Sentencediltä ei ole yhtään nuottia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Stratovariuksen nuotti "Visions - band score" on olemassa parissa Espoon kir-
jastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/ ). Netistä löydät molempien bändien tabulatuureja
osoitteesta http://muusikoiden.net/tabulatuurit/ .
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymällesi muumihahmolle nimeä. Kyseistä hahmoa en onnistunut löytämään edes kuvana, lähteinä käyttämistäni kirjoista. Ehkäpä se on esiintynyt vain jossain TV-sarjassa? Hahmo voisi olla esimerkiksi joku Pikku Myyn sisaruksista.
Ehkäpä joku tämän sivuston lukijoista tietää enemmän.
Lähteet:
Tove Jansson: Muumilaakso juhlii 1 ja 2
Philip Ardagh: Tove Janssonin Muumilaakson maailma
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole…
Esimerkiksi seuraavissa muistelmissa kerrotaan syövästä selviämisestä:
Sirkka Garam: Rintamalla: syöpä, minä, me ( Gummerus, 2005), Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä ( Tammi, 2008), Niina Repo: Arpi ( WSOY, 2002), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä ( WSOY, 2002), Katelijne Heukelom: Rinta rinnan ( Like, 2006) ja Pekka Kymäläinen: Pussin kuljettaja (WSOY, 2002). 2012 ilmestyneessä Riikka Ala-Harjan kirjassa Maihinnousu kerrotaan lapsen sairastumisesta syöpään ja esim. Gunnar Mattssonin kirja Prinsessa ( WSOY, 1965) kertoo imukudossyöpään sairastuneesta naisesta.
Lukijamme keksivät varmaan lisääkin aiheesta kertovia kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849945__Sgaram%20sirkka__…
Kirjastoalan tutkimuksissa on viime vuosina pyritty tarkastelemaan toimintoja asiakkaan näkökulmasta. Asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehty useita, mutta on vaikeampaa löytää markkinointihenkisiä, organisaatiolähtöisiä tutkimuksia.
LINDASTA (http://finna.fi) löytyy useita tietopalvelun kehittämistä koskevia viitteitä, esim. Valtioneuvoston tietopalvelun kehittämisen loppuraportti. LISASTA (Library and Information Science Abstracts) voi hakea kirjastoalan viitteitä. LISAa voi käyttää esim. Helsingin yliopiston kirjastossa.
Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksen informaattikkokurssilaisten opinnäytetyöt löytyvät FENNICASTA (http://finna.fi). Valitaan komentohaku ja kirjoitetaan hakukenttään: erikoistyö AND teknillinen AND…
Mary-Kate ja Ashley Olsenin kotisivuilla http://www.mary-kateandashley.com/media/so_little_time/ on viisi suomentamatonta So little time- sarjan kirjaa. Sarjan suomalaisen kustantajan Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/marykate_ja_ashley/fi_FI/mary… ei ole mainintaa lähiaikoina ilmestyvistä uusista kirjoista.
Videosara-kustantamon elokuvaa ei löydy Kontiolahden kirjastosta, mutta muualla Joensuun seutukirjastossa on dvd-elokuvana Unelmien huurremetsot sekä seuraavat:
Tervastulilta teerihaukuille
Tähtäimessä majava
Kruunupäiden jäljillä
Kaikien aikojen kyyhkyaamu
Lumisten kairojen metsohaukut
Hanhiaapojen kutsu
Pystykorvan lintusyksy
Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille
Linnustajan eräsyksy
Eränkäyntiä karhusaloilla
Hanhia mereltä
Näädänpyytäjät
Videosaran kotisivulla on luettelo heidän elokuvistaan, ks.http://www.videosara.fi/page5.html .
Muita metsästys- ja eräaiheisia dvd-elokuvia Joensuun seutukirjastossa on mm.
METSÄKAURIS / ohjaus ja toteutus: Arttu Kotisara, Videosara ; käsikirjoitus : Tuomo Piispa
[Helsinki] : Metsästäjäin Keskusliitto,…
Lohjan kaupunginkirjastosta löytyy monenlaisia kirjoja jalokivistä, mutta ei videota eikä DVD:tä. Lukki-kirjaston alueelta on Nummi-Pusulasta saatavana Eyewitness-sarjaan kuuluva video Kivet ja mineraalit. Sen kesto on n. 30 minuuttia, mutta tarkempaa tietoa sisällöstä ei ole. Jos haluat varata tämän videon, ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme sinulle ns. seutuvarauksen. Seutukuljetus tulee torstaisin ja maksaa asiakkaalle ilmoitusmaksun eli yhden euron.
