Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana känni on todennäköisesti laina ruotsin sanasta känning.
Sanaa känning on käytetty merkityksessä 'lievä humala, hutikka'. Alunperin känning on merkinnyt tuntoa, tunnetta, tai tuntemusta.
Sanaa känni on alettu käyttää kirjakielessä 1900-luvulla, mutta puhekielessä se on esiintynty jo 1800-kvulla.
Lähteet
- Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen käsikirja
- Suomen sanojen alkuperä, toim. Erkki Itkonen
Saskia van Uylenburgh (2.8.1612-14.6.1642) oli taidemaalari Rembrandt van Rijn:n ensimmäinen puoliso. Pariskunta meni naimisiin 1634. Lisätietoja löytyy muun muassa osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Rembrandt .
Kirjastoista löytyy aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
McGee, Peter, Taiteen mestarit. Osa 26 : Rembrandt
Helsinki : Taiteen mestarit [2005]
Taiteen hakuteoksista löytyy myös suomenkielisiä kuvauksia Rembrandtista ja hänen taiteestaan sekä elämästään (Esim. Suuret taiteilijat, Historian suurmiehiä).
Englanninkielinen tuore teos
Schwartz, Gary, Rembrandt's universe : his art, his life, his world / Gary Schwartz
London : Thames & Hudson, 2006
Saskiasta löytyy mainintoja edellisistä, samoin kuvia tauluista, joissa Saskia…
Episkooppi eli pintakuvaheitin on laite, jolla voidaan heijastaa läpinäkymättömiä objekteja (yleensä postikortteja, kirjan sivuja jne.).
1700-luvun jälkipuoliskolla kehitetyn laitteen toiminta perustuu aiempiin keksintöihin, lähinnä laterna magicaan eli taikalyhtyyn, sekä camera obscura- eli "pimeä huone" -ilmiöön. Tiettyä keksijää episkoopille on vaikea osoittaa, sillä kyseessä on enemmänkin laitetyyppi, jonka erilaisista teknisistä sovelluksista on haettu useita patentteja pitkälle 1900-luvulle asti.
Yhden varhaisimmista episkoopin toimintaperiaatteen esityksistä on kirjoittanut kuulu sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler vuonna 1756. Näin toimivia laitteita kutsuttiin 1700-luvun lopulla megaskoopeiksi. Yksi niiden tärkeimmistä…
Vuoden 1739 palkollissääntö oli voimassa vuoteen 1805, sen mukaan piialle maksettiin 16 äyriä pestinä ja palkkana kuusi kuparitalaria. Pesti otettiin yleensä vuodeksi. Venäjän vallan alkuaikoina maksettiin piialle tarpeellisten vaatteiden lisäksi rahapalkkaa viidestä kymmeneen ruplaan. Vuonna 1833 piika sai pestinä kahdeksan riksiä ja palkkana toisen mokoman. Vesilahdella maksettiin vuonna 1839 piialle palkkaa 13 riksiä, kappa ruista, kaksi naulaa villoja ja kahdet kengät. Vuonna 1850 piika sai 3 ruplaa, 15 kappaa ruista, palttinaisen kaulaliinan, kaksi kenkäparia ja kaksi naulaa villoja. Vuonna 1851 piika sai palkkaa 6 ruplaa, 15 kappaa ruista, kaksi naulaa villoja ja yhden parin kenkiä. Piian palkan suuruus riippui tietenkin isäntäväen…
Hei,
Helsingin väkilukutieto löytyy vuodelta 1850 ja se on
20745. Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1972, Taulu 13 Kaupunkien ja kauppalain väkiluku vuosien 1815-1970 lopussa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen kirjastossa on saatavana Helsingin henkikirjoitetun (12 -vuotta täyttäneen) väestön tilasto alkaen vuodesta 1635.
Tilastoarkistossa (Työpajankatu 13 B, 2krs) ovat saatavana väkilukutaulukot vuodesta 1749 alkaen.
Arkistoaineiston tietosisältöön voi tutustua Tilastoarkiston verkkosivuilla osoitteessa => http://tilastokeskus.fi/tup/tilastoarkisto/vakilukutaulut_kuvaus.html
Marjaana-balladi perustuu englantilaiseen arkkiveisuun Sweet William’s Ghost, ja alkaa sanoin Yksi haamu oli Marjaanan ovella. Suomalaisen kansanmusiikin taitajat Martti ja Marjatta Pokela ovat sen sovittaneet ja myös esittäneet.
