Kappale näyttäisi löytyvän ainakin Hemming Eklundin levytyksiä sisältävältä CD-levyltä Tonerna : recordings 1946-1960. Sen tarkemmat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b2378802~S3*fin, ja sieltä levyn voi myös varata omaan lähikirjastoonsa.
Kyseessä saattaisi olla Leena Timosen kirjoittama ja Kaarina Ewartin kuvittama Haamupyykki (Otava, 1987).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1548987?lang=fin
Mainitsemiasi Joanna Cambellin kirjoja ei jostain syystä ole hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, vaikka ne ovat ilmestyneet jo muutamia vuosia sitten (Glory saa haastajan on vuodelta 2003, Ongelmia näköpiirissä Cindy on ilmestynyt vuonna 2004 ja Erottamattomat vuonna 1999). Voi olla,ettei niitä enää ole saatavissa kirjojen kustantajalta.
Laitoin kuitenkin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaan pyynnön että kirjoja tarjottaisiin helsinkiläisille kirjastoille jos niitä on vielä myynnissä.
Sinun kannatta katsoa muutaman viikon kuluttua Helmet-tietokannasta onko kirjoja tullut kirjastoihin tai kysyä asiaa lähikirjastostasi.
Espoon kirjasto-autoissa on joustava varausten noutokäytäntö verrattuna kiinteisiin kirjastoihin. Noutaja voi lainata joko omalla tai varaajan kortilla (kiinteissä kirjastoissa lainataan aina noutajan kortilla). Työntekijä poistaa varauksen sen henkilön tiedoista, joka on tehnyt varauksen, jos toinen henkilö lainaa sen omalla kortillaan. Jos hän lainaa sinun kortillasi, varaus poistuu itsestään. Valtakirjaa ei tarvita.
Hei!
Jos haluat uusia lainasi kirjaston verkkosivujen kautta, tarvitset siihen pin-koodin. Sen saat käymällä kirjaston asiakaspalvelussa (ota mukaan henkilöllisyystodistus). Lainat voi uusia myös puhelimitse.
Helikopterissa työntövoiman synnyttää pyörivä roottori, joka kiihdyttää ilmamassaa alaspäin. Kiihdytyksestä syntyvä vastakkaissuuntainen voima kannattelee helikopteria. Työntövoiman suuntaa voidaan muuttaa kallistamalla roottorien pyörintätasoa. Esimerkiksi kun helikopterin nokka painetaan alaspäin, roottori kallistuu eteenpäin, työntövoima suuntautuu osittain taaksepäin ja helikopteri alkaa kiihdyttää eteenpäin.
http://www.kysy.fi/kysymys/miten-helikopteri-voi-kulkea-ylos-ja-alas-se…
Raunio, Jukka. Helikopteriteoria. Edita, 2000.
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Vaaleanpunaiselle kuorrutukselle ei löydy erityistä syytä, joten kyseessä on tyyli- ja makukysymys: jotkut pitävät valkoisen kuorrutuksen sijaan vaaleanpunaisesta.
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat .…
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Mistään käytettävissäni olevista tietokannoista en valitettavasti löydä kirjoja enkä lehtiartikkeleja kysymästäsi aiheesta. Sen sijaan netistä löytyy paljonkin aiheeseen liityviä sivustoja, kuten varmaan olet itsekin huomannut. Google-haku ( www.google.com ) tuottaa sanalla "crosskart" suuren määrän alan seurojen ja harrastajien sivuja. Tosin useimmat niistä näyttävät olevan ruotsinkielisiä (tai muilla pohjoismaisilla kielillä). Jos osaat ruotsia, kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä johonkin pohjoismaiseen alan yhdistykseen. Esim. osoite http://www.crosskart.nu/ vaikuttaa lupaavalta; sieltä löytyy sekä monien crosskart-autojen valmistajien että alan harrastajien yhteystietoja.
Suomenkielisiä alan järjestöjä en onnistunut löytämään,…
Kirjastoihin voi viedä kirjalahjoituksia. Jos kyse on suuremmasta määrästä on hyvä sopia asiasta etukäteen. Kirjasto ei välttämättä ota lahjateoksia luetteloihinsa, vaikka vastaanottaakin lahjoituksen.
Mainitsemanne lisensaatintyö lienee Merja Reijosen Tilan kolmet kasvot (Helsingin yliopisto, 1995). Samalta tekijältä on julkaistu myös kirja Tilan kolmet kasvot : tutkimus kirjastotilasta (BTJ Kirjastopalvelu, 1995). Muita samaa aihetta käsitteleviä teoksia voitte hakea yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta osoitteessa http://finna.fi laittamalla hakusanoiksi "tila" ja "sosiologia". Esimerkiksi nämä voisivat olla hyödyllisiä: Zieleniec, Andrzej: Space and social theory (SAGE Publications, 2007) ja Paikka : eletty, kuviteltu, kerrottu (toim. Seppo Knuuttila, Pekka Laaksonen ja Ulla Piela, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006). Lindasta näette myös teosten saatavuuden yliopistokirjastoissa. Toki näitä kirjoja voi löytyä myös…
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Helsingin kaupungin katuosastolla tunnetaan Helsingin katujen nousut ja laskut. Sieltä vastattiin, että Porthaninkadun kaltevuusprosentti vaihtelee 5,5 % – 6,3% välillä. Kaupunkikaduissa on hyvin harvoin yli 10 % nousuja.
Oletkin jo etsinyt haluamaasi kirjaa kirjastojen tietokannoista. Suomen yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta ja yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta kirjaa ei löydy.
Kirja kuuluu muun muassa Örebron yliopiston kirjaston kokoelmiin Ruotsissa. ( aineistotietokanta Libris: http://www.libris.kb.se/ ) Voit pyytää sitä kaukolainaksi, espoolaisena voit kysyä lisätietoja esimerkiksi Pääkirjastosta Leppävaarasta.
Jos tarkoitat HelMet-verkkokirjastossa omien tietojen kohtaa "Järjestä eräpäivän mukaan", niin kyllä voi. Testasin juuri omista tiedoistani. Sitä kun klikkaa, menevät lainat eräpäivän mukaiseen järjestykseen niin, että ensin erääntyvät listautuvat ensimmäiseksi - aivan kuin ennenkin.
Samalla kyseisen valintakohdan teksti muuttuu tekstiksi "Järjestä lainauspäivän mukaan", jota klikkaamalla lainat eivät enää ole eräpäivän mukaisessa järjestyksessä.
Kannattaa kokeilla uudestaan! Ehkä selaimessa tai verkkokirjastossa oli tuona hetkenä jotain hämminkiä.
Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
