Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal…
Toistaiseksi ainakaan Helmet-kirjastoissa ei näyttäisi olevan tekoälyn kirjoittamia romaaneja. Löysin yhden runoteoksen nimeltä Aum Golly : tekoälyn runoja ihmisyydestä, jonka kirjoittajiksi on merkitty Jukka Aalho ja GPT-3.
Voidaan myös kysyä, milloin voidaan puhua puhtaasti tekoälyn kirjoittamasta kirjasta. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että useimmiten ihminen on kuitenkin osatekijä tai ainakin tehtävänantaja, kuten voi todeta esimerkiksi Lifearchitect.ai-sivustolla listatuista teoksista.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Lifearchitect.ai. https://lifearchitect.ai/
"Voi, che sapete" on Cherubinon aaria Mozartin oopperasta "Figaron häät" (Le nozze di Figaro, KV492), sen toisesta näytöksestä. Nuotinnos lauluäänelle ja pianolle sisältyy koko oopperan pianopartituuriin ja myös lukuisiin laulu- ja aariakokoelmiin, esimerkiksi seuraaviin:Arien-Album : berühmte Arien : mit Klavierbegleitung. Für Sopran (Peters, [19-?])Audition songs for female singers. Classical greats : ten classical songs and arias ideal for auditions (Wise, 2006)Operatic anthology : celebrated arias from operas by old and modern composers : in five volumes. Vol. 2 : mezzo-soprano and alto (Schirmer, [19-?])Nuotteja löydät myös verkosta, esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org), esimerkiksi:https://ks15.imslp.org/files/…
Parapsykologiaa käsittelevien teosten mukaan telepatialla tarkoitetaan tietojen hankkimista toisesta, etäällä olevasta henkilöstä, hänen ajatuksistaan, tunteistaan ja mielikuvistaan, käyttämättä tunnettuja aisteja, loogista päättelyä tai teknisiä laitteita. Telepatia on myös yhteydessä sympatiaan ja "samalla aaltopituudella olemiseen". Fyysisen kehon ympärillä olevilla
energioilla katsotaan lisäksi olevan suuri merkitys.
Lisätietoa saat mm. teoksista: Butler, W.E.: Telepatia, Virtanen, Leea:
Telepaattiset kokemukset, Luukanen, Rauni-Leena: Kuolemaa ei ole, Messing, Wolf: Salattu tietoni ja Eysenck, Hans J.: Selittämätön todellisuus. Myös Tieteen kuvalehti 1997 : 2, liiteosa sisältää asiasta lyhyen artikkelin. Oulun kaupunginkirjaston…
Suosittelen, että soitat kirjastoon. Voit valita minkä tahansa Helmet-kirjaston. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Jos kirjasta on yksikin varaus, sitä ei voi varata Helmetin kautta. Me virkailijat voimme tarkistaa tilanteen ja ohittaa varauksen, jos kirjan kappaleita on vapaana. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivulta.
Voit ottaa kirjastoon yhteyttä myös Helmet-sivun chatpalvelun kautta. Kerro myös chatissa kirjastokorttisi numero. Ei muita henkilötietoja.
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Matti Eskon esittämän kappaleen 'Nauti ja elä' on sanoittanut ja säveltänyt Hannu Karjalainen. Kansalliskirjaston tiedoista ei löydy kyseisen säveltäjän tämän kappaleen julkaisua nuottina, joten todennäköisesti kappaleesta ei ole tehty kustannussopimusta eikä sitä ole julkaistu nuottina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/AuthorityReco…
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
Kysymäsi Franzénin runo löytyy Em. Tammisen suomennoksena nimellä ”Kotona oleville” kokoelmasta ”Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia” (Otava, 1891). Runo on sivuilla 77–80, ja ruotsinnokseen verrattaessa siinä näyttävät olevan kaikki samat säkeistöt. Suomennos ei tosin ole kovin tarkka ruotsinkieliseen verrattuna vaan luovasti käännetty.
Pari kysymäsi runon säkeistöä löytyy myös Ester Hällströmin (myöh. Ståhlberg ja J. K. Ståhlbergin puoliso) kirjoittamasta elämäkerrasta ”Frans Mikael Franzén” (Kansanvalistusseura, 1905): 3. ja 4. säkeistö. Ne lienevät Hällströmin suomentamia ja poikkeavat Tammisen käännöksestä.
Voit tehdä haun pääkaupunkiseuden aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, asiasanaksi hitit ja vaihtoehto näytä vain cd-levyjä. Helsingin kaupunginkirjastossa on esim. cd:t
80's dance hits sekä Hits of... -niminen sarja, jonka osat 9-13 sisältävät 80-luvun hittejä.
Esimerkiksi Wikipedia käyttää artikkelissaan sekä muotoa "Säyneisen" että "Säyneisten" ja googlaamalla löytyy suunnilleen yhtä paljon osumia molemmilla. Itse en löydä erityisiä perusteita monikkomuodolle. Vuonna 2002 julkaistun kirjan Höyryämättä alanimeke on "Säyneisen elämänmenoa ja ihmisiä". Myös paikallisten yhdistysten nimissä muoto on yksikössä, esimerkiksi Eläkeliiton Säyneisen yhdistys, Säyneisen Salpa, Säyneisen nuorisoseura jne. Paikkakunnan ruotsinkielinen nimi on "Säyneis" ja se on saattanut jotkut taivuttamaan sanan monikossa.
