Meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Domashni otshag -niminen naistenlehti. Sitä on Sammonlahden kirjastossa saatavana vuoden 2005 alusta tähän päivään.
Kathryn Kuhlman oli amerikkalainen uskonnollinen julistaja ja uskolla parantaja, joka eli 1907-1976. Hän ei ollut mormoni vaan baptisti, eikä hän myöskään ilmeisesti ennustanut Neuvostoliiton hajoamista.
Useitä hänen kirjojaan on kyllä suomennettu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kathryn_Kuhlman
Hän ei siis ehkä ole asiakkaan muistama henkilö. Muistaisiko joku lukijoista, kenestä on kyse?
Säveltäjä Paul Erik Fagerlund on todennäköisesti haudattu Helsinkiin Maunulan uurnalehtoon. Hautahaku-verkkosivusto antaa nimihaulla tällaisen tiedon ja syntymä- ja kuolinvuosikin täsmäävät.
Kyösti Juhani Härmä, eli Kössi Härmä oli kotoisin Kuopiosta. Hautapaikka näyttäisi olevan Kuopion seurakuntayhtymän Iso hautausmaa.
Hautahaku on luotu helpottamaan mukana olevien seurakuntatalouksien hautausmaille haudattujen vainajien hautapaikkojen löytämistä. Hautahaussa on noin 810 000 hautapaikan tiedot. https://www.hautahaku.fi/fi/home
Hei,
Sarja on kanadalainen ja sen alkuperäinen nimi on Paradise Falls. Näitä vanhoja sarjoja tuskin tulee uudestaan Suomen kanaville. Asiaa voi tietysti kysyä suoraan Nelosen ohjelmistosta vastaavalta.
Suomenkielistä eponyymisanakirjaa ei näytä ilmestyneen. Englannin- ja ruotsinkielisiä yleisteoksia sen sijaan on olemassa. Niitä ei valitettavasti ole saatavilla Helmet-kirjastoissa, mutta muutamasta muusta kotimaisesta kirjastosta niitä löytyy.Eponyymisanakirjojen saatavuustilanteen kotimaisissa kirjastoissa voi tarkistaa Finna.fi-palvelusta. Jos teosta ei löydy pääkaupunkiseudulta, sen voi kaukolainata omaan lähikirjastoon. Lisätietoja Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta voi lukea Helmet-sivustolta täältä.Haulla "eponyymit sanakirjat" Finna.fi-palvelusta löytyvät teokset voi tarkistaa täältä. Kokeilin myös hakea ruotsiksi "eponymordbok" ja englanniksi "Dictionary of Eponyms", jolloin paljastui, että Finnan asiasanoitus on hieman…
Ohjeita kaivon paikan valintaan ja rengaskaivon rakentamiseen löytyy esimerkiksi kirjoista Kysymyksiä kaivoista ja Kaivo-opas. Niitä on saatavina pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi löydät tiedot kirjastoista, joissa ne ovat paikalla.
Internetistä ympäristöhallinnon sivuilta osoitteesta http://www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/kaivoesi/hyvakaiv.htm löytyy myös ohjeet kaivon rakentamiseen. Lisäksi esitettä Hyvää vettä kaivosta saa Suomen ympäristökeskuksesta p. 40300100.
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Hei
Kajaanin kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy asiasanoilla "työttömyys" ja "kainuu" 17 julkaisua, joista suurin osa on lainattavissa ja toisiin voi tutustua kirjastossa. Niissä käsitellään myös rakenteellista työttömyyttä. Opinnäytetöitä ovat mm.Heli Heusalan ja Johannan Rinnekarin pro gradut 1990-luvulta.
Tuloksen näet seuraavasta linkistä:
- kun klikkaat teoksen nimeä, näet tarkemman kuvailun teoksesta
- kun klikkaat teoksen saatavuus-linkkiä (Tarkista missä, Lainassa, Ei-lainata, Hankinnassa), näet missä teos on saatavissa tai luettavissa:
http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?boo1=AND&dat1=ty%F6tt%F6myys&dat2=kain…
Myös Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjaston tietokannasta läytyy samoilla asiasanoilla teoksia, mm.…
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Nimellä "The ultimate guitar collection" on julkaistu tupla-CD sekä siihen jatko-osa "The ultimate guitar collection 2" yhdellä levyllä. Se julkaisu, johon kysymyksessä ilmeisesti viitataan, on kaikki Breamin levytykset kokoava "Julian Bream Edition", johon tosiaan kuuluu 28 albumia. HelMet-kirjaston kokoelmassa on osat 1, 2, 5, 7 ja 28 ja myös nuo The ultimate guitar collection -levyt löytyvät.
