Terkon sivuilta löytyi yksi lista alan asiasanastoista ja sanakirjoista:
http://www.terkko.helsinki.fi/searchnet/#San
Alla olevalla sivustolla on YKL-luokittain eri alojen sanastoja, mutta tämän sivuston päivityksestä ei ole tietoa, joten kaikki linkit eivät välttämättä toimi:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Ero lienee melko vähäinen. "Vuosiin" antaa ymmärtää, että aika on kulunut vuosia, mutta ei sentään vuosikymmeniä. "Vuosikausiin" on epämääräisempi ilmaisu, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "pitkiin aikoihin", kuitenkin siten tarkentaen, ettei puhuta viikoista tai kuukausista vaan vuosista.
Heikki Poroila
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit TET-harjoittelijaksi. Kirjastonjohtajien yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot kunkin kirjaston yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Saimme vihjeen lukijaltamme, että kappale Julian Syys silmissäsi. Se on kuunneltavissa tässä Sekahaku-soittolistassa, https://areena.yle.fi/podcastit/1-66944553.
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Valitettavasti tältä ajalta ei tunnu löytyvän kovin paljon aineistoa, etenkään tavallisten ihmisten arjesta. Ehkä pääset näillä aihetta sivuavilla kirjoilla alkuun, kirjoissa voi olla käytetty tarkempia lähteitä. Kahlos: Roomalaiset ja barbaaritKahlos: Rooman viimeiset päivätCraughwell: Barbaarien valloitusretketWilskman: Sota keskiajallaCastren: Antiikin käsikirjaGuerber: Story of Old France
Lapsenpäästäjän saaga -nimellä ei löytynyt, mutta kyse lienee Paarmuskan eli pirttiämmin saagasta. Saaga kertoo kätilöstä ja mm. hänen muutaman maailmaan auttamastaan lapsen kohtalosta. Saaga löytyy Oiva Arvolan teoksesta Neljän tuulen saagat (Kirjayhtymä 1985, ISBN 951-26-2761-2).
Nukenvaatekaavoista löytyy runsaasti erilaisia malleja lehdistä ja kirjoista. Koska osoitit kysymyksesi Oulunsalon kirjastoon, tänne on nyt koottuna aineistoa, jonka voit noutaa illalla.
Outi-kirjastojen järjestelmästä http://www.outikirjastot.fi/ aiheesta löytyy tietoa kun vaihdat asiasanaksi "nukenvaatteet". Samoin Aleksi-aikakauslehtiartikkeli tietokannasta löytyi tietoa seuraavista 1 Barbien ja pikkuäidin yhteinen kesätyyli Tegelberg, Tarja Suuri käsityölehti 2004, nro 6-7, sivu 20-21, 61-62. 2 Ulos ja liikkeelle! Lehtonen, Ann-Mari Moda 2004, nro 1, sivu 68-73, 101-106 3 Beibi lomailee : toivotut Baby Born -vaatteet Kolehmainen, Teija Suuri käsityölehti 2003, nro 6-7, sivu 24-25, 64, 72 4 Suloista suloisille Lehtonen, Ann-Mari Novita…
Anna-Leena Härköseen voi yrittää ottaa yhteyttä kustantajan kautta, otava@otava.fi. Julkista sähköpostisoitetta ei löytynyt. Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena/
on perustietoja Härkösestä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemminkin vastattu kysymykseen, vanhat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta hakusanalla Anna-Leena Härkönen.
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://…
Pääkirjastoon tulee seuraavat lehdet, jotka voisivat sinua kiinnostaa:
Kasvatus (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1970 alkaen)
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Lapsen maailma (on vuodesta 1989 alkaen)
Nuorisotutkimus (säilytetään kymmenen vuotta)
Nuoristotyö (säilytetään kymmenen vuotta)
Opettaja (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1974 alkaen)
Sammonlahteen tulee:
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Voit tutkia tarkemmin kirjaston lehtilistaa kotisivullamme http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut_A-O/Leht…
Lehtien uusinta numeroa ei saa kotilainaan, muuten lehdet ovat lainattavissa. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Kirjaston omasta aineistotietokannasta ei sanahaulla hakemalla löydy yksittäistä runoa.
Runon nimellä tai runon alusta muutamalla sanalla hakien saattaa joistakin internetissä olevista runotietokannoista löytää tiedon runosta ja siitä, missä kirjassa se on julkaistu.
Lahden kaupunginkirjaston verkkosivulla on Linkki maailman runouteen tietokanta, josta löytyy tietoja käännösrunoista.
Google on joskus yllättävän hyvä löytämään myös runoja.
Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti…
Olisikohan kyseessä Weilin + Göös-kustantamon vuonna 1969 julkaisema "Lasten oma keittokirja", tekijä Ursula Sedgwick. Kyseessä on isokokonen kirja, joka oli värikkäillä piirroksilla kuvitettu. Olen itse myös 60-luvun lapsia, ja muistan että apteekista kävin hakemassa jotain kirjassa mainittuja aromeita.
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Ruotsin 7-luokkaisessa kansakoulussa aloitettiin pakollinen englannin opetus vuonna 1941.
Saksan kielen opetuksesta en löytänyt mainintaa,
Lähde: https://www.hhogman.se/skolhistoria.htm
