Maailmansodista on kirjoitettu paljon. Tässä muutamia kirjaehdotuksia, joista löytyy tietoa molemmista sodista:
- Ensimmäinen ja toinen maailmansota (Otava, 1995) (ilmestynyt aiemmin nimellä Otavan suuri maailmanhistoria, osat 16 ja 17)
- Muutosten vuosisata 2: I maailmansota (WSOY, 1993)
- Muutosten vuosisata 5: II maailmansota (WSOY, 1994)
Kyseessä on todennäköisesti koisaperhosiin kuuluva jauhokoisa.Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa kyseisestä hyönteisestä. wikipedia.org: https://fi.wikipedia.org/wiki/JauhokoisaHyonteismaailma.fi: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/keittiotuholaiset/koisaperhonen/antitec.fi: https://www.antitec.fi/fi/tuholaiset/lentavat-hyonteiset/koisat/vieraslajit.fi: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.61149 Vaihtoehtoisesti kyseessä saattaa olla tallikoisa.laji.fi: https://laji.fi/taxon/MX.61151inaturalist.laji.fi: https://inaturalist.laji.fi/taxa/219284-Ephestia-elutella/browse_photos
Miksi?-aiheisia runoja löytyy Kaija Pakkasen tuotannosta useita. Yhdessä Marjatta Kurenniemen kanssa tehdyssä loru- ja runokirjassa Kaksi kukkopilliä on Pakkaselta runo Miksi ("Miksi ruoho pihasta leikataan, / kun apila aukoo nuppujaan? -- "), Pakkasen suomeksi riimittelemässä Leonard Shortallin eläinlorukirjassa Yllätys, yllätys on Mietipä miksi ("Miksi kukko on kopea, / miksi jänis on nopea, -- ") ja Georgina Adamsin iltasatu- ja tarinakokoelmaan Satumaan juna sisältyvien runojen joukossa on Pakkasen suomentama Mietin miksi ("Mietin, miksi voikukka / sai värin auringon, -- "). Miksi ja Mietin miksi ovat luettavissa myös Pakkasen runojen kokoelmasta Iloinen pillipiipari ja Mietipä miksi sisältyy Pakkas-valikomaan Leikkimökin runokoppa.
Raul Roineen satukirjassa Tammikon väki (Karisto 1962) on satu Sam Syöverinen, jossa sammakko Sam Konnanpoika Syöverinen arvonantoa ja huomiota saadakseen alkaa kutsua itseään von Syöveriseksi.
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska Shameles 5 kausi olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Tällaisia päiviä ei valitettavasti talvi- tai jatkosodassa ollut. Kaatuneiden ja kadonneiden tilastoja voit tarkastella Sotasampo-palvelussa.
Jatkosodan hiljaisimpia päiviä kaatuneiden ja kadonneiden osalta olivat Ilta-Sanomien artikkelin mukaan vuonna 19.4.1943 ja 7.11.1943.
Tässä esimerkiksi Sotasammon tiedot kyseisiltä päiviltä:
19.4.1943
7.11.1943
Talvisodan osalta en valitettavasti löytänyt tietoa hiljaisimmasta tai hiljaisemmista päivistä, mutta tieto on löydettävissä em. Sotasammosta tai Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokannasta.
Molempia kirjoja löytyy vielä Suomen kirjastoista. Lainattavia kappaleita voi etsiä Finna-haun tuloksista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=perunahuijarit&type…
Laulu voisi olla ruotsalaisen John Emilin (eli John Emil Johanssonin) "Rewind replay".John Emil: Rewind replay YouTubessa:https://lyricstranslate.com/en/john-emil-rewind-replay-lyrics.html
Hei,Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa, että noita tulisi lisää. Sarjan kirjat julkaistiin aika tiiviissä tahdissa, mutta edellisen julkaisusta on jo parisen vuotta. Varmaan niillä ei ollut tarpeeksi kysyntää, että kääntämistä olisi ollut kannattavaa jatkaa. Hyvin usein kirjasarjoja aletaan kääntää, mutta kustantajat seuraavat tarkkaaan, mikä niiden menekki on. Sarjaa ei kannata jatkaa loppuun asti, jos myynti on odotettua pienempää.Toki voit olla kustantajaan yhteydessä ja esittää toiveen uusista käännöksistä.
Helpoimmin löydät tiedon Sykkeen sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä Mainio-tietokannasta, jossa on lueteltu kaikki Suomen kunnan/kaupunginkirjastot. Jokaisen kunnan kohdalla on tieto kotisivusta ja kokoelmatietokannasta, joten pieni laskutoimitus tarvitaan.
Vuonna 2000 kokoelmatietokantoja on verkossa 107 kpl. Koska useat niistä ovat alueellisia yhteisluetteloita, yli 80% yleisistä kirjastoista on jo saanut kokoelmansatietokantansa käyttöön netin kautta. Noin 70%:lla kirjastoja on oma kotisivu.
Kukaan muu kuin sinä ei tiedä PIN-koodisi numeroa. Kirjastonhoitaja voi poistaa vanhan PIN-koodisi kirjastossa ja antaa uuden PIN-koodin. Ota henkilökortti mukaan.
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
Varsin monet naiskirjailijat ovat nykyään "kovia", pehmeys kun ei ole kovinkaan trendikästä. Tässä joitakin "tiukkoja" naisia. Kaikilta löytyy suomennettuja teoksia.
Annie Proulx
Claire Castillon
Elfriede Jelinek
Joyce Carol Oates
Siri Hustvedt
Tietokannoista ja hakuohjelmista haettaessa osumia aiheesta intiaanit ja kaunokirjallisuus tulee liikaa.
Sisällönkuvailu ei kerro juonta. Joten sen perusteella kirjaa on vaikea löytää.
Pyysimme vinkkejä Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä postituslistalla. Tässä pari ehdotusta: James Houston: Aavekettu ja Mia Couto: Plumeriaveranta.
Hyödynsitkö Helmet-haussa Tarkennettua hakua? Sen suora osoite on http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea… .
Tarkennetussa haussa Vuosi-kenttien avulla voit rajata teosten ilmestymisajan.
Yleiset Helmet-hakuohjeet löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html .
Näyttäisi siltä, ettei kappaleen ”Välimeren tyttö” nuotteja ole julkaistu. Sanojen sen sijaan pitäisi löytyä karaoke-DVD:ltä ”Tatsia karaoke. Vol. 2 : Esko Rahkonen : v.1997 - v.2005 : 24 suosikkia alkuperäisillä taustoilla!”. Voit koettaa tiedustella ”Välimeren tytön” nuotteja DVD:n julkaisseesta Tatsia-Musiikista, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tatsia.fi/2015/index.php/yhteystiedot.
Petter Lindblad Ehnborg esseetä ei näyttäisi julkaistun missään. Palkinto on myönnetty sen verran hiljattain, ettei se ole ihmekään. Svenska kulturfonden on julkaissut ainakin joinakin vuosina kilpailun esseitä kirjoina, joten voihan olla, että tämän vuoden esseitäkin vielä ilmestyy painettuna. Pieni mahdollisuus on toki siihenkin, että…
Näillä tiedoilla on vaikea löytää tietoja kyseisestä henkilöstä. Hänen nimeään ei löydy kirkollisista matrikkeleista tai kalentereista eivätkä
kirkollisia piirejä tuntevat tahot tunteneet Pekka Helkamaa. Kuka kukin on 1964 tietää että Helkama Oy:n johtajana on ollut Pekka Heikki Helkama (s.1919 Viipuri). Kirkollisista ansioista ei ole mainintaa.
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot
