Musiikkisanakirjoja löytyy useitakin. Saat listan kirjoista ja niiden sijaintitiedoista kirjoittamalla kirjaston aineistotietokantaan http://www.helmet.fi/ sanat musiikki terminologia tai musiikki sanakirjat. Tässä pari:
Zeranska-Gebert, Grazyna
Parlando : musiikkisanakirja
Yliopistopaino, 2002
Ervola, Kaija
Musiikkisanakirja
Finn lectura, 2001
Brodin, Gereon
Musiikkisanakirja
Otava, 1980
Hei!
Työministeriön sivuilla kerrotaan eri ammateista. Kirjastovirkailijan työllisyystilanteesta kerrotaan seuraavaa:
"Kirjastovirkailijoiden työllisyystilanne on tyydyttävä sekä tieteellisissä että yleisissä kirjastoissa. Huolimatta kunnissa toteutetuista säästötoimista vakinaista henkilökuntaa ei ole juurikaan irtisanottu, vaan työvoiman vähentäminen on kohdistunut kirjaston käyttämiin tilapäisiin työntekijöihin. Toisaalta ei myöskään uusia virkoja ole juurikaan perustettu. Alalle valmistuneiden on vaikea saada vakituista työtä, mutta projektiluonteisia töitä on tarjolla jonkin verran."
Lähde:http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=08140&kieli=00#tyomarkki…
Muut kirjastoalan ammatit tietoineen saat esiin, kun kirjoitat…
Sarjan alkuperäinen nimi on Toucan 'Tecs ja sitä on tehty yhteensä 26 osaa.
Lähteet:
IMDB: https://www.imdb.com/title/tt5137458/
Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Toucan_Tecs
Etsimäsi Lassi Nummen runo Jossakin on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Lähdössä tänään (1977. s 14.). Runo sisältyy myös esimerkiksi Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (1978).
Tieteellisillä kirjastoilla ei ole yhteisiä maksuperiaatteita. Jokainen kirjasto vahvistaa omat maksunsa ja vaihtelu maksujen suuruudessa on aika laaja. Olisi hyvä tietää minkä kirjaston maksuja haet. Tilkkeen sivuilta, http://www.lib.helsinki.fi/tilke/ pääset katsomaan eri kirjastojen palveluhinnastoja. Haluan esim. katsoa Jyväskylän yliopiston kirjaston maksuja. Valitsen kirjasto otsikon alta yliopistokirjastot-Jyväskylän yliopiston kirjastot-palvelut-palveluhinnasto.
Opetussuunnitelmat vaihtelevat osavaltiosta toiseen, mutta sisällölliset erot ovat kuitenkin pienet.
Historianopetus alkaa yleensä 6.:lla luokalla ja etenee kronologisesti, jolloin kansallissosialismia käsitellään 9:llä luokalla (tosin se on usein aikaisemmin jo aiheena äidinkielen ja uskonnon / etiikan tunneilla). Lukiossa se on uudelleen painopisteenä luokalla 11 tai 12.
Koulukirjoissa käsitellään seuraavat aiheet:
- Weimarin tasavallan epäonnistuminen / Miksi Hitler nousi valtakunnankansleriksi 1933?
- Fasismi / kansallissosialismin ideologia
- Tie diktatuuriin: Valtaannousu ja "Gleichschaltung" 1933-34
- NS-valtio (rakenne, kansanyhteisö; terrori ja propaganda vallan välineinä) / talous, taide, naiskäsitys, koulutus ja nuoriso NS-…
Lopputyösi aihe muurahaishappomarkkinat USA:ssa ja Kanadassa on niin spesiaali, että on parasta tutustua tieteellisten kirjastojen ja Kemiran käytössä oleviin tietokantoihin. Oulun yliopiston kirjaston http://www.kirjasto.oulu.fi/ sivuilla on esitelty heidän käytössään olevat tietokannat sekä yleisesti että oppialoittain, kuten prosesstitekniikka ja kemia. Lisäksi sivulla on tietoa mm. elektronisista julkaisuista.
Internetistä löytyi altavistan kautta seuraava tietokanta: http://strategis.ic.gc.ca/sc_ecnmy/engdoc/homepage.html , josta löytyy teollisuustilastoja Kanadasta ja USA:sta.
'Elävän kuvan sanasto' kutsuu tekniikkaa jaetun kuvan tekniikaksi.
Määrittely: (multiple image, split image, split screen). "1960-luvulla yleistynyt tapa yhdistää useita kuvaotoksia samaan kuvaan, kuva-alaa jaotellaan eri kokoisilla, usein vaihtelevilla osakuvilla."
Idea on sama vaikka jaetun kuvan tekniikassa käytetyt välineet vaihtuvat.
