Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla).
Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan:
1. kelvoton henkilö tai esine
2. piipunpesän puhdistuspuikko
3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta)
4. pikkusormi
Kirjastolaissa (1998/904) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904?search%5Btype%5D=pi… säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. (1§)
Musiikkikirjastotoiminta ei ole Suomen lainsäädännössä itsenäisenä käsitteenä, vaan sitä koskevat yleiset kirjastotointa varten laaditut lait ja asetukset.” Kunnilla voi olla omia sääntöjä (esim. toimintasääntö, johtosääntö, käyttösäännöt), mutta ne eivät voi olla kirjastolain ja -asetuksen vastaisia. Säännöt ovat julkisia, joten voi ottaa yhteyttä asianomaiseen kuntaan tai etsiä niitä Internetistä. Musiikkikirjastotoiminnan käsikirjan (1986) mukaan ”musiikkikirjastojemme toimintaa säädellään ja…
Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti."
Kirjan tekijänoikeuksiin liittyviä merkintöjä voi olla erilaisia, cop. on lyhenne sanasta copyright tai copyrighted. Merkintä ilmaisee ajankohdan, jolloin teoksen tekijänoikeudet on rajattu. (Lähteet: The Cassell Dictionary of Abbreviations, 1996 ja Niiranen, tekijänoikeuden tietosanakirja, 1998.)
Kysymykseen ei löytynyt suoraa vastausta mistään kirjasta, ja otin yhteyttä erääseen biologiin. Hänen mukaansa lehtiä on ehdottomasti enemmän kuin muurahaisia. Hän perusteli vastaustaan ekologian perussäännöllä, jonka mukaan tuottajien määrä on aina suurempi kuin kuluttajien. Näin on muurahaistenkin kohdalla, siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä elävien muurahaisten yhteenlaskettu massa on suunnilleen sama tai hiukan suurempi kuin nyt elävien ihmisten massa!
Hiukan samantyyppisiä kysymyksiä pohditaan Sakari Mäkelän kirjassa "Onko pisara pyöreä ja kuu keltainen - tietoja arkipäivän luonnonilmiöistä" ja Martyn M. Goldwynin teoksessa "Kuinka kärpänen kävelee katossa ja muita kiperiä kysymyksiä".
Suomessa tornadoja kutsutaan trombeiksi. Niitä esiintyy jo Suomessa, mutta ne eivät ole yleensä kovin voimakkaita. Ilmaston lämpeneminen tekee niistä yleisempiä, koska myös ukkoset yleistyvät.
Lähteet ja lisätietoja
Ilmatieteen laitos: Trombit: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit
Ilmatieteen laitos: Trombit Suomessa: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit-suomessa
Yle: Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain https://yle.fi/a/3-6092830
Yle: Nyt voi olla hyvä aika trombibongaukseen, suurin osa jää kokonaan havaitsematta https://yle.fi/a/3-12515148
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Menneinä aikoina verbillä rapata on ollut sellaisia merkityksiä kuin 'ryöstää, rosvota, varastaa; siepata, temmata itselleen'. Rap(p)ari on siis tarkoittanut 'rosvoa, ryöstäjää'. Sanan taustalla on keskialasaksan (1200–1600) verbi rap(p)en, 'ryöstää'. Asiakirjoissa sitä on tässä merkityksessä meillä käytetty varsinkin Kainuun seudulla, paikoin muuallakin.Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja
Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Eija-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta Pentti Lempiäisen mukaan se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta, joka on esiintynyt virsissä jo keskiajalla.
Kustaa Vilkuna on pohtinut Eino Leinon rakkausrunoa Atlantica (kokoelmassa Talviyö, 1905), joka on kirjoitettu Freya Schoultzille, jonka kanssa Leino avioitui 1905. Tässä runossa esiintyy Freyan puhuttelunimi Eya, joka siis lausuttiin Eija. Freya- ja Freija-nimet taas tulevat islannin freyja-sanasta, joka merkitsee 'valtiatarta' ja muinaisskandinaavisen rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatarta.
