Voisiko kyseessä olla Einari Vuorela (1889-1972)? Häneltä on julkaistu useita runokokoelmia. Pääkaupunkiseudun aineistoa voitte etsiä täältä: http://www.helmet.fi/.
Laaja kokoelma löytyy esim: Vuorela, Einari: Hiljaisuuden veräjille : valitut runot 1919-1975.
Hyvä lähtökohta kuntien ympäristövalvontaa käsittelevän aineiston haravoimiseen on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteinen Plussa-aineistohaku http://www.libplussa.fi/ Hakuprofiilina voit käyttää seuraavia termejä ja niiden yhdistelmiä: ympäristöpolitiikka, kunnat, paikallishallinto, ympäristönsuojelu, ympäristöpolitiikka, päästöt, ilmansuojelu, rikkidioksidi ja Helsinki.
Lisäksi kannattaa kokeilla ainakin seuraavia: Helsingin yliopiston kirjaston Helka -kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/
Ympäristöhallinnon kirjasto- ja tietopalvelun tietokannat
http://www.vyh.fi/palvelut/kirjasto/sykehaku.htm
Huomaa että hakulomakkeella on valittavissa seuraavat tietokannat: KIRJAT
SYKEn kirjaston…
Kirjaston e-aineistojen toimivuus ruudunlukuohjelmalla kannattaa kokeilla. Ellibsin ja OverDriven EPUB-muotoisen kirjan voi ladata tietokoneelle luettavaksi Adobe Digital Editions –ohjelmalla, ja se toimii useiden ruudunlukuohjelmien kanssa. Ruudunlukuohjelman pitäisi periaatteessa myös toimia kirjojen selainluvussa mutta sujuvuus saattaa kuitenkin vaihdella. Kirjojen mobiilisovelluksissa ei toimivuutta toistaiseksi ole.
Myös lehtipalveluissa toimivuus kannattaa testata. PressReader-palvelussa osa lehdistä ja niiden teksteistä on kuunneltavissa Listen-nappulaa painamalla.
Lassi Nummen nimeämätön runo, joka alkaa rivillä Joulu on joskus helmikuussa sisältyy teoksiin Joulu ihanin : joulurunoja (toim. Tuula Simola, 1997) ja Kirja jouluiloksi (toim. Marja Leena Laaksonen ja Soile Tapola, 1997).
Saat runon sähköpostiisi.
Etunimen antamista koskevat määräykset löytyvät Nimilain pykälästä 32 (lakiteksti http://www.finlex.fi/fi/ > lainsäädäntö > ajantasainen lainsäädäntö >kohtaan pikahaku 'nimilaki'). Sen mukaan hyväksyttävän etunimen ei tarvitse sisältyä mihinkään valmiiseen kalenteriin, mutta toisaalta nimen on täytettävä erinäisiä ehtoja (pykälä 32b). Nimen sopivuudesta päättää lähinnä maistraatti (http://www.maistraatti.fi/), joka voi pyytää epäselvissä tapauksissa lausuntoa oikeusministeriön nimilautakunnalta (http://www.om.fi/1018.htm). Tietoja annetuista etunimistä löytyy Väestörekisterikeskuksen sivulta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Se että joku nimi on aikaisemmin hyväksytty ei vielä merkitse, että se olisi vapaasti…
Kyseessä lienee kirja
Berenstein, Stan: Karhulan uusi vauva, 1976 (Tammen kivat kirjat).Kirjaa on pääkaupunkiseudulla vain Vantaan kaupunginkirjaston kirjastoauto-osastolla, mutta voit tilata sen lähikirjastoosi joko käymällä kirjastossa ja pyytämällä virkailijaa tekemään varauksen tai varaamalla sen netistä Helmet-aineistotietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Netin kautta varatessasi sinulla pitää olla kirjastokortin lisäksi tunnusluku, jonka saa kirjastosta kun mukana on kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus.
Koska painettujen lehtien vuosikertojen hinnat ovat jatkuvasti nousseet ja kirjastojen aineistomäärärahat ovat useimmiten laskeneet tai pysyneet samansuuruisina, on kirjastojen ollut pakko niin lehtien kuin muunkin aineiston valinnassa keskittyä lähinnä kysytyimpiin nimekkeisiin.
Kirjastojen aineistomäärärahat jaetaan esim. Vantaalla kirjastojen kesken lähinnä lainaustilastojen mukaisesti, niin että ainakin eniten lainattujen aikakauslehtien tilaamista pyritään jatkamaan. Sanomalehtien osalta otetaan huomioon, onko ko. lehti mahdollista lukea ePress- tai PressDisplay-palvelun kautta e-lehtenä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(….
