Kevytretkeilystä ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja suomeksi, eikä Suomen kirjastoista valitettavasti näytä löytyvän aiheesta kirjoja englanniksikaan. Ossi Määtän Kevyretkeilijän opas kuitenkin löytyy ja siitä löytyy ihan käytännön vinkkejä aiheesta. Kevyesti kairassa -podcast sinulle olikin jo tuttu, mutta Määttä pitää myös Kevyesti kairassa -blogia, johon kannattaa tutustua. Aiheen ympärille on perustettu myös Facebook-ryhmä nimeltä kevytretkeilijät, missä voi keskustella muiden harrastajien kanssa.
Ilmeisesti teoksen päähenkilö pitää nimeään liian mahtipontisena. Nimi viittaa kirkkoisä Tertullianukseen, joka oli paitsi huomattava henkilö myös melko ankara ja äärimmäinen mielipiteissään.
Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-…
Kirjaa ei ikävä kyllä voi tällä hetkellä varata Helmet-kirjastoista koska ainoa kappale on kateissa. Helsingin hankinta- ja luettelointiosasto on kuitenkin hankkinut uuden kappaleen Pasilan pääkirjastoon. Kirjan saapumisaikaa on hankala arvioida. Tilannetta kannattaa tarkkailla. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan nimeketiedot näkyvät koneella. Williamista ja Harrystä löytyy kyllä tietoa muistakin kirjoista. Oman kirjaston henkilökunta osaa varmaan neuvoa.
Tommy Hellstenin kirjaa Uhanalainen ihminen on tulossa pääkaupunkiseudun kirjastoihin yhteensä 49 kpl. Kirjat ovat jo kirjastojen hankintaosastoilla, joissa ne luokitetaan, muovitetaan ja laitetaan lainauskuntoon. Kirjastoihin ne tulevat varmaan lähipäivinä, ja varauksen voi jo tehdä kirjasta HelMet-järjestelmän http://www.helmet.fi/ kautta. Noutopaikaksi voi varata minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kirjastoihin tulee kysyttyjä kirjoja aina useampi kappale ja niistä laitetaan vain osa Bestseller-kokoelmaan, suurin osa jää varattaviksi. Bestseller-kokoelman tarkoitus on, että kirjastossa kävijöille olisi aina jotain uutta kirjaa tarjolla, siksi näitä kappaleita ei voi varata. Bestseller-kokoelmaa täydennetään päivittäin uusilla…
Ainakin Turun ja Tampereen maakuntakirjastoista löytyy lainattava kappale. Voit tehdä kaukolainapyynnön jossakin toimipisteessämme saadaksesi CD:n. Meillä tuota ei valitettavasti Vaasan kaupunginkirjastossa ole - voit toki myös tehdä hankintaehdotuksen webbilomakkeella:
http://www1.vaasa.fi/lomakkeet/kirjasto/hankintaehdotus.asp.Nopein tapa saada aineisto on kuitenkin tuo kaukolainapyynnön teko.
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Serkkola, Ari: Somalia: taival suvun ja valtion varjossa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1992,
Alitolppa-Niitamo, Anne: Somalipakolaiset Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriö 1994
(jonkin verran asiaa klaanijärjestelmästä),
Aallas, Esa: Somalishokki. Suomen pakolaisapu 1991 (sivuilla 54-57 on lyhyesti kerrottu somalien
perinteisistä tavoista)
Teoksesta: Islamin porteilla. KY 1992 löytyy tietoja islamilaisesta kulttuurista yleensä.
Aale Tynni suomensi William Shakespearen Sonetin 34 ensimmäisen rivin näin:”Siis miksi kauniin päivän lupasit,(niin että lähdin matkaan ilman viittaa…)” Kirsti Simonsuuren suomentamana sama kohta kuuluu seuraavasti:”Miksi lupasit niin aurinkoisen päivän,(sait minut matkustamaan ilman viittaa…)” William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen Sonetit (runojen suomennokset Kirsti Simonsuuri, 2005)
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyi sanahaulla joitakin viitteitä suomenkielisestä, projektinhallintaa yleisesti käsittelevästä kirjallisuudesta.
