Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Finna-haulla löytyy valokuva lottalakista, jossa on lakin sisäpuolella merkintä "Seoy". Merkinnän tarkoitus on ilmeisesti tässäkin jäänyt vähän epäselväksi: onko kyse valmistajasta vai jostakin muusta tunnuksesta.
https://www.finna.fi/Record/mkm.166867518587700?sid=3299584203 (Kuva: Mikkelin kaupungin museot)
Jukka I. Mattila on kirjoittanut teoksen Lottapukujen historia (Minerva Kustannus Oy, 2021). Se on hyvin seikkaperäinen selvitys lottapukineiden historiasta 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen v. 1944 asti. Myös lakit esitellään tarkasti. Asujen, lakkien ja jalkineiden valmistajista ei kuitenkaan juuri lainkaan kerrota. Seoy-merkintä ei siitä selvinnyt
Myöskään erilaisilla digilähteillä, kuten Kansalliskirjaston…
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja…
Frank-monihaun mukaan kausijulkaisu Suomen kauppalaivasto löytyy mm. Kuopiosta Varastokirjastosta. Numero 1 on ilmestynyt v. 1920 ja nro 2 vuonna 1921. Julkaisija on Merenkulkuhallituksen tilasto- ja rekisteritoimisto. Varastokirjasto lähettää kaukolainoja muihin kirjastoihin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista
http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/nuutti.htm
Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta
Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Teoksessa Vilkuna Kustaa: Vuotuinen ajantieto kerrotaan myös Nuutin päivän vietosta tammikuussa.
On olemassa Maailman postiliitto (UPU), jossa yksittäisten maiden postit ovat mukana. Teoksessaan Suomen postin historia 2, Jukka-Pekka Pietiäinen toteaa mm:
"UPU:n alkuperäisenä ja toteutuneena tavoitteena oli postimaksujen jakamattomuus: lähettäjämaa sai kaiken... Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisten postivirtojen epätasapaino sai kolmannen maailman vaatimaan muutosta, sillä ne olivat enemmän postia vastaanottavia kuin lähettäviä maita...Tokiossa [1969] päätettiin kokeilusta, jonka mukaisesti postia enemmän vastaanottavat maat saavat "tuontiylijäämästään" nimellisen kultafrangin korvauksen kilolta... Hampurissa 1984 korvaus määrättiin 8 kultafrangiksi kilolta. Suomelle on uudesta tilitysjärjestelmästä ollut enemmän hyötyä kuin…
Richard Pinin käsikirjoittamaa ja Wendy Pinin kuvittamaa Elfquest –taru haltioista -fantasiasarjakuvaa on tehty vuodesta 1978 alkaen. Lukemasi yhdeksänosaisen sarjan lisäksi on suomeksi ilmestynyt erillisinä osina Auringon ääni (1993), Sudenlaulu (1993), Haaste (1991), Pako tulen alta (1990) ja Ryöstöretki (1990). Englanninkielisinä kirjoja on enemmän. Niin suomeksi kuin englanniksikin sarjaa julkaistaan sekä yksittäisinä osina että isompina, useamman osan kokonaisuuksina. Elokuvan valmistumisesta ei löytynyt tietoa.
Lammin kirjastossa ei ole monta Elfquest-kirjaa, mutta ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa niitä on paljon enemmän.
Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
Yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilta http://www.kirjastot.fi/ voit valita kirjastoalan ammattisivut ja sieltä tekijänoikeudet. Saat runsaasti linkkejä, joista esimerkiksi Kopioston ja Opetusministeriön laatiman "Digitaalitekniikka ja tekijänoikeudet" -linkki antaa perustietoja aiheesta. Kopioston sivuille pääset osoitteesta http://www.kopiosto.fi/. Suosittelisin ammattilaisen puoleen kääntymistä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi valitettavasti ryhtyä suosittelemaan ja siten suosimaan mitään lukuisista kaupallisista toimijoista, jotka kilpailevat keskenään. Erityisen hankalaa on pyytää suositusta "luotettavasta" välittäjästä, ei sellaisen arvioimiseen ole kirjastoissa mitään mahdollisuutta, jos ollenkaan.
Kun mitään objektiivista tapaa vertailla toiminnassa olevia välittäjiä luotettavuuden näkökulmasta ei ole, kannattaa ehkä kiinnittää enemmän huomiota omiin tarpeisiin. Viestintäviraston sivuilla olevassa välittäjähakupalvelussa on mahdollista rajata hakua välittäjien tarvitsemien palveluiden osalta. Eräs kohta on "palvelut yksityishenkilöille". Se ei hirveästä määrää rajaa, mutta sen avulla jäävät pois ne firmat, jotka…
Tuoreimpien löytämieni tietojen mukaan vuoden 2017 Marraskuun 1. päivästä lähtien kaikki AVARN Securityn työntekijät siirtyivät Vartiointialan työehtosopimuksen piiriin. Osa työntekijöistä oli sitä ennen kuulunut Rahankäsittelypalvelut-alan työehtosopimuksen piiriin (https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-saman-ty%C3%B6ehtosopimuksen-piiriin). Vartiointialan työehtosopimuksen solmii PAM 1.11.2018 – 30.4.2020.
