Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä muistanut kyseistä runoa. Runon kuvasto voisi viitata myös muistovärssyyn.
Jos joku lukijoistamme muistaa kyseisen runon, niin vastauksen voi laittaa kommenttina tämän vastauksen alle.
En löytänyt tarkkaa lukumäärää jääkiekon seuraajista Suomessa, mutta tietoa voisi löytyä esim. Finnpanel Oy:n sivuilta. Finnpanel Oy tutkii mm. TV:n ja esim. Myös Yle Areenan, MTV Katsomon, C Moren ja Ruudun kanavilla näytettyjen ohjelmien katsojamääriä. Finnpanelin sivuilta löytyy esim. tilasto vuoden 2022 katsotuimmista ohjelmista kanavittain, josta käy ilmi, että vuonna 2022 Jääkiekon MM-kisoja katseli MTV3 kanavalta yli 2 miljoonaa katsojaa.
Tietoa voisi kysyä lisää myös Tilastokeskuksen tietopalvelusta.
Vanhoja Taloussanomat-lehden numeroita säilytetään Pasilassa sijaitsevassa pääkirjastossa, osoite Rautatieläisenkatu 8. Ko.lehtiä ei voi lainata mukaan mutta paikan päällä niihin voi tutustua. Säilytettävistä lehdistä osa on mikrofilmimuodossa.
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että asiaa on pohdittu, mutta ainakaan lähiaikoina se ei ole toteutumassa. Syynä ovat ainakin tekijänoikeusasiat ja muutkin palvelun kalleuteen liittyvät asiat.
Uudessa Helmet-Encoressa koritoiminto ei vielä toimi kunnolla. Perinteisen Helmet-haun kautta pitäisi toimia normaalisti. Encore päivitetään uuteen versioon 12.10, jolloin koriin tulee muutoksia /korjauksia.
Helmetin omista tiedoista voi tarkistaa onko varauksen teko onnistunut.
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä…
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia…
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:…
Helsingin kaupungin kirjastoissa voi käyttää Internetiä ilmaiseksi, ainoastaan tulosteet maksavat. Viisi ensimmäistä ovat ilmaisia tulosteita, senjälkeen 1,-/kpl. Kannattaa varata kuitenkin aika etukäteen, varsinkin jos tarvitsee konetta pidemmäksi ajaksi. Helsingin kaikista kirjastoista löytyy Internet-yhteys. Eniten koneita löytyy Kirja-Kaapelista p. 31085000, Viikistä 310 85071, Vuosaaresta 310 85098. Sekä Töölöstä ja Pasilan Pääkirjastosta.
Meg Cabotista ei löytynyt suomenkielistä materiaalia, mutta elämäkertatiedot löytyvät hänen viralliselta kotisivultaan englanniksi http://www.megcabot.com/megsbio.php.
Alla on joitakin järjestötoimintaan ja johtamiseen liittyviä kirjoja. Voit tarkistaa löytyykö niitä Akaan tai sen lähiseutujen kirjastoista:
Ilvonen, Anne: Miten johdan? : yhdistystoiminnan johtamisopas (Helsinki, OK-opintokeskus, 2011)
Somerkivi, Pirjo: Johtajana järjestössä (Helsinki, Pirjo Somerkivi, 2011)
Salminen, Olavi E.: Palveleva johtajuus : miten johdan itseäni ja muita (Aikamedia 2011)
Litmanen, Pekka: Urheilujohtamisen ooppera (Magentum 2008)
Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja (Helsinki, WSOYPro, 2010)
Loimu, Kari: Johda yhdistyksesi menestykseen : puheenjohtajan käsikirja (Helsinki, WSOYpro, 2005)
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/akaan_kirjasto
Voit hakea lisää yhdistelemällä seuraavia asiasanoja: johtaminen,…
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Helmet-kirjastoissa näyttää tosiaan olevan kovin vähän berbereitä koskevaa aineistoa. Sen sijaan Helsingin yliopiston kirjastosta, mm. Kaisa-talosta, löytyy jo huomattavasti enemmän. Lisäksi on mahdollista tilata aineistoa kaukolainoiksi esimerkiksi muista Suomen tieteellisistä kirjastoista, mikäli jotakin nimekettä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Ymmärrettävästi aika suuri osa aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta on ranskankielistä, mutta kyllä myös mainitsemillasi kielillä löytyy useita nimekkeitä.