Käyttämällä hakusanaa "taikakolmio", ei löytynyt mitään.
Sanahaussa käytin hakulauseketta:
(s:projektit and s:hallinta) or s:projektityö ja rajasin haun suomenkielisiin kirjoihin. Viitteissä ovat mm. seuraavat kirjat:
Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja. Helsinki : Projektijohtaminen Risto Pelin, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Kettunen, Sami: Onnistu projektissa. Helsinki : WSOY, 2003.
Forsberg, Kevin: Projektinhallinta : malli kaupalliseen ja tekniseen menestykseen. [Helsinki] : Edita, 2003 (Jyväskylä : Gummerus).
Rissanen, Tapio: Projektilla tulokseen.…
Jos haastattelu sisältää selkeästi haastateltavan sitaatteja, on lähdettävä siitä, että sekä haastattelijalla että haastateltavalla on lopulliseen tuotteseen tekijänoikeus. SIitä voidaan keskustella, ylittyykö ns. teoskynnys kummankaan osalta. Ei välttämättä, jos haastattelu on tyyliä "No mitäpä Martti-vaarille tänään kuuluu? - No mitäpä tässä, hyvin on voitu." Suurempi kysymys on, mitä kysyjä tarkoittaa ilmaisulla "käyttää toisen henkilön tekemää haastattelua". Lain sitaattioikeuspykälän perusteella voi tehdä lehtijutun haastattelusta, josta ottaa pätkiä sen havainnollistamiseksi, mistä haastattelussa on kyse. Jos kuitenkin lehtijuttu jollain tavalla perustuu kokonaan aiempaan haastatteluun, on vähintäänkin hyvän tavan mukaista pyytää…
Lukijan kommentista saimme tällaisen ehdotuksen: Ehdottaisin Kristiina Vuoren romaania Filippa, joka kertoo Flemingin suvusta 1500-luvulla. Klaus Fleming esti Filippa-sisarensa kihlauksen. Kirja antaa ymmärtää, että Klaus itse katseli sisartaan sillä silmällä ja siksi Filippa pelkäsi ja vihasi veljeään.
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Me kirjastoammattilaiset emme kykene varsinaisesti tulkitsemaan lakia, mutta tässä tietoa, jota löytyi.
Taannoin on ilmestynyt Antti Innasen ja Jarkko Saarimäen kirja ”Internet-oikeus” (Edita, 2009), joka käsittelee internetiä koskevaa lainsäädäntöä. Tässä kirjassa ei sanota mitään kuvien julkaisemisesta.
Turvalliselta tuntuisi noudattaa Journalistiliiton kuvia koskevia ohjeita (Journalistin ohjeet 2011). Kovin yksityiskohtaisia ne eivät tosin ole. Ohjeiden tarkempaa tulkintaa on Lastensuojelun Keskusliiton julkaisemassa oppaassa. Opas tarjoaa ohjeita toimittajille ja kuvaajille lasten ja nuorten haastattelemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä ja eettisissä seikoissa, mutta se tarkastelee kuvien julkaisemista myös…
Porin kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea Tikkasta koskevaa kirjallisuutta Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse pudotusvalikosta hakutermiksi Asiasana, joka on tässä tapauksessa Tikkanen, Märta. Saat tulokseksi viisi kirjaa mm. Kotimaisia nykykertojia 2 sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Lisäksi kirjastossa on lehtileikekokoelma, josta löytyy tietoa Tikkasesta mm. kirja-arvosteluja.
Netistä löytyy erinomainen Sanojen aika -kirjailijatietokanta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=281 , josta löytyy kirjailijoiden henkilötietoja, tuotantoa sekä lähdeaineistoa.
Tikkasen kustantajan Tammen sivuilla http://www.tammi.net/asp/…
