ilmestynyt huhtikuussa 2005. Välitän hankintatoivomuksesi Espoon kaupunginkirjaston aineistokeskukseen. Hankintatoivomuslomake Espoon kaupunginkirjaston asiakkaille löytyy netistä osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Manu Chaon cd-levyä La Radiolina on juuri tilattu Helsingin Kaupunginkirjastoon 12 kappaletta. Levyt lienevät lainattavissa muutaman viikon sisällä. HelMet-tietokannasta näet, milloin ne ovat tulleet www.helmet.fi . Varauksen voit jättää sitten kunhan levyjen sijoituskirjastot ovat näkyvissä.
Saat uuden tunnusluvun kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaan. Keravan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kerava.fi/kirjasto_palvelut.asp#Aukioloajat
Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Jos kyseessä oli Ylen lähetyksissä soitettu laulu, voisit tiedustella asiaa vielä Yleisradiolta palautelomakkella: http://www.yle.fi/palaute/palaute.php
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Kysymyksestäsi ei selviä, kuinka paljon tiedonhakua olet tehnyt ja mihin lähdeaineistoon olet jo tutustunut. Siksi vastauksessani, joka on lähinnä tiedonhakuun opastava, saattaa olla sinulle jo tuttuja asioita ja lähteitä.
Ensinnäkin kannattaa tutustua Bonniersin kustantamaan Ruotsin kirjallisuushistorian osaan 3: Från modernism till massmedial marknad 1920-1995 (1999). Kirjasta saa hyvän yleiskuvan tarkasteltavaan ajanjaksoon. Myös jokin muu vastaava kirjallisuudenhistoria käy.
Seuraavaksi on pohdittava miten ja minkälaisia hakusanoja käyttäen aineistoa löytyy erilaisista tietokannoista. Lindasta (korkeakoulukirjastojen yhteisluettelo) sanat TYÖLÄISKIRJALLISUUS (myös: arbetarlitteratur) RUOTSI ja-operaattorilla yhdistäen löytyy…
Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta:
Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994.
Karjalan kartat -palvelu
Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006.
Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007.
Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009.
Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942.
Seuraavista yhteisöistä saat tietoa ravitsemus- ja matkailualasta.
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto http://www.shr.fi/
Matkailualan edistämiskeskus MEK http://www.mek.fi
Tie Helsingistä Lahteen on rakennettu jo 1930-luvulla.
Ns. uuden tien rakentamispäätökset on tehty vuonna 1955. Tietä rakennettiin tämän jälkeen pätkissä. Viimeinen osa Mäntsälä-Lahti valmistui 1958. Kyseessä oli tien päällystystyöt, varsinainen tieosuus oli olemassa jo 1930-luvulta.