Lähde: Juntunen, Max
Elävän kuvan sanasto : elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet
Helsinki : Edita, 1997
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
Ympäristö ja Terveys lehti, verkkoversio www.ymparistojaterveys.fi
Artikkeleita löydät Viikin tiedekirjaston kirjallisuusviitetietokannasta. Kirjoita vapaatekstihakuun ympäristöterveydenhuolto tai käytä sopivia asiasanoja.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Kirjastossa voit käyttää Arto lehtitietokantaa
https://finna.fi
Hae asiasanalla ympäristöterveydenhuolto.
Salasanan eli tunnusluvun saat käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa (tai kirjastoautossa) ja esittämällä pojan henkilöllisyystodistuksen, esim. kuvaton Kela-kortti käy tähän tarkoitukseen.
Hei! Lastenkirjoja kustantavat suuret yleiskustantajat Gummerus (09-584301), Otava (09-19961),
WSOY (09-61681) ja Tammi (09-6937621). Näiden lisäksi ainakin Kirjapaja Oy (09-613021),
Kustannus-Mäkelä Oy (09-2257995), Like Kustannus Oy (09-1351385), Kustannus Oy
Pieni Karhu (03-7340402), Lasten Keskus Oy (09-6926344) ja Helsinki Media (01080-0095) sekä ruotsinkieliset Söderström &Co (09-68418620) ja Schildts Förlag Ab (09-8870400).
Tarkemmat yhteystiedot ja esittelyt löytyvät helposti esim. netistä booknetin kautta.
http://booknet.cultnet.fi/kustant/ - sieltä puuttuvat vain http://www.tammi.net,
http://www.LASTENKESKUS.fi/ ja Helsinki Media - jolle löysin vain puhelinnumeroita.
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most…
Sarjaa esitettiin Suomen televisiossa myöhään maanantai-iltaisin TV1-kanavalla. Ensimmäinen jakso nähtiin 19.5.1997 klo 23.10 nimellä Kauhun historia. Seuraava osa nähtiin 26.5.1997 klo 23.10. Kolmas osa jälleen viikon kuluttua 2.6.1997 klo 23.05. Viimeinen neljäs osa 9.6.1997 klo 23.15.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone, lehtien näköisversiot.
Kaupunkimetsistä löytyy aineistoa hakupalvelu Finnan kautta. Kaupunkimetsien historiaa käsitellään mm. Leevi Lehdon kirjassa Elämää helsinkiläismetsissä = Livet i helsingforsskogar : Helsingin kaupunginmetsänhoidon syntyhistoriaa (1990), joka löytyy mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1366700__Sel%C3%A4m%C3%A4…;
Tässä linkki Finnan hakutulokseen. Tulosta voi halutessaan rajata esim. opinnäytteisiin:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…;
Sopivia lähteitä löytynee myös hakusanalla taajamametsät:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Ovatkohan varaukset olleet peruttaessa jo matkalla noutopaikkaan tai jo noudettavissa?
Silloin niiden peruminen itse ei onnistu, vaan on otettava yhteyttä noutokirjastoon. Henkilökunta voi perua myös matkalla ja odottaa noutoa -tilaiset varaukset.
Varaukset voi myös lukita loma-ajaksi.https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_varauksesi_lomalla(97058)
Ikävää, että sakkoja kertyi paljon.
Kyseessä on Niinisalon Koulutuskeskukseen talvisodan aikana perustettu Kotijoukkojen komentajan alainen Sotakoulutuskeskus. Niinisalon kasarmialueen historiikissa (saatavilla verkossa) ja Kalle Kuosan varuskuntahistoriikissa on lisätietoja keskuksen toiminnasta. Maanläheinen muistelma keskuksen toiminnasta löytyy myös Kansa Taisteli -lehden numerosta 1/1966, joka on myös verkossa saatavilla.
Ansa, E. (1966). Sotakoulutuskeskuksessa elettyä. Kansa taisteli, 1/1966.
Kuosa, K. (1985). Niinisalon varuskunta. [Satakunnan tykistörykmentti].
Manninen, M. (2019). Niinisalon kasarmialue: Rakennushistoria ja nykytilanne. Senaatti.
Syytös kirjallisesta varkaudesta, plagioinnista, on hyvin raskas, ja sen esittämiseen täytyy olla erittäin painavat syyt. Kirjailijat lainaavat ideoita toisiltaan, ja kehittävät tarinoita edelleen - maailmankirjallisuus on täynnä näitä intertekstuaalisia viittauksia. Esim. Margaret Atwood on kirjoittanut Penelopeia-teoksessaan eri näkökulmasta Homeroksen Odysseuksen ja Tournier on jatkanut Robinson Crusoen tarinaa teoksessaan Perjantai.
