Tietoa ei löydy esim. Kansallisbiografiasta tai Kasken sävellysten arkistoluettelosta, joten tarkkaa tietoa ei liene saatavissa. Laulun sanoitus on Kirsi Kunnaksen, ja on ilmeisesti ilmestynyt ensimmäistä kertaa Nuoren voiman liiton kirjoittajien antologiassa Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä vuonna 1946. Kaski puolestaan kuoli 1957, eli laulu on sävelletty näiden vuosien välillä. Ensimmäiset maininnat Illalla-laulusta sanomalehdissä osuvat vuoteen 1954, mikä vaikuttaa mahdolliselta sävellys- tai ensiesitysvuodelta, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole.
Sieniä ei kannata opetella tunnistamaan yksin kuvista. Erehtymisen ja myrkytyksen vaara on silloin suuri. Kuvan sieni voisi olla jokin mesisienistä (kasi käsiteltynä syötävää, yksi syömäkelvoton), mutta se voisi olla myös tappava myrkkynääpikkä. Linkki Luontoportin sivustolle. tai Linkki Luontoportin sivustolle.Kokeilisin Sieniseura Facebook-sivustoa tai kävisin näyttämässä sientä sienineuvonnassa. Tosin tämän vuoden tapahtumat näyttävät olevan ohi. Linkki Sieniseura FacebookKirjastosta löytyy myös hyviä sienikirjoja. Esim. Rikkinen, Jouko: Sienten kirjo tai Korhonen, Mauri: Sienet Suomen luonnossa. Linkki Lapinkirjasto.finna.fi.
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Rabbe Enckellin runosta on tosiaan kaksi eri versiota, pidempi on teoksessa Kärnor av ögönblick, jossa mainitaankin, että "Dikten förekommar förkortad i Lutad över brunnen. Raderna 14, 15, 16, 17 tillhör det ursprungliga manuskriptet."
Anhavan teoksen lisäksi Enckellin runoja on käännetty ainakin kokoelmissa Kolme runoelmaa unohdetusta elämästä ja Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin, mutta kummassakaan ei ollut kyseistä runoa.
Bahaismin pääperiaatteita on käsitelty kirjassa Butterworth: Uusia uskontoja. Kirjaneliö 1981. Tarkempaa tietoa tästä opista löytyy teoksesta: Teinonen, Seppo: Bahaismi: synty, kehitys ja nykyinen oppi. Suomen itämainen seura 1962
Suomen Baha'i-yhteisön internet-sivut ovat osoitteessa http://dawn.joensuu.fi/bahai/ . Englanniksi tietoa löytyy Baha'i Faith Index -verkkopalvelusta osoitteessa http://www.bcca.org/~cvoogt/index.html
Tässä muutama avioeroa käsittelevä nuortenkirja:
HONKASALO, Laura : Metsästä tuli syöjätär. 2000.
HAKKARAINEN, Olli : Enkelinkuvia lumessa. 1995
TÖRMI, Kaarlo : Faijan kanssa yksin. 1994.
Lisää aihetta sivuavia nuortenromaaneja löydät nettiosoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml. Kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Vaikka pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot siirtyvät käyttämään uutta kirjastojärjestelmää 3.2.2003, niin edelleenkin lainaajalla on oltava kirjastokortti mukanaan kun hän haluaa lainata / uusia lainassa olevaa aineistoa.
Lainaaminen ilman kirjastokorttia ei ole mahdollista, koska pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen käyttösäännöt edellyttävät, että asiakkaalla on kirjastokortti mukanaan lainaus- ja uusimistilanteissa. Kirjastojärjestelmällä ei ole tähän asiaan vaikutusta, eikä muutosta tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa.
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och…
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on…
EBSCO on artikkelitietokanta, joka sisältää viitteitä englanninkielisissä kausijulkaisuissa ilmestyneisiin (lehti-)artikkeleihin. Osa artikkeleista on tietokannassa PDF-muotoisina kokotekstiartikkeleina, ja ne on siis mahdollista lukea (ja tulostaa) suoraan EBSCOn kautta. Osasta artikkeleita taas on tietokannassa vain viitetiedot, joista ilmenee, minkä julkaisun minkä numeron millä sivuilla artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja EBSCOsta ei siis voi lainata.