Kannattaa myös huomata, että Eija kuuluu produktiiviseen naisennimityyppiin. Vanhempi on saattanut antaa sen lapselleen mukailemalla Seijaa,…
Rousu-nimi on ilmeisesti lähtöisin paikannimestä. Rousu esiintyy mm. paikannimissä Rousunvaara, Rousunpuljut ja Rousulansuvanto. Nimi tunnetaan myös talonnimenä. Sanan on arveltu liittyvän ruotsinlapin sanaan roahtju, joka tarkoittaa kuoppaista, haljennutta lohkareista maastoa. Toisaalta paikoin rousu tarkoittaa myös voimakasta, kapeaa koskea. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Nimi on tunnettu erityisesti Keski-Pohjanmaalla, ja Sukunimet -kirjan mukaan siihen todennäköisesti liittyy seudulle ominainen murresana visti, joka on tarkoittanut "jakamattomasta maasta yksityisen talon nautintaan niityksi tai tervametsäksi otettua aluetta". Sana vertautuu ruotsalaismurteiden sanaan vist, jonka merkitys puolestaan on "olinpaikka; paikka jossa oleskellaan tervanpolton tai muun metsätyön aikana; karjamaja; tilapäisesti pystytetty katos tai koju". Lisäksi Suomen sanojen alkuperän etymologisen sanakirjan mukaan visti voi tarkoittaa myös (avo- tai umpi)kuistia, joka on vastaavasta ruotsalaisesta sanasta kvist peräisin oleva varhaisempi laina. Em. kirjasta löytyy vielä yksi maininta sanan käytöstä 1800-luvulta,…
Muistan itsekin joskus törmänneeni tällaisen väitteeseen, mutta en tässä ajassa löytänyt täysin luotettavaa lähdettä ja vahvistusta käsitykselle; paljon keskustelua, huhuja, toisen käden tietoja ja tulkintoja puoleen sun toiseen kylläkin.
Esimerkiksi netistä löytyvässä Telegraph lehden jutussa (26.5.2007) mainitaan Garry Willsin teos John Wayne's America: The Politics of Celebrity, jonka mukaan John Wayne ei pitänyt hevosista ja ratsasti vain filmatessaan. (Kyseistä teosta ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.) Toisaalta Dukefanclub-blogin jäsen väittää teoksen olevan puolueellinen.
Monissa kirjoituksissa viitataan haastatteluun, jossa John Wayne itse myöntää, ettei ole koskaan oikeastaan…
Tämä "Makkaralaulu" (Makkarass' on kaksi päätä) löytyy ainakin partiolaisten Laululupa-kokoelmasta merkinnällä "trad.", vaikka myös J. Alfred Tannerin nimi on joskus laulun yhteydessä esiintynyt - luultavasti virheellisesti, kuten niin monessa muussakin Tannerin tapauksessa. Luultavasti laulu on vanhaa perinnettä, jonka alkuperän tarkempi selvittäminen vaatisi melkoista tutkimista.
Tämä venäjänkielinen laulu on vielä visaisempi ongelma. Todennäköisesti laulussa lauletaan suomalaisen translitteroinnin mukaisesti "Rossija, Rossija, kak žal mne tebja", joka on vapaasti suomennettuna "voi miten sinua säälin, Venäjä". Haku venäjänkielisellä hakukoneella ja hakusanoilla "Россия как жаль мне тебя" tuottavat kyllä joitain osumia, mutta niistä on…
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin. Poimin seuraavanlaisen kysymyksen ja vastauksen Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta:
"Kysymys: Miksi järvivesi ei ole suolaista?
Vastaus: Maapallon pinta-alasta noin 75 % on veden peitossa. Tästä vesimäärästä vain noin 3 % on makeaa vettä, josta vielä suurin osa on sitoutunut mannerjäätiköihin. Luonnossa vettä on pohjavetenä, pintavetenä ja kaasuina ilmassa.
Järvet ovat osa veden kiertokulkua. Maasta, merestä ja järvistä haihtuu vettä, joka jäähtyessään alkaa tiivistyä vesihöyryksi. Suola ei pysty samaan, joten meristäkään haihtuva vesi ei ole suolaista. Vesihöyry tiivistyy kohdatessaan kylmän ilmamassan ja sataa takaisin maahan. Osa vedestä sataa suoraan järviin ja meriin, osa valuu…
21.10 alkaa Foxilla Walking Dead season 3 klo 21.55. Fox-kanavan sivuilla http://foxtvfi.ficgohub.com/shows/the-walking-dead/about kerrotaan, että sarjan kolmas 16 jaksoa sisältävä tuotantokausi saa maailmanensi-iltansa lokakuussa 2012.
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan…
Leopardin ruokavalio on monipuolinen, siihen sisältyvät mm. antiloopit, linnut, käärmeet ja pienikokoiset nisäkkäät. Lisää leopardin ruokavaliosta löydät osoitteessa http://www.tunturisusi.com/kissat. Lisää kissaeläimiin liittyviä hyödyllisiä sivustoja löytyy Makupalat-linkkilistan sivuilta eläimet -linkin takaa osoitteessa http://www.makupalat.fi.
Viivi-nimi on suomalainen muoto ruotsalaisesta nimestä Vivi. Nimi pohjautuu latinankielisiin nimiin Vivianus ja Viviana. Nimi on johdettu latinankielisestä adjektiivista vivus, joka tarkoittaa "elävää" ja "eläväistä."
LÄHTEET: Suomalaiset etunimet Adasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
