Artturi Leinosesta löytyy tietoa useista kirjoista, tässä muutamia: 3-osainen muistelmateos (Maalaispojan matkaanlähtö, Kohtalo miestä kuljettaa, Vuosikymmenten valinkauhassa), Isänmaan asialla: Artturi Leinosen elämäntyön piirteitä ja Rantoja, Waldemar: Eteläpohjalaisia kirjailijoita. Näiden
kirjojen saatavuuden kirjastoissa voit tarkistaa esim. Monihaku-palvelusta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html tai yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, jotka löytyvät mm. sivulta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/tietokannat.htm . Myös artikkelitietokannoista (esim. Kati) löytyy häntä koskevia artikkeleita.
Leinosen runoa 'Isät' oli hankalampi jäljittää. Sitä ei löytynyt Leinosen Kootut teokset osasta IX, johon on koottu hänen…
Raimo O. Niemen elokuvasta Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (2002), joka perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen novelliin, ei ole tehty DVD-tallennetta.
Elokuva on esitetty Ylellä useammankin kerran 2000-luvun alkuvuosina. Teidän kannattaa esittää Ylelle uusintapyyntö elokuvasta.
Elonet http://www.elonet.fi/fi/elokuva/1093926
Yle palaute https://palaute.yle.fi/
Apu ongelmaasi voisi löytyä, Suomen sukututkimusseurasta, http://www.genealogia.fi/
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietokanta (HisKi) ja tästä pystyy saamaan tietoa eri kuntien kirkonkirjoista. http://www.genealogia.fi/hiskitalkoot/
Yhteystiedot
Suomen Sukututkimusseura
Liisankatu 16 A
00170 Helsinki
Puhelimet
– toimisto 010 387 7900 -- toimisto vastaa puhelimeen klo 10.00-15.00.
– kirjasto 010 387 7901
– toiminnanjohtaja 010 387 7902
Sähköposti seura@genealogia.fi
Kirjaston sähköposti: kirjasto@genealogia.fi
Kansallisarkisto voisi olla toinen ratkaisu kun haluat löytää tietoa sukusi historiasta. Täältä voi tietoa etsiä mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman…
Kyseessä on luultavasti Steven ja Peter Jonesin kappale Kilkelly, Ireland. Kappaleesta löytyy tietoa Wikipediasta ja linkki yhteen Youtube-versioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kilkelly,_Ireland_(song)
Cd-levy, jossa kappale on löytyy Helmet-hausta:
http://www.helmet.fi/record=b1412603~S9*fin
Kaikkiin kysymyksiisi löydät vastauksen HelMet-verkkokirjasston www.helmet.fi kautta. Napsauta kohtaa "Ohjeita" ja sieltä "Käyttösäännöt".
1. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
2. Kirjastokortin lisäksi tarvitset tunnusluvun, kun haluat käyttää lainausautomaattia, haluat katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa HelMet-verkkokirjastossa. Tunnusluku tarvitaan myös muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
3.Sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
4. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
5. Aineistoa voit varata joko HelMet-verkkokirjaston kautta…
Useissa HelMet-kirjastoissa on mahdollisuus digitoida VHS-kasetteja DVD-levylle. Tässä lista niistä kirjastoista, joissa tämä onnistuu:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-digit…
Kun valitset listasta itsellesi sopivan kirjaston, voit katsoa kyseisen kirjaston omalta sivulta tarkemmat tiedot. Esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa olevalle digitointilaitteelle voit varata ajan alla olevan sivun ohjeiden mukaan:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palve…
Voit tietysti yhtä hyvin myös soittaa haluamaasi kirjastoon ja varata ajan sillä tavoin.
Ainakin Pasilan kirjastossa (kuten käsittääkseni muissakin) on myytävänäkin digitointiin sopivia DVD-levyjä hintaan 2,00€ / kpl, joten omia ei…
Kouvolan alueen Kyyti-kirjastoissa on äänikirjoja cd-muodossa ja tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella kuunneltavia e-äänikirjoja. Lisää tietoa e-äänikirjoista alla olevasta linkistä:
https://www.kyyti.fi/palvelut/e-aanikirjat
Kouvolan "kotiinkuljetuspalvelu on tarkoitettu vanhuksille, jotka sairauden tai toimintakyvyn heikentymisen vuoksi eivät itse tai läheisen avustamana voi käyttää kirjastopalveluita." Asiakas voi tällöin saada aineistoa lainaksi suoraan kotiin kirjaston kuljettamana. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon. Alla lisää tietoa:
https://www.kyyti.fi/palvelut/kirjaston-kotiinkuljetuspalvelu-kouvolassa
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole…
Voisiko kyseessä olla Anna König, Anna und Reza : eine deutsch-iranische Liebe https://www.worldcat.org/title/anna-und-reza-eine-deutsch-iranische-lie… on kuvausta saksan kielellä Hallo Münchenin artikkelissa, https://www.hallo-muenchen.de/muenchen/ramersdorf-perlach-berg-am-laim/…
Lisäys 28.9.2020: Kirjailija löytyi, hän on Hera Lind.