Laulu löytyy sanoineen ja esitettynä ainakin Linnalan opiston Suomea sävelin -sivustolta:
http://www.suomeasavelin.net/laulunsanat/marjaana.htm
Laulu on myös levytetty useasti, uusimmat äänitykset, joilla Pokelat itse laulavat ovat alla mainitut (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Kansanmusiikin aarreaitta (Valitut palat, 2013)
Muistojen 50-luku: 1950 (Valitut palat, 2004)
Ratto, hueve ja luote : radion ajanvietemusiikin aarteita 1935-1959 (Yle/Radio Suomi, 1994)
Iittala-Fiskarsin asiakaspalvelusta vastattiin näin:
Liekki-sarjan on suunnitellut Ulla Procope ja Kokki-sarjan Tapio Yli-Viikari.
Suurin osa esineistä on liekinkestävää kordieriittimassaa. Liekki sarjassa siitä on merkkinä Arabian leiman lisäksi liitteessä oleva merkintä.
Kokki sarjan astiat ovat kordieriittimassaa, poikkeuksena vain lämmitin ( tee- tai kahvikannuille) joka on kivitavaraa.
Liekki-sarja oli tuotannossa 1957-79 . Kokki-sarja tuli tuotantoon 1978, ja sen viimeinen esine Kokki-pata poistui tuotannosta 2011.
Tässä Alvar-nimen selityksiä eri lähteistä:
"Suomen ruotsalaisessa almanakassa 24.9., myös suomenkielisessä 1908-28 ja Luulajan almanakassa 1901-18. Pitempi kansanomainen muoto on Alvari. Nimen kirjoitusasuna oli aikaisemmin Allvar, jolloin se käsitettiin sananmukaiseksi ruotsinnokseksi saksalaisesta nimestä Ernst (vaka). Toisen tulkinnan mukaan nimessä on kaksi osaa, eli al (sanasata alf, keiju) ja var (sotilas). Tätä tulkintaa tukee samankaltaisuus saksalaisiin nimimuotooihin Albhard, Alf(h)ard ja Alphard, joiden alkuosa merkitsee keijua ja jälkiosa voimakasta, lujaa ja rohkeaa." Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
"Alvar är ett nordiskt namn, troligen sammansatt av ord som betyder alf och krigare. Det har använts som…
Satu on nimeltään Laiska-Jaakko. Se on englantilainen kansansatu, mutta tarinaa rikkaasta tytöstä, joka ei ole koskaan nauranut, kerrotaan myös Grimmin veljesten sadussa Kultainen hanhi.
Laiska-Jaakko on köyhä poika, joka saa palkaksi talonpojalle tekemästään työstä kolikoita, maitoa, juustoa, kissan, mutta hän kantaa palkkansa kotiin aina väärällä tavalla niin, että menettää sen. Lopulta hän saa palkakseen aasin, jonka hän kantaa kotiin selässään. Rikkaan miehen tytär, joka ei ole koskaan nauranut, näkee tämän ja räjähtää nauramaan. Tyttären isän lupauksen mukaan Jaakko saa tytön vaimokseen eikä hänen enää koskaan tarvitse tehdä töitä.
Laiska-Jaakko löytyy mm. kirjoista Satujen kyydissä unten maille, Kaunotar ja hirviö: Satuja…
Nimenomaan kuoreesta puhuttaessa yksi varteenotettavimmista taudinaiheuttajista on Glugea hertwigi -loinen. Suomessa sen esiintymistä on kartoitettu mm. Lahden Vesijärvessä ja Tuusulanjärvessä, joiden kuorekanta on ollut vakavasti tämän loisen rasittama.
[Kuva Glugea hertwigi -infektiosta: http://fishparasite.fs.a.u-tokyo.ac.jp/Gplecoglossi/glugea1.jpg]
Kuoreella esiintyy loisia useista eri taksonomisista eläinryhmistä - Glugea hertwigin lisäksi Triaenophorus nodulosus, Ergasilus sieboldi ja Argulus foliaceus voivat aiheuttaa massakuolemia sekä Diplostomum spathaceum sokeutta ja kuolleisuutta.
