Artikkelitietokanta Aleksin mukaan ihan äskettäin ei Anna-Leena Härkösestä ole lehdissä kirjoitettu. Helsingin Sanomissa (29.2.2004) oli artikkeli, jossa häntä ja muutamaa muuta kirjailijaa haastateltiin (kirjailija L. Onervasta). Edelliset artikkelit hänestä olivat Anna-lehdessä (2003, n:o 44, s. 12-16) ja Kaks' plus -lehdessä (2001, n:o 9, s. 8-11).
Hyvä tietolähde on Helsingin kaupunginkirjaston sanojen aika -tietokanta, jossa Anna-Leena Härkösestä ja monesta muusta suomalaisesta nykykirjailijasta on paljon tietoa: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Jatkosodan aikaisia paikannimiä voi hakea esimerkiksi seuraavista teoksista ja verkkosivulta:
Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus, hallinto ja sotatalous, huolto ja aselajit, kotijoukot. Porvoo, Werner Söderström 1994.
Karjalan kartat -palvelu
Kielletyt kartat: Karjala 1928-1944. Helsinki, AtlasArt 2006.
Kielletyt kartat: 2, Luovutetun Karjalan kylät ja tilat. Helsinki, AtlasArt 2007.
Kielletyt kartat: 3, Itä-Karjala 1941-1944. Helsinki, AtlasArt 2009.
Näistä ja eksoottisemmista paikannimihakemistoista ei Sitsaari-nimistä paikkaa valitettavasti löytynyt. Muutamia Sittasaari -paikannimiä löytyy, mutta näillä ei ollut taistelutoimintaa 1942.
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi Kyllikki-nimistä julkaisua: Kyllikki. - Helsinki, 1912-1914 sekä Kyllikki: ajanvietelukemisto. - Oulu: Liitto, 1929-1940. Tarkempia tietoja saa Helsingin yliopiston kirjastosta.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Eniten englanninkielisiä näytelmiä on Pasilan kirjastossa, 85 eri näytelmää. Lisäksi Pasilassa on englanninkielisiä lasten näytelmiä (6). Määrä suurenee vielä, kun mukaan otetaan Pasilan kirjastossa sijaitsevan kirjavaraston näytelmät, joita on 20. Näytelmissä on sekä alunperin enlanniksi kirjoitettuja että käännöksiä. Luettelon Helmet-kirjastojen englanninkielisistä näytelmistä löydät alta. Sivun vasemman reunan linkistä Sijainti pääset valitsemaan tietyn kirjaston kokoelman:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28n%C3%A4ytelm%C3%A4t%…
Kirja löytyy esim. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Jos haluat noutaa kirjan Kiimingistä, tee kaukolainapyyntö lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro.
Alla Lappiin ja saamelaisuuteen liittyviä lastenkirjoja. Toivottavasti niistä löytyy sopivia reissullenne.
Minä, äiti ja tunturihärkki / Riitta Jalonen ; kuvittanut Kristiina Louhi
Suden arvoitus / Kirsti Manninen
Pentti miesten Lapin-reissulla / kirjoittanut Riina Katajavuori ; kuvittanut Salla Savolainen
Talviseikkailu Lapissa / Paola ja Pirjo Suhonen
Weetin luokka lentää / kirjoittanut Tuula Sandström ; kuvittanut Jukka Lemmetty
Hopeasarvinen poro: satuja Lapista / Leena Laulajainen ; kuvittanut Virpi Penna
Pikku poron syntymäpäivä / Martti Lintunen
Ella Lapissa / Timo Parvela
Petra ja revontulet / Eevamaria Halttunen
Valkoinen kivi / Kirste Paltto
…
ihan suoraan ei tuon aiheisia kirjoja ole. Korona -aiheisia kirjoja voi hakea tietokannasta vaikkapa asiasanalla korona tai covid. Korona ja disinformaatio yhdistelmällä ei löydy kuin yksi Lilly Korpiolan alle listattu teos. Yhdistelmällä covid ja salaliittoteoriat tulee samoin yksi teos Mercola: The truth about covid 19...
hakusanalla covid tulee enemmänkin osumia, mutta niiden relevanssia aiheeseenne on vaikea todeta ilman, että selailisi kirjoja. Kirjat ovat hyvin lainattuja tällä hetkellä.
Tässä hakutulos covid sanalla haettaessa tietokannassamme:
https://keski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat%3…
Lilly Korpiola: Korona ja digitaalinen riskiyhteiskunta ( 2021)
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Turun palolaitos on julkaissut Internetissä sivuston Rakennusten savunpoiston suunnitteluohje (pdf-tiedosto: http://www.turku.fi/palo/Savunpoiston%20suunnitteluohje%20(19.6.2003).p… ).
On olemassa v. 1986 ilmestynyt kirja Savun leviäminen ja savunpoisto, kirj. Olavi Keski-Rahkonen. Julkaisija on INSKO, Insinöörijärjestöjen koulutuskeskus. Tätä kirjaa voi tiedustella Teknillisen korkeakoulun kirjastosta (http://lib.hut.fi/ ), josta kannattaa kysyä asiaa muutenkin.
Palontorjuntaa käsitteleviä kirjoja on runsaasti, mutta niistä en löytänyt tarkkaa savunpoistojärjestelmän kuvausta (http://www.helmet.fi/search*fin/ , sanahaku, hakusana palontorjunta).
Internetistä löytyy hakusanoilla savunpoisto tai savunpoistojärjestelmä jonkin verran sivuja,…
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Tällä hetkellä Viherlaakson kirjastossa ei kokoonnu kirjastolaisten tiedossa olevaa lukupiiriä.Koska kirjasto on osan aikaa omatoiminen, voi siellä kokoontua paikallisten kirjastokäyttäjien oma lukupiiri.Haluaisitko perustaa oman lukupiirin? Linkki Helmet.fi Voisimme mainostaa sitä Helmet tapahtumissa.