Sinun kannattaa selata läpi ne aineistot, jotka saat esiin hakusanalla "berberit" Melinda-tietokannasta:
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX518PYUR6BILPEVTER7KQGLFTMCD1YYGT28PRP8XC3JI7UHR6-04776?func=short-jump&…
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Aunimo on varsin harvinainen nimi. Se on tai on ollut sukunimenä alle 21 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Sukunimioppaista tai muistakaan lähteistä ei valitettavasti löytynyt tietoa nimestä.
Helmet-kirjastolla on kolme e-lehtipalvelua, joita voit käyttää kotoa käsin. E-magz -palvelussa on 63 kotimaista aikakauslehteä, ja sitä käytetään yleisimmillä nettiselaimilla. PressReader -palvelussa on ulkomaisia aikakaus- ja sanomalehtiä. Sitä on mahdollista käyttää joko selaimella tai samannimisellä sovelluksella. Flipster tuli RBDigital-lehtipalvelu tilalle. Se sisältää muun muassa kymmeniä englanninkielisiä aikakauslehtiä. Sitä voi käyttää selaimella tai sovelluksella. Ohjeet e-lehtien käyttöön löydät tästä linkistä https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
The Economist -lehteä ei valitettavasti tällä hetkellä ole Helmetin e-lehtipalveluissa, mutta National Geographic ja National…
Voisiko kysymyksessä olla Nelosella vuonna 2011 tullut sarja Meidän isä on parempi kuin teidän isä?
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/meidan-isa-on-parempi-kuin-teidan-isa/k…
Kannattaa lähteä etsimään tietoa aiheesta hieman laajemmalla aikaperspektiivillä, sillä suomalaisia kartanoita, niiden historiaa ja kartanoelämää käsitteleviä teoksia löytyy kyllä, mutta en onnistunut löytämään sellaisia, jotka keskittyisivät ihan pelkästään 1950-lukuun. Todennäköisesti näissä pidempää aikaväliä käsittelevissä teoksissa on käsitelty myös etsimääsi 1950-lukua, mutta saatat joutua hieman kahlaamaan löytääksesi juuri sinua kiinnostavaa tietoa.
Esimerkiksi hakusanayhdistelmillä 'kartanot', 'historia', 'Suomi' tai 'kartanot', 'kulttuurihistoria', 'Suomi', löytyy paljon teoksia Kirkes-kirjastojen aineistohausta: https://kirkes.finna.fi/
Finna.fi -hakupalvelusta löydät näet myös laajemmin aineistoa…
Kyllä voit. Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen, myös kirjastoautoon. Poikkeuksia ovat esimerkiksi kaukolainat (muualta kuin Helmet-kirjastosta tilattu aineisto) ja esineet (kävelysauvat, nokkakärryt yms).
En valitettavasti onnistunut selvittämään runon kirjoitusvuotta. Se on julkaistu vuonna 1985 ilmestyneessä kirjassa Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille. Kirjassa ei mainita, että runo olisi julkaistu aikaisemmin muualla. Runo on julkaistu myös ainakin Tuula Simolan toimittamassa joulurunokokoelmassa Joulu ihanin vuodelta 1997. Siinäkin viitataan, että runo on tuosta Soita, soita, kissankello -kirjasta.Ester Ahokainen oli opettaja ja lastenkirjailija, joka eli vuosina 1907-1989. Ahokaisesta ja hänen tuotannostaan voi lukea lisää esimerkiksi Someron kirjaston sivulla.