Sen sijaan tuota koko 28:n CD:n boksia sellaisenaan ei näyttäisi mikään suomalainen julkinen kirjasto kokoelmiinsa hankkineen. Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa näyttäisi olevan yksittäisinä levyjä tästä sarjasta noin 20 erilaista, mutta ei sielläkään ihan kaikkia ole. Kun tuo 28:n albumin kokonaisuus koostuu aiemmin julkaistuista levyistä,…
Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Uroshirvi-nimistä laulua emme onnistuneet löytämään. Voisiko kyseessä olla kappale nimeltä Hirvi ja karhu, joka löytyy ainakin nuottikokoelmasta ja cd-levyltä Ja pokasaha soi: metsäväen lauluperinettä? Kappale on suomalainen kansanlaulu, ja se alkaa sanoin "Yksi uroshirvi janon tunsi kielellään". Cd ja nuotti löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sja%20pokasaha__Orightresult__U?lang=fin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4766540
Kuvailemasi yleensä tummansinisestä paksusta kankaasta valmistettu ulkotyötakki on nimeltään donkey jacket.
Takille ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimitystä.
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/donkey-jacket
https://en.wikipedia.org/wiki/Donkey_jacket
John Greenleaf Whittierin ja Charles Wesleyn virsien suomennoksista ei löytynyt mainintaa käytettävissä olevista tietokannoista eikä muista lähteistä. Whittierin Dear Lord and Father of Mankind on ote laajemmasta runosta The Brewing of Soma. Ainoa suomennos tekijältä näyttäisi olevan teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933) löytyvä runo Virteni (My Psalm). http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c83c1f47-29…
Netistä löytyi tieto, että viimekeväisellä Sibelius-Akatemian Englantilaisen kirkkomusiikin viikolla sai ensiesityksensä kaksi Pekka Kivekkään suomentamaa virttä viikon oppiaineistosta Helsinki Hymnal, joista toinen on John Gossin säveltämä ja alun…
Googlesta löysin hakusanoilla Tosno and map* internet-sivun http://www.multimap.com/index/RS71.htm.
Sieltä luettelosta löytyi myös Tosnon kartta, jota voi tarkentaa tarpeen mukaan.
Kannattanee tutustua ainakin Jyrki Rinteen kirjoittamaan historiikkiin Koti keskellä Helsinkiä : Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 ja Varsinaissuomalaisen osakunnan omaan Lännetär-julkaisuun. Sen kaksi ensimmäistä numeroa (vuosilta 1908 ja 1914) ovat digitoituina vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1931 ja 1941 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Epäsäännöllisesti ilmestyvän Lännettären toistaiseksi tuorein numero on vuodelta 2016 (X-XI).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1908
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1914
Täältä löytyvät Michael Jacksonin kiertueet: https://michael-jackson.fandom.com/wiki/List_of_concert_tours_by_Michae…
Kiertueiden linkkien takana näkyvät paikkakunnat.
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Lähestyin Suomen Pankin rahamuseota ja intendentti Jaakko Koskentola vastaa seuraavaa:"Kiitos hyvästä kysymyksestä! Tuona aikana Suomen Pankista lähetettiin setelit 100 kappaleen nipuissa. Tässä yhteydessä on hyvä myös ottaa huomioon, että mikäli teatteriesityksessä käytetään markkasetelien kopioita kuvaamaan aitoja seteleitä niin kopioiden on oltava 50 % suurempia tai pienempiä kuin alkuperäiset setelit ja niiden on oltava yksipuolisia. Kopioiden käyttöön on myös aina kysyttävä erikseen lupa Suomen Pankilta (info@bof.fi). Tämä siitä huolimatta, etteivät markat enää ole virallisia maksuvälineitä."Suomen pankin rahamuseon verkkosivut: https://www.rahamuseo.fi/