Porvoon kirjastosta löytyy tunnin mittainen, ruotsinkielinen video Praktfulla stenar, jonka voit halutessasi kaukolainata kirjaston kautta. Kaukolainamaksumme on viisi euroa.
Hei, Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta saa Raaheen maahanmuuttaneiden määrän väestön aihealueen muuttoliikkeestä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp taulukosta "Maahan- ja maastamuuttaneet iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1987 - 2009". Taulukosta pitää valita osataulukko. Tiedot saa tietokannasta tekemiensä valintojen mukaan. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009. Väestörakennetaulukoista selviää Raahen ulkomaan kansalaisten ja muuta kuin kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp .
Maakohtaiset tiedot väestöstä kansalaisuuden ja kielen mukaan kunnissa ovat Tilastokeskuksella maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://…
Soittorasia oli Yleisradion kolmiosainen jännityssarja, joka valmistui 1974. Sen esittiin uudelleen 1970-80-lukujen taitteessa. Sarja on jättänyt muistijäljen kokonaisen sukupolven mieleen. Myös tällä palstalla sarjaa on kaivattu ennenkin. Yleisradio julkaisi sarjan VHS-kasettina, jota aikanaan hankittiin kirjastoihin. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa kasettia ei enää ole jäljellä. Se on ilmeisesti kulunut käytössä puhki jo vuosia sitten. Frank -yhteishaun mukaan VHS-kasettia on vielä jäljellä Kajaanin ja Hollolan kirjastoissa.
Suomenkieliset sanat Edvard Griegin lauluun, joka alkaa sanoin "Vieläkin on kevät voittanut jään" ("Enno ein gong fekk eg vintren") on tehnyt Sauvo Puhtila. Sanat löytyvät Suuren toivelaulukirjan osasta 10 (toimittanut Heikki Uusitalo, 4. painos). Laulun nimi on Kevät.
Suuren toivelaulukirjan 10 saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Henkilökohtaisissa kortti- ja tunnuslukuasioissa kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan kirjastoon. Tunnuslukuja ei voi saada yleisesti näkyvillä foorumeilla. Omassa kirjastossa henkilötietoasioita hoidettaessa on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.
Kysyin asiaa Designmuseo Arabiasta. Sieltä vastattiin, että maljakko on Arabian mallistoa, mutta koristeen on luultavasti maalannut harrastelija.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Katja Weiland-Särmälän blogikirjoitukseen Posliiniin maalattuja kuvia (21.6.2017). https://antiikkidesign.fi/blogit/posliin-maalattuja-kuvia
Weiland-Särmälän mukaan Arabia on myynyt valkoisia lautasia, purkkeja ja rasioita koristemaalareiden tarpeisiin. Kirjoituksessa pohditaan, miten tällaisen voi erottaa Arabian taitelijan työstä.
Hei,
ensimmäisenä tulee ehkä mieleen Eion Colferin Artemis Fowl –sarja, Ursula K. LeGuinin Maameren tarinat -sarja tai sitten Rick Riordanin Percy Jackson –sarja. Tuota samaa kysymystä on toki kysytty ja pohdittu monta kertaa ennenkin, joten ehkäpä oheisista linkeistä voisi olla jotain apua:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit/Kaikki_Harry_Potterit_luettu_mita_seuraa(164657)
http://www.projectmama.info/2017/10/kirjasuositukset-mita-luetaan-potterin.html
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jacksonin-jalkeen
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lukenut-kaikki-harry-potter
En ollut kysymyksestä aivan varma oliko tarkoitus että kirjat olisivat englanniksi, mutta ainakin Colferin ja Riordanin…
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa…
Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden…
Emme tunnistaneet lukemaasi kirjaa. Rutto-aiheisia kaunokirjoja on Kirjasammossa, ehkä tunnistat teoksen sieltä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap8594. Helmet.fi:n hakutuloksessa on lisäksi muutama tuosta Kirjasammon tuloksesta puuttuva kirja, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srutto__Ff%3Afacetcollectio…
Hei,
monissa ilmastonmuutokseen liittyvissä teoksissa käsitellään luonnonkatastrofeja. Esimerkiksi seuraavista kirjoista voisi ottaa vinkkiä:
Saukkonen, Lea, Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos, 2020
Ertimo, Laura, Vesi : kirja maailman tärkeimmästä aineesta, 2017
Lunde, Maja, Sininen, 2019
Ballard, J. G., Kuivunut maailma, 2013
Ballard, J. G. Uponnut maailma, 2011
Isomäki, Risto, Sarasvatin hiekkaa, 2005
Isomäki, Risto, Vedenpaisumuksen lapset, 2020
Tietäväinen, Ville, Harvennus, 2021
