Vaasan kaupunginkirjaston tiloissa toimii erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, jolla on kymmeniä ohjelmia, jotka soveltuvat harjoitusohjelmiksi lukivaikeuksiselle käyttäjälle. Osa näistä ohjelmista on lainattavissa normaalisti kirjaston kautta. Sinun kannattaisi käydä Dateron kotisivuilla osoitteessa:
http://www.datero.fi
ja mennä siellä yleiskieliseen versioon ja klikata ”ILMAISTA MATERIAALIA” –painiketta.
Ilmaista materiaalia –sivulla on linkki ”pikaopas”, jonka takana on pdf -tiedostona opas Dateron lainattavista ohjelmista. Oppaan lopussa on yhteenveto, josta näkee mitä ohjelmia on lainattavissa Vaasasta. Sinun on myös mahdollista mennä Dateroon ja saada ohjausta sopivien lainattavien ohjelmien lainauksessa. Ajan voi varata…
Kappaleen nuotit on julkaistu Ranskassa Céline Dionin nuottikokoelmalla "On ne change pas". Tätä ei kuitenkaan löydy mistään Suomen kirjastosta. Voit koittaa tilata sen muualta Euroopasta kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä vaikkapa Pieksämäen kirjaston kautta.
Löysin internetistä kappaleen sanat, sointumerkinnät ja kitara-tabit osoitteesta: http://www.e-tabs.org/tab/garou/sous_le_vent
Sointumerkkien avulla kykenet varmaankin laatimaan oman pianosovituksen kappaleesta.
Linkki:
http://www.note4piano.com/EN/catalog.php?action=showitem&numart=BEUS0231
Helsingin, ja koko pääkaupunkiseudun, kirjastoista löytyy runsaasti italiankielistä kaunokirjallisuutta.
Yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voit katsoa eri kirjailijoiden, aiheen
tms mukaan mitä italiankielistä on olemassa. Kannatta tässä tapauksessa käyttää "monipuolista hakua", jolloin voit rajata kielen mukaan.
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan…
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-…
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
Ainakin Antti Hyry tulee mieleen kirjailijana, jonka yhteydessä ajatus minimalismista on nostettu esiin.
"Antti Hyry on sanonut: 'Yritän kirjoittaa vain sellaisia lauseita, jotka tarkoittavat jotakin.' Tarkoittaminen tarkoittaa tässä johonkin konkreettiseen, abstraktiotasoltaan matalaan, kuten aistimukseen tai havaintoon viittaamista. Hyryn sanataide onkin luokiteltu 'hyryismiksi', jolla tarkoitettaneen juuri konkretismia (tai minimalismia)."
– Juha Rikama, Konkreettisen ja abstraktin vuorovaikutus kaunokirjallisuudessa. – Tieteessä tapahtuu 6/2013, s. 31
Tässä muutamia ehdotuksia vuosikymmenten takaa julkaistuista matkakertomuksista, joita löytyy mm. Ratamo-kirjastoista:Mörne, Håkan: Valkoisen norsun ja lohikäärmeen maillaMatkakirja Thaimaasta, Burmasta ja vähän Malesiasta ja Kiinastakin (Gummerus 1931)Meidän miehemme Abessiniassa : Elämyksiä Abessiniassa, Somalimaissa, Sudanissa, Egyptissä ja Palestiinassa (Karisto, 1936)Hiisivaara, Tapio: Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja : seikkailuja ja kokemuksia Brasilian kuuman auringon alla ( WSOY 1945)Hedin, Sven: Matkamuistelmia Persiasta, Mesopotamiasta ja Kaukaasiasta (Kirjankustannus-liike 1989)Seikkailuja Tiibetissä (WSOY 1906)Keith, A. Berriedale : Tuulten maa : Borneon pääkallometsästäjien parissa ( Tammi 1947)Saraste, Einar: Kuvauksia…
Hampurin kaupungin sivuilta ja Wikipediasta selviää, että "die Schanze" on paikallisten käyttämä lempinimi Hampurin keskustassa sijaitsevasta alueesta tai korttelista, jonka koko nimi on Schanzenviertel tai Sternschanze. En ole nimistöasiantuntija, mutta itse ajattelisin, että tekstin luonteesta tai muodollisuudesta riippuu, mitä nimeä kannattaa käyttää. Tärkeintä kuitenkin lienee tehdä tekstissä selväksi, että alueesta voidaan käyttää kolmea eri nimeä.Lähteet:Schanze district. Hamburg-travel.com. https://www.hamburg-travel.com/see-explore/sightseeing/schanze-district/ (Viitattu 8.12.2025)Schanzenviertel. Hamburg.com. https://www.hamburg.com/residents/neighbourhoods/schanzenviertel-19394 (Viitattu 8.12.2025)Sternschanze. Wikipedia. https…
Täältä Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaikkiaan 17 Uutta-Seelantia käsittelevää kirjaa maantieteen luokasta 48.54, tässä niistä esimerkkejä:
Wheeler, Tony: New Zealand: a travel survival kit , 1994 (kustantajana tunnettu matkaoppaiden tekijä Lonely Planet)
Let's go: New Zealand, 1998 ja 1999
New Zealand 2000
Niven, Cristine: Auckland, 2000 (käsittelee lähinnä maan pääkaupunkia)
Uuden-Seelannin luontoa käsittelee teos
Kauneimmat kansallispuistot osa 1
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta
http://www.jkl.fi/kirjasto , samalla voit myös tehdä haun käyttämällä asiasanaa Uusi-Seelanti.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää internetissä Monikulttuurinen kirjasto -sivustoa. Osoitteeseen http://www.lib…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa elokuvaa ei ole. Vhs-kasettina sitä on joissakin kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä elokuvaa kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Myytävänä elokuvaa on DVD-muotoisena ainakin verkkokaupoissa. Toisen myyjän tiedoissa ilmoitetaan, että elokuvassa ei ole tekstitystä. Toinen myyjä ilmoittaa näin: "tuotteissa useimmiten suomenkielinen tekstitys".
