Tässä muutamia nettisivuja, joilla kaiken muun lisäksi myös tietoa kirjailijoista:
Sivut ovat ruotsinkielisiä.
http://www.soren-anders.se/sa/index.asp
http://www.lysator.liu.se/runeberg/authors/
Kirjailijoiden tuotannon saat pääkaupunkiseudun Plussatietokannasta (http://www.lib.hel.fi/plussa) esim.seuraavasti:
1.Valitse laajennettu haku
2.Kirjoita tekijäkenttään : Jacobsson, Anders
3.Valitse osastoksi lastenosasto
4.Jos haluat vain suomennetun tuotannon, valitse kieleksi suomi
5.Valitse aineistotyypiksi kirja
Kamee ei ole mikään tietty kivilaji, vaan nimitys kaivertamalla tehdylle reliefikorulle. Kamee-korun materiaalina on käytetty monia ei korukiviä, mutta myös simpukankuorta ja kovaa luuta. Suosittuja korukivia kamee-korujen tekemisessä ovat akaatit ja onyksi, jonka avulla saadaan kerroksellinen rakenne. "Sinikamee" ei siis ole mikään täsmällinen mineraali, vaan mikä tahansa sininen korukivi, joka on kaiverrettu reliefiksi. Napoliin asti tuskin sen takia kannattaa lähteä, monet suomalaiset liikkeet myyvät erilaisia korukiviä. Verkossa tällaisia ovat ainakin VIlliHelmi, Villakivi ja Spectrostone. Monissa lahjatavaraliikkeissä myydään hiottuja korukiviä, joista jotkut voivat sopia myös kamee-korun tekemiseen.
On myös mahdollista, että…
Jokeri-kirjan voi palauttaa mihin tahansa Vaski-kirjastoon. Yleensä kaiken aineiston voi palauttaa Vaski-alueen sisällä mihin tahansa toiseen Vaski-kirjastoon. Poikkeuksia ovat ainoastaan erikoisaineistot, kuten esimerkiksi soittimet tai taulut.
Lisää tietoa saat Vaskin verkkosivuilta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana tai Vaskin käyttösäännöistä https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Kayttosaannot_uusi.pdf
Kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta löytyy tietoa Kirjoittajayhdistyksestä http://www.kirjoittajayhdistys.com/nain-julkaiset-kirjasi/
Yksi taho, johon voisi olla yhteydessä on Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS . Haluatko kirjailijaksi –osiossa on kerrottu mitä julkaisemiselta edellytetään. https://www.finlit.fi/fi/kustantamo#.Xk0B9c4za70
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Länsimaisissa lentokoneissa nopeusyksikkönä käytetään normaalisti solmua (KIAS = Knots Indicated Airspeed). Mm. venäläisissä ja kiinalaisissa koneissa nopeuden yksikkö on km/h (IAS = Indicated Airspeed).
Voisi hyvinkin olla supikoiran jätös – olkoonkin, että kuvan perusteella asiaa on vaikea ehdottoman varmasti vahvistaa.Tunnistamisessa käytetty lähdeteos:Lars Henrik Olsen, Mikä eläin? : eläinten jäljet ja elintavat
Suomen yleiset kirjastot ottavat jaettavaksi yleishyödyllisiä, kirjaston arvomaailmaan sopivia sekä yleishyödyllisiin, laajaa julkisuutta saaneisiin kampanjoihin liittyviä painotuotteita. Kirjastojen käytössä olevat tilat ovat tietysti kaikkialla rajalliset, joten kaikkea tarjottua materiaalia ei voida edes ottaa vastaan. Mitään keskitettyä jakelukanavaa koko Suomen kirjastoihin ei ole, joten jakelu täytyy hoitaa kirjastokohtaisesti esimerkiksi postin välityksellä.
