Haavikon ravitallista kertovaa Merja Jalon kirjasarjaa on myynnissä monissakin kaupoissa. Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli löytyy lista tuosta tallista kertovista kirjoista. Kirjoja saattaa olla parempi etsiä kirjan nimellä kuin sarjan nimellä, koska sarjan nimeä ei ole välttämättä mainittu kauppojen tiedoissa.
Joitakin sarjan osia saattaa löytyä kirjakaupoista tai niiden nettikaupoista, mutta antikvariaatit olisivat ehkä parhaita paikkoja löytää etenkin sarjan vanhempia osia. Niistä kirjoja voi saada ihan kohtuullisella hinnalla ja halvemmalla kuin uusina. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.…
Kastaja voi olla alaikäinen.
Määräykset hätäkasteesta sisältyvät Kirkkojärjestyksen 2. luvun pykälään 14:
"Jos pelätään lapsen kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa toimittamaan kaste, tulee jonkun kirkon jäsenen kastaa lapsi vedellä kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Hätäkasteesta on ohjeet kirkkokäsikirjassa. Sen voi toimittaa myös muu kristitty.
Hätäkasteesta on viipymättä ilmoitettava asianomaiseen kirkkoherranvirastoon. Hätäkaste vahvistetaan kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla."
Kastajan iälle ei pykälässä aseteta mitään ehtoja.
Kirkkojärjestys
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content344521
Kirkollisten toimitusten kirja löytyy osoitteesta
http://www.evl.fi/kkh/to/KJM/toim-kirja/
Löysimme joitakin Eric Bergqvistin suomennettuja lauluja: Hengellisessä laulukirjassa (1976) on kaksi laulua sijoitettu osastoon Evankelioiminen: Jos työsi pellolla vaikeaa (nro 193) ja Oi, armon ihmettä (nro 197). Lisäksi samassa kirjassa on osastossa Rukous Bergqvistin laulu Kuule, Herra, rukoilemme (nro 485). Siionin kanteleessa on yksi Bergqvistin laulu, Ei paina mun murheeni täällä (nro 309), mutta se ei varsinaisesti ole lähetysaiheinen.
Jim Cymbalan kirja Fresh Power on suomennettu nimellä Voimalataus. Se on saatavana Seinäjoen kirjastosta.
Carl-Gustav Severinin kirjasta Russia stole our hearts ei löytynyt suomennosta. Ruotsiksi se on ilmestynyt vuonna 1998 nimellä Ryssland stal våra hjärtan.
Lainat voi uusia puhelimitse, internetin kautta (http://www.jamsankoski.fi/kirjasto/ ) tai käymällä kirjastossa. Internetin kautta tapahtuvaan uusintaan tarvitaan salasana. Sen saa kirjastosta.
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Ajoneuvolakiin tuli muutoksia 1.1.2016. Sen myötä monet uudet sähköiset liikkumisvälineet tulivat liikenteessä laillisiksi. Niiden hankkimiseen ei tarvita lupaa. Sähköisiä liikkumisvälineitä ovat esimerkiksi Segway-tyyppiset kulkuvälineet, sähköiset tasapainolaudat, sähköiset potkulaudat, yksipyöräiset itsestään tasapainottuvat laitteet sekä sähköavusteiset polkupyörät.
Lain mukaan ajoneuvon teho ja nopeus määräävät mitä liikennesääntöjä noudatetaan. Koko ajoneuvolaki löytyy oikeusministeriön internet-palvelu Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021090?search%5Btype%5D=pi…
Sen pykälistä 2 ja 19a löytyy mm. sähköpotkulautaan liittyvää lakiasiaa.
Ainakin monessa verkkokaupassa näytetään sähköpotkulautoja myytävän.
Verkosta löytyy erilaisia sivustoja, joista voi katsoa vanhojen Singer-koneiden valmistustietoja. Sivustot eivät ole virallisia Singer-yhtiön sivustoja, mutta kaikki sivustot ilmoittavat saman valmistusvuoden/-paikan. Seuraavien sivujen mukaan kone sarjanumerolla G783088 on valmistettu 1910 Elizabethportin tehtaalla Yhdysvaltojen New Jerseyssa. https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-machines.htmhttps://www.singermachines.co.uk/faq/date-a-old-sewing-machine-from-serial-number-letter.html https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htmSinger-ompelukoneiden historiasta ei löydy painettua lähdekirjallisuutta (ainakaan Suomesta).
En löytänyt vastausta aataminomenan varhaisempiin nimityksiin etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten Suomen murteiden sanakirjasta löytyi kuitenkin aataminomenaa tarkoittavat, tai siihen viittaavat murresanat kurkunlukko, kurkkusolmu, sekä juomaluu. Murresanojen ikä ei sanakirjasta kuitenkaan selviä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta neuvottiin, että voisit saada tarkemman vastauksen etymologisten aineistojen asiantuntijalta Kirsti Aapalalta. Hänen yhteystietonsa löytyvät täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/henkilokunta_ja_puhelinnumerot/…
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Kontulaa käsitteleviä teoksia. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan näitä teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SKontula__Ff%3Afacettopicplace%3AKontula%3AKontula%3AKontula%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Samuil Maršakin runoja ei löydy suomenkielelle käännettynä, mutta venäjänkielellä esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastosta löytyy hänen lastenrunojaan seuraavista kokoelmista:
Detki v kletke : stihi
Pervaja kniga dlja tštenija po slo-gam : stihi, skazki, rasskazy
Skazki, pesni, zagadki
Usatyi-polosatyi : stihi, skazki, perevody
Varastokirjastosta löytyy seuraava kokoelma:
Maršak, Samuil Stihi dlâ detej
Kyseessä on varmaankin Thomas Brezinan kirjoittama Seitsemän tassua ja Penny -sarja.Lisätietoa sarjasta esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/seitsem%C3%A4n%20tassua%20ja%20penny
Mainitsemaanne teosta ei löydy Helsingin kaupunginkirjastosta. Teos on moniosainen ja sen ilmestyminen on vielä kesken. Tarkistin sekä tieteellisten että yleisten kirjastojen rekistereistä ja näyttää siltä, ettei kirjaa löydy Suomesta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön ulkomaille, ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (http://www.lib.hel.fi), kaukopalvelu.
Tarkoitat varmastikin Kai Linnilän ja Seppo Saraspään kirjaa: "Punainen tupa ja erämaa : Rikkaan arjen allakka", joka ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2000. ISBN 951-31-1626-3.
Kirja on järjestetty almanakan tapaan kuukausittain. Se sisältää lyhyitä, huumorin pilkkeellä kirjoitettuja artikkeleita ajankohdan töistä, perinteistä, kasveista jne. Ja tietenkin ruoanvalmistusohjeita.