Vuonna 1924 Kaavin pitäjästä itsenäistynyttä Säyneisen kuntaa ei enää ole, vaan vuonna 1971 se liitettiin Juankosken kuntaan, joka puolestaan liitettiin vuoden 2017 alusta Kuopion kaupunkiin.
Heikki…
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä Veikko Huovista käsitteleviä teoksia kirjoittamalla asiasana kenttään Huovinen, Veikko http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 . Löydät esim. teokset
- Liukkonen, Tero: Veikko Huovinen : kertoja, veitikka, toisinajattelija. Hki : SKS, 1997.
- Huovinen, Veikko: Muina miehinä : kirjailijan muistelmia. Hki : WSOY, 2001.
Aineiston varaamiseen ja lainojen uusimiseen internetin kautta tarvitset lainaajatunnuksesi ja salanumeron. Salanumeron saat käydessäsi kirjastossa.
Kajaanin kaupunginkirjaston sivuilta löytyvät monipuoliset sivut Veikko Huovisesta http://www.kajaani.fi/kirjasto/huovinen/ .
Hei,
netissä olevasta nuortenkirjailijoiden matrikkelista osoitteesta:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml
löytyy perustietoa jonkin verran, lisäksi kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (toim. Ismo Loivamaa, löytyy meiltä ainakin sekä Kirjallisuus- ja kielitiede- että lapset ja nuoret -osastoilta pääkirjastosta luokasta 86.1103) on hänestä lyhyehkö artikkeli.
Etelä-Suomen Sanomissa on hänestä julkaistu haastattelu 23.5.2003 otsikolla: Marita Hauhia ei suostu siistimään kiroilua kirjakieleksi. Meillä ei kuitenkaan näin vanhaa numeroa ole, mutta kopiota artikkelista voit yrittää tilata kaukolainaksi esim. Lahden kaupunginkirjastosta. Kopio on maksullinen ja kaukolainapyynnön voit täyttää missä tahansa…
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Laulusta "I stand in awe" on olemassa Heidi Pentikäisen tekemä suomennos nimellä "Minä kunnioitan sinua" (alkusanat Ihanuuttasi ei sanoin voi kuvata). Se on julkaistu nuottikokoelmassa "Hyvä on tuoda kiitosta 2" (Päiväosakeyhtiö, 2007, ISBN 952-475-180-1) ja äänitteenä CD-levyllä ja c-kasetilla "Pyhä Henki mua kosketa" (ELävä Sana -seurakunta 1996). Nuottikokoelma löytyy mm. HelMet-järjestelmästä, mutta äänite voi olla hankalampi löytää. Ainakaan Suomen yleisissä kirjastoissa sitä ei näyttäisi olevan. Tiukan paikan tullen sen pääsee kuuntelemaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa.
Kokoelmasta Vihreät niityt (Fazer Musiikki 1995) löytyy käännös Riemumielin rinta tahtoo (Tanzen möcht' ich) joka on Emmerich Kálmánin operetista Die Csárdásfürstin (Mustalaisruhtinatar).
Juventino Rosasin valssi Kaunein iltamme (Sobre las olas) on valitettavasti julkaistu nuottina Saukin suomenkielisin sanoin vain kerran eli Scandia-Musiikin vuonna 1956 julkaisemassa sarjassa Scandia evergreen. Se voi olla hankala löytää mistään kokoelmasta, mutta Kansalliskirjastossa Helsingissä sitä voi kyllä tilaamalla tutkia. Jos sävelmästä riittää nuotti, jossa ei ole suomenkielisiä sanoja, esimerkiksi pianosovituksen voi tilata HelMet-kirjastosta. Jos taas kelpaa nuotti, jossa on tavallisemmat suomenkieliset sanat eli Yli aaltojen (sanat Rainer…
Toimitilasijoittamisesta on kirjoitettu ainakin yksi opinnäytetyö: Juho Ihanamäki: Toimitilasijoittaminen – vaihtoehto yksityishenkilön sijoituskohteeksi Tampereella (Tampereen ammattikorkeakoulu, 2013). Muutamia kirjoja aiheesta on myös:
- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2017 / laatinut: KTI Kiinteistötieto Oy (2018)
- Toimitilasijoittaminen : markkinat, strategia, analyysi / Olli Olkkonen, Hanna Kaleva, Petri Land (1997, lisäpainos 2004)
Sinun täytyy ensin uusia tai palauttaa myöhästynyt laina. Sen jälkeen pystyt maksamaan myöhästymismaksun. Voit uusia lainan helmet.fi-sivuilla omissa tiedoissa, Taskukirjasto-sovelluksessa lainojen kohdalta sekä soittamalla tai käymällä kirjastossa.
Teoksessa Edith Södergran: Elämäni, kuoleman ja kohtaloni : kootut runot (1995) on Pentti Saaritsan suomennos runosta Om hösten (kokoelmasta Landet som icke är). Runon on suomentanut myös Uuno Kailas.
Kaarina Helakisa on suomentanut Bo Carpelanin runon Unelma puusta (Drömmen och trädet) kokoelmasta Poesi... Poeså... : dikter för stora och små (1982).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