Pääkaupunkiseudulla toimiva HelMet-kirjasto palvelee yhtenäisesti Espoota…
En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
Alla on muutama pienten lasten kirja, joissa käsitellään sisaruksen sairastumista. Kun pupusisko sairastui -kirja on luettavissa myös pdf-muodossa:
http://www.erityinensisaruus.fi/Lis%C3%A4%C3%A4-aiheesta/Lasten-kirjoja
http://www.erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1204/8619/Kun_Pupusisko_Sairastui_aukeamavedos.pdf
- Kun pupusisko sairastui / Pirja Kiema ; kuvitus: Tea Ikonen
- Suden lahja / Ilona Tomi ; kuvat: Anna-Liisa Tarvainen
- Miina ja Manu ensiavussa / teksti: Tuula Puranen ; kuvitus: Kristian Huitula
Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä. Asiakas ei voi itse tilata aineistoa muualta Suomesta, vaikka hän voi tehdä itse varauksia Satakirjaston alueelta löytyvään aineistoon.(Pomarkku kuuluu tähän ryhmään).
Kaukolainat ovat maksullisia, Satakirjastot perivät 8 euroa/laina
Ohessa kopio https://satakirjastot.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans -sivustolta: "Kaukopalvelutilauksia otetaan vastaan kaikissa Satakirjastoissa. Tilauksen voi tehdä myös lähettämällä pyynnön sähköpostitse omaan kirjastoosi. Myös puhelimella tilauksia otetaan vastaan, mutta kirjallinen pyyntö on selvyytensä vuoksi suositeltavampi."
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy Tyttölyseon vuosikertomukset 1963-1964, 1964-1965 ja 1965-1966, joista löytyvät ko. vuosien ylioppilastutkintojen tulokset eli nimet ja arvosanat. Kuvia näistä ei löydy. Nämä vuosikertomukset ovat kotiseutuosastoaineistoa, jota ei lainata edes kaukolainaksi. Kopioita näistä kyllä tietysti saa kaukopalvelun välityksellä.
Varsinaista ylioppilasmatrikkelia ei löydy. Annikki Koskisen teoksesta (2012) Oppikouluaikaan : Kajaanin tyttölyseossa 1951-1970 ja Kainuun yhteislyseossa 1970-1973 löytyy matrikkeliosuus, johon ei kuitenkaan sisälly ylioppilasmatrikkelia.
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Hämeenlinnan seudulla ilmestyi ja Lamminkin uutisia julkaisi 1920-luvulla ainakin kolme sanomalehteä: kokoomuksen lehtenä pidetty Hämeen Sanomat, Kansallisen Edistyspuolueen Häme sekä sosiaalidemokraattien Hämeen Kansa. Lehtiä voi lukea digitoituina Kansalliskirjaston sivustolla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER
Tammi on jukaissut viimeisimmän suomennetun Baby sitters club-kirjan viime vuoden keväällä, Lisa ja Äitienpäivän yllätys. Kustantajan nettisivuilla ei ainakaan ollut tietoa että tälle syksylle olisi uutta tulossa. Jos olet aktiivinen ja haluat kysyä suoraan kustantajalta, katso: www.tammi.net ja tässä palautelomake, johon voit jättää tiedustelun:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=3613598621672…
Ties vaikka lukijoiden lähettämät toiveet innostaisivat kustantajaa suomentamaan kirjoja lisää!
Tässä sinulle tietoa kirjailijasta (englanniksi):
http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/
ja lista kaikista sarjan kirjoista, joita on peräti 64!:
http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/babysitters.pdf
Kirjastokortti…
Kuvauksestasi tulee mieleen lähinnä Carlo Collodin Pinokkion seikkailut, josta on olemassa erilaisia suomennoksia ja mukaelmia. Vuonna 1954 suomennettu Pinocchion seikkailut vaikuttaisi melko alkuperäiseltä ja on myös mahdollista että olisit kyseistä painosta lukenut vuonna 1969. Kirja on kuitenkin italialainen, joten siltä osin ei sovi etsimääsi, vaikka muuten voisikin kuulostaa Pinokkiolta: Pinokkiohan oli puunukke, joka muuttuu muistaakseni jossakin vaiheessa satua oikeaksi pojaksi. Välitinkin kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos saamme sieltä vielä Pinokkiolle jonkin itäeurooppalaisemman vaihtoehdon. Vai muistaisikohan…
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
Pukeutumisen historiaa koskevat kirjat löytyvät Tapiolan kirjastossa luokasta 90.21. Muodin historiasta kertovia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuun muoti ja historia. Valitsemalla ensin tarkenna hakua voit rajata haun koskemaan vain tiettyä kirjastoa. Tässä muutama teos:
Mare Lappalainen: Vaatteet ennen ja nyt
Peacock: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Bruhn: Pukuhistorian kuvasto