Etsin tätä tietoa verkosta, mutta en löytänyt kuin artikkeleita siitä, että ydinpolttonainetta vielä tuodaan Venäjältä tai siitä, että venäläinen uraani on korvattavissa.sekä Tilastokeskuksen raportin energiataloudesta, https://www.stat.fi/julkaisu/clhomy00rtq7g0buvlkdxhfig. En löytänyt hintatietoja Tilastokeskuksestakaan, mutta siellä on oma kysy-palvelu, josta voisi asiaa tiedustella, https://www.stat.fi/org/yhteystiedot/neuvonta_tietopalvelu.html
Myöskään Ympäristöministeriön julkaisuista tietoa ei löytynyt, https://ym.fi/julkaisut. Asiaa kannattaa tiedustella Ympäristöministeriöstä, yhteystiedot, https://ym.fi/yhteystiedot
Euroopan unionin komission kertomus Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2023 löytyy…
Suomessa tunnetuin ja arvostetuin suljetun tilan dekkari lienee Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut (aikaisemmalta nimeltään Kymmenen pientä neekeripoikaa). Toinen kirjailija, joka on tullut tunnetuksi nimen omaan suljetun huoneen arvoituksista, on John Dickson Carr. Hän on julkaissut dekkareita myös nimillä Carter Dickson, Carr Dickson ja Roger Fairbairn. Carrin tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita ovat Juudaksen ikkuna ja Punainen leski (julkaistu nimellä Carter Dickson) sekä Kolme ruumisarkkua (julkaistu nimellä John Dickson Carr). Kolme ruumisarkkua (The Hollow Man) on BBC:n mukaan valittu parhaaksi suljetun tilan dekkariksi vuonna 1981 https://www.bbc.com/news/magazine-18108498.
Ei toki. Itten kehitti väriteoriansa maalaustaidetta varten. s.53-54. Linkki Anne-Mari Meltaus, pro gradu tutkielma 2008.Värien nimet syaani ja magenta tulevat englanninkielisten nimien Cyan ja Magenta pohjalta. Linkki Wikipedia.Lisää tietoa väreistä, niiden nimistä ja muusta niihin liittyvästä. https://www.coloria.net/index.htm
2010-luvulla Etelä-Korean pääkaupungiksi suunniteltiin Sejongin kaupunkia, joka sijaitsee 120 kilometriä nykyisestä pääkaupungista Soulista etelään. Sejongiin siirrettiin useita Etelä-Korean ministeriöitä ja valtionhallinnon toimintoja, mutta pääkaupungin siirtämisesti sittemmin kuitenkin luovuttiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sejong_(kaupunki)
Paljon ei Vauhkosesta kerro Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjakaan. Se vahvistaa, että suuri osa nykyisistä Vauhkosista on juuriltaan pieksämäkeläisiä. Varhaisimmat asiakirjamerkinnät Vauhkosista ovat 1500-luvulta Savosta. 1600-luvulta tietoja löytyy myös Pohjois-Karjalasta ja Lounais-Hämeestä.
Nimi on yhdistetty sanaan vauhko, vauhka, joka merkitsee mm. 'arkaa' ja 'riehakasta'; samaa juurta ovat verbit vauhkaa, vauhkata, 'touhuta, kehua, vouhottaa'.
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
Voisikohan kyseessä olla Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut? Se on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1919, mutta siitä on otettu sen jälkeen lukuisia uusia painoksia.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo kirjan juonesta näin: "Mestaritonttu lähtee Satumaasta koettuaan siellä kiittämättömyyttä. Hän tapaa entisen Peikkovuoren hovinoidan Sammaleisen, joka lennättää tontun luudallaan kotiinsa Suosaarelle. Saarella Mestaritonttu saa selville, että Kyöpelivuoren haltia on ryöstänyt Aamuruskonmaan kuninkaantyttären Sarasteen ja tämä on suljettu Suosaaren suuren kiven sisään. Sarasteen veli, joka yritti pelastaa sisartaan on taiottu kuuseksi. Yhdessä Satumaan kuninkaanpojan Yönsilmän kanssa Mestaritonttu pelastaa Sarasteen ja…
Jos vihkoseen tarkoitetut kansanlorut ovat tekijänoikeudellisesti vapaita (kuten yleensä ovat, kun ovat tarpeeksi vanhoja), mitään täsmällisiä ehtoja niiden lähdeviittauksille ei ole olemassa. On kuitenkin hyvän tavan ja myös hyvän lukijapalvelun mukaista, että lorujen lähde - arkisto tai jokin julkaisu - mainitaan julkaisun lähdeluettelossa tai jos sellaista ei ole, esimerkiksi esipuheessa tai sen vastineessa. Tällöin on mainittava lähteen nimi ja mahdolliset julkaisujen vuosiluvut ("Kokoelma Suomen kansan sananlaskuja", SKS 1906 / "Lorut on saatu Kansanrunousarkiston kokoelmasta").
Lukijan on hyvä tietää, mitä lähdettä on käytetty, jos haluaa esimerkiksi tarkistaa jonkin lorun kirjoitusasun. Jos joku on aiemmin koonnut ja toimittanut…