AVARN Securityn toimihenkilöt siirtyivät samalla Paltan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen on ilmeisesti solminut PRO.
Lähteet:
https://www.pam.fi/wiki/vartiointialan-tyoehtosopimus.html
https://www.avarn.fi/ajankohtaista/avarn-securityn-ty%C3%B6ntekij%C3%A4t-…
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Antiikkiesineiden arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille. Suurimmat huutokauppakamarit arvioivat yleensä tavaroita ilmaiseksi ilman myyntivelvoitetta.
Helmet-kirjastojen maksut löytyvät, kun etusivulta Helmet siirtyy sivun alareunaan, missä INFO otsikon alla on Asiakkaana kirjastossa ja sen takaa saa näkyviin Laina-ajat ja maksut | Helmet
Myöhästymismaksua peritään tällä hetkellä aikuisten aineistosta 0,20€/laina jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä, myöhästymismaksun enimmäismäärä / laina on 6,00€
Lainausoikeuden menettää, jos maksuja on 30,00€ tai enemmän tai aineisto on myöhässä 28 vrk tai enemmän. 60 päivää myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi.
Kysymyksesi on sen verran laaja, että se vaatisi tutkimuksen tekoa. Valitettavasti tässä palvelussa emme tutki asioita, vaan haemme jo olemassa olevaa koottua tietoa ja vinkkaamme tiedonlähteitä.HS aikakoneella voi tutustua Helsingin sanomien arkistoon. LinkkiMyös Kansalliskirjasto säilyttää sanomalehtiä myös digitaalisena aineistona, josta voi tehdä hakuja. Linkki.Kansainvälisempää tietoa voi etsiä esim google scholar sivustolta. Sillä saa esiin myös aikanaan vertaisarvioituja artikkeleita, sekä kirja-aineistoa. Linkki.Kansainvälisempiä tuloksia löytyy WorldCat hausta. Tosin oikean hakusanan löytäminen vaatii hieman kokeiluja. Tässä tulos nimihaulla.Tietoa, joka ei ole julkista, emme valitettavasti löydä. Samoin on hankalaa selvittää…
Lähimmäksi kuvaustasi osuu laulu ”Pieni matkalainen”, joka alkaa: ”Pien’ on tuossa matkalainen, kirjat, taulut laukussaan”. Ensimmäisen säkeistön lopussa kysytään: ”Minne, minne käy sun tiesi, pieni reipas matkamiesi?” Siunausta ei tässä laulussa toivoteta, mutta toisessa säkeistössä lauletaan: ”…Herra sulle olkoon siellä oppaanas…” Tämän laulun sanoittaja on K. (eli Konstantin eli Kosti) Raitio. Melodia on kansansävelmä. Säkeistöjä julkaisuissa on yleensä neljä. Alkuperäisessä runossa ”Pienelle matkalaiselle” säkeistöjä on viisi. Runo sisältyy esimerkiksi K. Raition kirjaan ”Esi- ja toinen lukukirja” ja August Kannisen toimittamaan ”Lasten lukukirjaan”. Laulu sisältyy esimerkiksi Reijo Pajamon kirjaan ”Koulun laulutunnilla” ja nuottiin…
Toimintaterapeutti-lehden numero 1997:5 on tietokoneavusteisen kuntoutuksen teemanumero.
Lehti sisältää mm. artikkelin: Meinander, Monika: Tietotekniikan sovelluksia aivovauriopotilaiden
kuntoutuksessa (sivut 9-11).
Uusi elektroniikka-lehti 1988:17 (sivut 10-11) sisältää artikkelin: Salmela, Jarmo: Kuntoutuksessa teknologia on apuväline.
Suomen kuvalehti 1985:3 (sivut 52-54) sisältää artikkelin: Jäämeri, Hannele: Tietokone voi auttaa kun puhe ei suju.
Näistä kahdesta viimeisestä artikkelista saatte tietoa tietokonepohjaisen kuntoutuksen alkuvaiheista.
Aiheesta löytyi kirja: Sillalla, puhetta tukevan ja korvaavan kommunikaation sekä tietokoneavusteisen opetuksen ja kuntoutuksen seminaari. Helsinki 1999.
Opinnäyte aiheesta: Korva, Asta:…
Hei! Annan yksinkertaisen vinkin, jolla pääsee käytännöllisesti katsoen kaikkien kuntien sivustoille.
Kirjoita osoitekenttään: www + + fi. Esmerkiksi www.hameenlinna.fi
Toivottavasti tästä oli apua!
Kunnat listana
Kunnat.netissä http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-yhteystiedot/kunnat/Si… www.kunnat.net > Yhteystiedot > Kunta-alan yhteystiedot > Kuntien yhteystiedot
Suomi.fi:ssä http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallish…
Nämä löytyvät kunnat-hakusanalla myös uudesta Makupaloista.