http://hintaseuranta.fi/tuote/kuka-pelkaa-noitia-the-witches-elokuva/75…
Ydinosaamisesta löytyy sekä kirjoja että artikkeleita. Suomalaisia artikkeleita haettaessa lähteenä
voi käyttää ALEKSI ja ARTO artikkeliviitetietokantoja. Ydinosaa# hakusanana löytyy yhteensä toistakymmentä
viitettä. mm.Fiilin, Petri: Kohti ylivertaista ydinosaamista
Asiasanat johtaminen ; johtajat ; tavoitejohtaminen ;
Lehti Fakta
Julkaisuvuosi 1996 ; (16) ; 12 ; 63-71
Geber, Beverly: Ydinosaamisen guru C. K. Prahalad haastattelussa
Asiasanat: yritysstrategiat ; yritykset: osaaminen ; yritykset:kilpailukyky ; organisaatiot: oppiminen ;
Lehti: Yritystalous
Julkaisuvuosi 1995 ; (53) ; 2 ; 13-17
Tietokantoja voi tutkia kaikissa kirjaston toimipisteissä. Samoin myös korkeakoulukirjastojen yhteistä…
Aiheestasi näyttää suomeksi löytyvän kovin vähän painettua aineistoa. Tässä kaksi:
Aho Mirja: "PWS : Prader-Willi-syndrooma", 1996.
ISBN 952-5055-67-1. Kirja on opinnäytetyö Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen.
Kirjaa on Oulun yliopiston kirjastossa sekä Åbo akademin kirjastossa, joista voit pyytää sen kaukolainaksi Helsinkiin oheisella lomakkeella http://www.lib.hel.fi/kaukopal/pyynto.htm . Kaukolainan hinta on 4€.
Neuvolalehden v. 1995, numerossa 1 on sivuilla 14-15 V. Honkasen artikkeli "Prader-Willin ja Angelmanin oireyhtymä"
Näiden lisäksi ainakin seuraavissa englanninkielisissä julkaisuissa käsitellään PWS:aa.
Dykens, Elisabeth M.: "Genetics and mental retardation syndromes : a new look at behaviour and interventions…
Nuotteja ei löytynyt painetussa muodossa. Sen sijaan internetistä löytyy asianharrastajien sivuja.
Googlesta voi hakea suoraan hakusanoilla Final Fantasy Zanarkand, jolloin pääsee suoraan musiciansnews.com -sivuston Final Fantasyn musiikista kiinnostuneiden keskustelupalstalle (englanninkielinen). Tällä keskustelupalstalla on tietoa nuottien löytöpaikoista. Tässä kahden asianharrastajan sivut, joilla on Final Fantasy -sarjan nuotteja, myös kyseinen Zanarkand.
http://ichigos.com/sheets.shtml?tq=:
http://mywebpages.comcast.net/mankow84/ff10.html
Final Fantasy -faneilla on myös suomenkielinen nettisivu:
http://www.fffin.com/
Kysymäsi lehti löytyy mikrofilmattuna Kansalliskirjastosta. Voit käydä siellä lukemassa vuosikertaa mikrofilmiltä ja ottaa tarvittaessa filmiltä myös kopioita. Kopiot ovat maksullisia. Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html.
Lehti löytyy mikrofilmattuna myös Mikkelin pääkirjaston kotiseutukokoelmasta.
Finna.fi -haku kertoo, että Jyväskylän yliopiston kirjasto säilyttää Lalli-lehden vuosikertoja mikrofilmattuina.
https://finna.fi/Record/jykdok.175485
Kenties kaipaamasi numeron voisi tulostaa tai mikrofilmin kaukolainata. Kirjaston tietopalvelu osaa vastata tähän. jykneuvonta@library.jyu.fi
Tarkoittanet laulua "And all that jazz" John Kanderin säveltämästä ja Fred Ebbin sanoittamasta musikaalista "Chicago", josta on tehty myös elokuva. Kaikkia mahdollisia nuotteja en pysty katsomaan, mutta niissä, jotka pystyin katsomaan ja joissa on pianosäestys ja melodia omalla viivastollaan laulajalle, on kaikissa laulun lopussa lyhyt osuus, jossa on stemma myös kuorolle omalla viivastollaan, näin esimerkiksi nuotissa Kander, John: "The Kander & Ebb collection : piano, vocal" (Hal Leonard, [2004]).
Musikaalin lauluja löytyy myös seuraavista nuoteista (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit):
Kander, John: Chicago : movie vocal selections (International Music Publications, [2003], 94 sivua, 13 laulua)
Kander, John: Chicago :…
Tyyni Tuulio on suomentanut Juan Ramón Jiménezin runon Yo no soy yo kokoelmasta Eternidades (1918).
Voit lukea suomennoksen teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [7] : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (toim. ja suom. Tyyni Tuulio, 1954), s.462.
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. [7] : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja Helmet-kirjastoissa
https://www.profedelengua.es/ANTOLOGIA_DE_JUAN_RAMON_JIMENEZ.pdf