Suomen kirjastoseura http://www.fla.fi voi antaa lisätietoja ja kirjastojen yhteystietoja. Kaikkien Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen yhteystiedot löytyvät myös mm. sivulta http://www.kirjastot.fi linkistä "Kirjastot ja kokoelmat" sekä BTJ-Kirjastopalvelun julkaisemasta…
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanese Translator-verkkosivuilla voi katsoa, miltä oma etunimi näyttää japanilaisin kirjoitusmerkein kirjoitettuna. Tosin tämä näyttää rajoittuvan vain englannikielisiin nimiin. Osoite on:
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm osoitteista
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi skootterien korjausopasta, joissa käsitellään myös mainitsemaanne mallia. Mahdollisesti näistä oppaista löytyy kuvia moottorista ja osista. Internet-haku ei tuottanut mainittavia tuloksia:
Mauno, Esko: Skootterimopot 1993-2000: korjausopas (Alfamer 2000)
Mauno, Esko: Skootterimopot: korjausopas (Alfamer 2005)
Muita skoottereita ja moottoripyöriä käsitteleviä teoksia löydätte Helmetistä, kun valitsette sanahaun ja kirjoitatte hakulaatikkoon sanan skootterit.
Keskustelua moposkoottereista Motot-moottoripyöräportaalissa:
http://www.motot.net/forum/index.php?f=62
http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=37555&start=40&sid=d514b2c31…
Mikäli asia ei…
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al.…
Kirjastoista eri puolilta Suomea löytyy joitakin ukulelen soitinrakennusoppaita ja piirustuksia. Voit pyytää niitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta. Alla linkki Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-hakupalveluiden listaan oppaista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&lookfor=ukulele+soitinrakennus&type=AllFields
Mainintaa juuri konserttiukulelen rakennusoppaasta ei löytynyt. Kannattaisi ehkä kysyä myös alan ammattilaiselta, esim. Lottonen Guitars Oy:stä:
http://lottonen.com/fi/
http://lottonen.com/fi/laulu/
Terveyskirjastosta löytyy luotettavaa tieto sekä sanalla nuoret ja laihduttaminen myös sanalla urheilu saattaa löytyä sopivaa tietoa.
Rasvanpolttoa.fi sivustolta löytyy järkeviä ohjeita nuorille ja vanhemmillekin treenaajille. Ainakin sivuston ohjeilla voi välttää pahimmat virheet.
Terveystalo.fi kertoo ohjeita kovaa treenaaville.
Kirjoista voisi olla hyvä perusteos: Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus: Mero Antti, Uusitalo Arja, Hiilloskorpi Hannele, Nummela Ari, Häkkinen Keijo
Kustantaja: VK-kustannus oy, Vuosi: 2012
Ammatilaisvalmentajat voivat saavuttaa pätevyyden monilla eri koulutuksilla sekä myös pitkän kokemuksen kautta. Siksi ei voi arvioida, onko treeni- ja ruokavalio-ohjeistus pätevää…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Raili Moberg on suomentanut ranskasta Jean-Paul Sartren teoksen Les mots, Sanat (1965) ja Sébastien Japrisot'n teoksen La dame dans l'auto, Nainen autossa (1967).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua…
Hei,Helsinki-Vantaan lentokentällä ei osattu vastata tarkemmin kysymykseen betonisista karhupatsaista. Löysin kuitenkin muutaman vaihtoehdon sinulle. Ensimmäinen on patsas tullikoira Danista. Sen on suunnitellut ja rahoittanut taiteilija Maija Hyvönen Hossain. Patsaan on toteuttanut taiteilija Antti Nordin.Toinen mahdollisuus on Vantaan Tikkuraitti-nimisellä kävelykadulla sijainnut karhupatsas. Se on tehnyt taiteilija Risto Leinonen vuonna 1987. Lähteet:Karhupatsas tärveltiin Tikkurilassa | HS.fiTiedosto:Risto Leinonen Karhut 1987.JPG – WikipediaHelsinki-Vantaalle tuotiin harvinainen patsas – esikuvana toimi tv:stä tuttu Dani-koira | Paikalliset | Helsingin UutisetHelsinki-Vantaan lentokentän palvelut, taide ja nähtävyydet:Palvelut ja…
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Etsimäsi kirja löytyi Töölön kirjaston hyllystä: Murha pukee naista. Naisdekkareita ja dekkarinaisia/ Ritva Hapuli ja Johanna Matero (toim.), Vaasa 1997. Se on Kansan Sivistystyön Liiton KSL r.y:n julkaisema.
Olen varannut sen sukunimellesi Töölön kirjaston varaushyllyyn, viimeinen noutopäivä 10.7! Soita puh. 31085025 jos haluat että kirja lähetetään muualle. Kuulemisiin!