Tanskalaisen Johannes Møllehaven (s. 1937) laajasta tuotannosta ei valitettavasti ole suomennettu yhtään teosta, ei siis myöskään tätä vuonna 2009 ilmestynyttä teosta, joka tanskankieliseltä nimeltään on Det ender godt.
https://finna.fi
https://da.wikipedia.org/wiki/Johannes_M%C3%B8llehave
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
"Siinähän se meni - oikein mukavasti ja asiallisesti" voisi vastaukseen siteerata lausetta, jonka lausui maaliskuussa -84 Yleisradion "Yömyöhä"-lähetyksessä näyttelijä Kari Heiskanen.
Lause sopii mielestäni oivasti huolimatta siitä, että tuolloin keskustelun aiheena oli Ryhmäteatterin "KOMEETTA"-näytelmän sen iltainen näytös, joka kaiketi oli mennyt mukavasti, vaikka pääroolissa ollut Vesa Vierikko olikin viimeisessä näytöksessä unohtanut vaihtaa pukunsa ja tuli lavalle kylpytakissa, mutta Heiskasen mukaan tematiikka ei siitä kärsinyt.
Jouluaaton sää ei ainakaan täällä pääkaupunkiseudun alueella ollut kovinkaan miellyttävä, mutta varmasti muu joulutunnelma vei mukanaan tämän ikävän tosiseikan, johon sitten jo Tapaninpäivänä saatiinkin…
En löytänyt taiteilijaa Kuvataiteilijamatrikkelista enkä kansainvälisestä Ars mundi. Yhdysvaltalaisesta AskArtista löytyy Hunt-nimisiä artisteja, siellä voi käydä tutkimassa, voisiko joku heistä olla sama Hunt.
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat töiden arvioinnissa:
Bukowskis
Hagelstam & Co
Helander
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the…
Molempien laulujen sanat löytyvät mm. kirjoista Kultainen joululaulukirja, Joulun toivelaulukirja ja Suuri toivelaulukirja : Joululauluja. Näitä joululaulukirjoja löytyy lähes kaikista kirjastoista ja ainakin Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston musiikkiosastolla on yhdet käsikirjastokappaleet aina paikalla.
Japanin pitkästä kulttuurihistoriasta on kirjoitettu paljon. Kirjastojen asiasanoilla Japani ja kulttuurihistoria löytyy mm. tällaisia teoksia, joiden avulla voisit aihettasi rajata:
- Contemporary Japanese thought / edited by Richard F. Calichman
- Japanilainen nainen : kuvissa ja kuvien takana / Seija Jalagin & Annamari Konttinen (toim.)
- Samuraiden aika / [toimittajat: Toimi Jaatinen ... et al.] ; [kirjoittajat: Peter von Bagh ... et al.]
- Samurait : Japanin klassisia sankaritarinoita / Juhani Lompolo
- Geishan maailma : tarua ja totta / Ilmari Vesterinen
- Japanin aapinen : japanilaismaailman salat avautuvat / Juhani Lompolo
- The idea of Japan : western images, western myths / Ian Littlewood
- Japanin kulttuurihistoria :…
Hei!
Valitettavasti tällä hetkellä missään kirjastossa ei ole laitetta, jolla Video 8 -kasetteja voisi digitoida suoraan. Jos sinulla on kamera tai oma katselulaite (omat johdot olisi myös hyvä olla mukana), digitoiminen saattaa onnistua ainakin Myllypuron mediakirjastossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…) ja Kaupunkiverstaassa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Yhteys…). Lisätietoja saat kyseisistä kirjastoista.
Brahenkentän eli Kallionkentän rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1920. Tavoitteena oli rakentaa kilpailuihin ja harjoituksiin soveltuva urheilukenttä, jossa olisi keskellä pallokenttä jonka ympärillä olisi kiertävä juoksurata, lisäksi kentällä olisi yleisurheilun suorituspaikat. Suunnitelmaan kuuluivat myös pukuhuoneet ja aluetta ympäröivä aitaus.
Rakennusyöt kestivät ensimmäisessä vaiheessa aina vuoteen 1926, jolloin saatiin valmiiksi vasta kentän täyte ja tasoitustyöt. Kenttä avattiin 1926 yleisölle, vaikka se ei oli vielä keskeneräinen.
Työt olivat keskeytyksissä muutaman vuoden, jonka jälkeen niitä jatkettiin vuonna 1928. Kentän rakennustyöt valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 1931, jolloin valmistui kentän pukuhuoneiden laajennus.…