Tässä mainituista loisista Triaenophorus nodulosus on Glugea hertwigin ohella ainoa, jonka voisi ajatella ilmenevän kuvatunlaisina "pallukoina" […
Isän äidin sisko on isällesi täti ja sinulle isotäti (vrt. isoäiti)
Tädin lapsi on isällesi serkku ja sinulle isän serkku. Serkusten lapset ovat toisilleen pikkuserkkuja. Wikipedia tai Nykysuomen sanakirja, osat 1–6. WSOY, 1996.
Suvun kesken voitte myös sopia mukavista nimityksistä esim. isoserkku (vrt.isotäti) orpana tai nepa, jotka ovat serkkujen vanhoja nimityksiä.
Mitä yleisurheiluun tulee, juoksuradan kiertäminen vastapäivään on lähtöisin antiikin olympialaisista.
Antiikin aikaan pitkät matkat juostiin edestakaisin stadionin mittaisella suoralla, joka oli yleensä 192 metriä. Suoran molempiin päihin lyötiin tolpat, jotka piti kiertää niin monta kertaa kuin juoksumatka edellytti. Juoksijat saivat kiertää tolpan vasta- tai myötäpäivään. Jos juoksijoita oli paljon, molemminpuolisesta kiertämisestä syntyi yhteentörmäyksiä ja muuta hässäkkää. Siksi päätettiin, että tolppa on kierrettävä vastapäivään, jolloin vasen jalka jää sisemmäksi. Valinta johtui todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla juoksijoita - kuten ihmisillä yleensä - oikea puoli on vahvempi. Silloin on vaivattomampaa…
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko…
Raappahousut ovat paksusta puuvillakankaasta valmistetut pitkät alushousut. Raappahousuja käytetään kovilla pakkasilla varsinaisten alushousujen ja päällyshousujen välissä, jolloin niitä voidaan sanoa myös välihousuiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-6030921
Jade tarkoittaa jade-nimistä jalokiveä.
http://www.harmoniahuone.com/shop/product.php?
http://www.geocities.com/vamppu/Kivet.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jade
productid=127&cat=44&page=3
http://www.gemstone.org/gem-by-gem/english/jade.html
Adele on ranskalainen lyhentymä Adelheidista, joka on saksalainen nimi ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Adelheid on useiden saksalaisten ja ranskalaisten pyhimysten nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
Bert-kirjoja on toistaiseksi suomennettu 17 kpl. Ne ovat: Bertin päiväkirja, Bertin salaiset muistiinpanot, Bertin uudet aivoitukset, Bertin hervottomat haaveilut, Bertin urotyöt, Bertin tunnustukset, Bert ja bikinimimmit, Bertin lemmenhuolet, Bertin pähkäilyt, Bert, villi ja vapaa, Bert ja innokkaat ihailijat, Bert Babyface, Bert, maailmanvalloittaja, Bert ja kovanaamat (tapahtuu osan 1 jälkeen), Bert ja kylmät kundit (tapahtuu osan 14 jälkeen), Bert ja basillit, Bert ja kylmä sota. Näitä kaikkia voi lainata kirjastosta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan yleensä kun on kylmää lämmitetään uunia tai takkaa ja niistä tulee savun hajua. Etenkin pakkassäällä, jos tuuli on heikkoa ilman saasteet sekoittuvat huonosti. Tuulisella pakkassäällä savun haju ei niin helposti tartu. Kun pakkasella menee sisälle, aistii paremmin savun hajua.
Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu työtä ja toimintaa merkitsevästä kantasanasta id. Samasta kantasanasta on peräisin myös skandinaavisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ihailtu näyttelijätär Ida Aalberg sai monta nimikaimaa. 1940-1980 välisenä aikana etunimi menetti muodikkuutensa, mutta 1980-luvulta lähtien Iida-nimi on jällen noussut suosioon. Emilia on lähtöisin Aemilius-nimisestä plebeijisuvusta. Euroopassa Emilia oli muotinimi 1700-luvulla. Englannissa Emiliasta tuli suosittu nimi Emily. Suomalaiseen almanakkaan nimi tuli ensin muodossa Emelia 1851. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on ristitty kaiken kaikkiaan 68 327 Emiliaa.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
www.…
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Tämä vastaus löytyi Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta sanalla Theo http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
