Kukaan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajista ei valitettavasti ole tunnistanut kirjaa näiden tuntomerkkien perusteella. Palaamme asiaan, jos oikea kirja löytyy myöhemmin. Tai ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen.
Käytä Google-hakua osoitteessa http://www.google.com/, kirjoita kärkkäinen kata ja lainausmerkkeihin
"minä ja morrison" niin löydät paljon tietoa aiheesta.
John Irvingin elämästä löytyy tietoa seuraavista kirjoista ja artikkeleista:
IRVING, John: Elokuvaurani; muistelma. Tammi, 2000.
IVING, John: Tuulesta temmattu tyttöystävä. Tammi, 1996.
ULKOMAISIA nykykertojia 2. Toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1998, s. 10-14
ALEKSI-tietokannasta löytyy lehtiartikkeliviitteitä John Irvingistä sekä kirja-arvosteluja hänen teoksistaan.
Internet-haku tuotti huomattavan määrän John Irvingiä koskevia sivuja tosin englanninkielisiä.
Turun kaupunginkirjastoon tehdyistä varauksista saa aina postitse ilmoituksen, kun varaus on noudettavissa. Varattua teosta pidetään 7 päivää asiakkaalle varattuna. Osoite kannattaa aina pitää ajan tasalla varausta tehtäessä, jotta ilmoitus tulee oikeaan osoitteeseen. Tulevaisuudessa ilmoituksen voi saada myös sähköpostitse, mutta vielä tällä hetkellä se ei ole mahdollista.
Tämä on Pentti Saaritsan runo kokoelmasta Jäsenkirjan lisälehdet (1971). Runo löytyy myös kokoelmasta Saaritsa: Runoja 1965 - 1982. Runolla ei ole varsinaisesti nimeä ja se kuuluu yhtenä osana monen runon sarjaan (alkaen "Minun elämääni tulivat pienet kädet"). Tämä on toinen runoista ja kuuluu näin: "Nyt kun se on alkanut liikkua / täällä kummittelee / minun esineeni / ovat alkaneet siirtyä itsestään outoihin paikkoihin / mutta aavemaisinta on että minä itse / huomaan olevani yksi niistä"
Unfortunately we can not give you the number of a private person. You can contact your local Directory Assistance (number information) for foreign numbers. They will put you through to the Directory Assistance of Finland.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Maximuksen nimipäivää voidaan viettää 18.11., Sebastianin taas 20.1. Ruotsalaisen Karin Johanssonin Namnbokenin (1991) mukaan Maxin päivä on 1.2. ja Sebastianin 27.10. Vuoden 2010 suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin uusiksi nimiksi on valittu mm. juuri Sebastian ja Max, jonka yksi pidempi muoto Maximuskin on. Ennakkotietoa tulevasta nimipäiväuudistuksesta löytyy Yliopiston almanakasta vuodeksi 2009.
Nuotteja tähän Tariverdievin kappaleeseen ei löydy. Hänen musiikkiaan on yksittäisinä kappaleina kokoelmalevyillä, esimerkiksi cd-leyillä Slaavilaisia hetkiä = Slavonic moments (Laulu kaukaisesta synnyinmaasta) ja 20 suosikkia : Huopikkaat (Vaahteralta kyselin) sekä venäjäksi levyllä Shchedrin, Gavrilin, Tariverdiev : song cycles.
Hei!
Olisikohan ensimmäisen kappaleen esittäjä pälkäneläinen Aimo Kokkola? Hänen tuotannostaan löytyy levy Nyt huudan eläköön ja sieltä kappale Jatsia ja Emmaa. Levy on omakustanne, eikä sitä löydy Ylöjärven kirjaston kokoelmista. Tämän vuoksi en pysty varmistamaan, olisiko se mahdollisesti tiedustelemasi kappale. Toisen kappaleen nimestä ja esittäjästä ei meillä ole tietoa. Jos haluat, voimme laittaa kysymyksen laajempaan jakoon, jolloin muutkin kirjastot kuin Ylöjärven kirjasto voivat vastata siihen.
Kävimme kollegan kanssa läpi Yrjö Jylhän Runon purren ja nettitietona teoksen Veri ja kulta. Näistä ei löytynyt Thomas Grayn Epitafia. Ainoa löytämämme oli todella tuo Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957), jossa on Jylhän ja Aale Tynnin suomennos sivulla 225.
Etsitty kirja saattaisi olla Tessa Grattonin Veritaika.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789510376591
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kappaleen. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista mikä kappale voisi olla kyseessä?
50 000 mk vuodelta 1936 on tämän vuoden euroissa 22668,72 e. Rahan arvon vaihtelua voi laskea Rahamuseon sivuilta löytyvällä laskurilla: https://app.rahamuseo.fi/?calculator=true
Kohtaa, jossa Aleksis Kivi mainitsisi ylioppilaan en onnistunut löytämään, mutta on olemassa sitaattikokoelmia, joista voit etsiä tilaisuuteen sopivaa aforismia Kiven tuotannosta: Kivi, Aleksis, ja Juhani Kohonen:Kivi, Aleksis. ALEKSIS KIVEN AJATUKSIA. 1984.Elämä on Iloleikki!: Sitaatteja Aleksis Kiven Teoksista. Otava, 2004.
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu…
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Tarkoittanet sanahakukoneita kuten Google, Bing, Altavista ym. Hakukoneet eivät löydä kaikkea verkossa olevaa materiaalia, puhutaan ns. syvästä webista tai näkymättömästä webistä. Ongelmaksi voi myös tulla oikeiden hakusanojen valinta ja muotoilu. Toisinaan tuloksia tulee liikaa tai sitten ei löydy mitään.
Suuri osa syvän webin materiaalista onkin tietokantoja (Haasio, 2005).
Aihehakemistot taas ovat valmiiksi toimitettuja, ts. niihin on jo valikoitu keskeiset linkit. Voidaankin sanoa, että ne ovat luotettavampia kuin monet verkkosivustot.
Netissä on esimerkiksi Raahen tekniikan ja talouden yksikön kurssi Tiedonhaku Internetistä, josta voi katsoa lisää sana- ja aihehakemistojen eroista http://www.ratol.fi/opensource/tiedonhaku
Myös…
Lastenkirjainsitituutin tietokanta on verkossa, sitä kannattaa tutkia, https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
Haulla sadut ja aikaväli 1900-1930 löytyy seuraava listaus:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kannattaa myös kysyä Lastenkirjainstituutista, https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kysy-meilta
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy jonkun verran satuja 1900-luvulta, mutta suurin osa materiaalista on vanhempaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=sadut&collection=266
Finna.fi:n aineistohausta voi hakea myös sadut ja rajata vuodet, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
