Kyseessä saattaisi olla Hans Wilhelmin kirja Waldo ja marsipaanikarkki, joka on ilmestynyt suomeksi vuona 1990.
Kirjan alkuperäisnimellä Waldo und die Marzipankartoffel ja Google kuvahaulla saa esiin kirjan kannen, joka ehkä auttaa tunnistamaan onko kyse tästä kirjasta
https://www.google.fi/search?q=hans+wilhelm+waldo+marzipankartoffel&hl=fi&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiSz6672rLmAhXo-SoKHRDWAGQQ_AUoAXoECAwQAw&biw=1920&bih=883#spf=1576243214960
Suomenkielisen kirjan tiedoissa on kerrottu, että kirja on ollut pienikokoinen, 10 cm korkea (haettu Melinda-yhteistietokannasta)
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/C1EADY7P2AD6V6JNYJHRI16F616XMN2NTELCIFIPH8M2VF6GT7-03293?func=full-set-set&…
Valitettavasti tietämättä tarkkaa reittiä on aika vaikea sanoa, missä kohtaa tällainen kallioleikkaus olisi saattanut sijaita. Kokeilin Googlen karttapalvelussa autoreitin seuraamista Länsimäestä Hakunilan suuntaan, mutta ainakaan sillä reitillä ei ollut kohtia, jotka olisivat sopineet kuvaukseen tai kallioleikkauksien kohdalla kuvat eivät olleet riittävän tarkkoja. Jos käyttämällesi reitille on tullut muutoksia, ne saattavat ehkä liittyä Vantaan ratikan suunnitteluun. Vantaan ratikka on pikaraitiotieyhteys, jota suunnitellaan Mellunmäen metroasemalta Hakunilan, Tikkurilan ja Aviapoliksen kautta lentoasemalle (Vantaa.fi).
Lähetin kysymyksesi myös Vantaan kaupungin palautepalveluun.
Lähteet:
Vantaan ratikka. Vantaa.fi.…
Ei liene olemassa tutkimuksia, joissa kokonaisvaltaisesti otettaisiin huomioon päästöt polkupyörien tai muiden kulkuneuvojen valmistuksesta teiden tai raiteiden tai muun infran rakentamiseen. Tai ainakaan minä en tällaista kaiken kattavaa tilastoa löytänyt. Tiedä sitten, missä määrin on edes mahdollista laatia laskelmia kattaen infran ja liikkumisen päästöt, koska muuttujien määrä kasvaa vääjäämättä isoksi.Mutta pienemmistä kokonaisuuksista, kuten polkupyörän valmistamisen, asfaltoinnin tai raideliikenteen päästöistä, on löydettävissä tietoa. Ehkä niiden pohjalta pystyisi jotain karkeita arvioita tekemään kokonaispäästöistä. Alla kerättynä joitain linkkejä aihepiirin päästötietoihin.hsy.fi. Loppuraportti. Raiderahti: Osallistava…
Darren Shanilla ei ole Sielujen saari -nimistä kirjaa. Mikäli tarkoitat Shanin Sielujen järvi -kirjaa, joka on Darren Shanin tarina -sarjan 10. osa, siinä on minäkertoja (Darren).
Koppola toimi sairaalana vuosina 1965-1985.
Koppolan sairaalaan tuli sisään vuonna 1982 98 potilasta ja lähti ulos 82, vuonna 1983 sisään 83 ja ulos 111, vuonna 1984 sisään 104 ja ulos 119, vuonna 1985 tuli 130 ja lähti 130.
Tiedot löytyvät kirjasta: TUOVINEN, Sirkka-Liisa: Mielenterveystyön polkuja Pohjois-Karjalassa, 2007.
Hei!
Yleisradion kaikki lähetykset olivat aluksi suoria, eikä toiminnan alkuajoilta ole säilynyt ohjelmia kuultavaksi. Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön 1930-luvun puolivälissä. Yleisradion vanhin tallessa oleva radio-ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin puhe uudenvuodenpäivänä 1935. Vanhin Ylen Elävästä arkistosta löytyvä taltiointi Markus-sedän Lastentunti-radio-ohjelmasta on huhtikuulta 1935 ( Markus-sedän Lastentunti Lohjalla | Elävä arkisto | yle.fi ).
Mikäli isäsi esiintyminen ohjelmassa on tapahtunut vuosien 1932-1934 välillä, voinee näiden tietojen valossa tehdä sen johtopäätöksen, ettei esiintymisestä ole – valitettavasti! – taltiointia.
Jos taas on mahdollista, että esiintyminen olisi tapahtunut…
Bécqueria on suomennettu niukasti, Finnasta hakemalla löytyvät vain runot Palaavat tummat pääskyt (teoksessa Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa) ja Sointuja (teoksessa Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja). Yhtäkään runoilijan teosta ei ole käännetty suomeksi.
Kyseessä on turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Elämästä. Runon on suomentanut Brita Polttila ja se sisältyy Polttilan valikoimaan ja suomentamaan Hikmetin runojen kokoelmaan Punainen omena (1976).
Kyllä löytyy. Näe ja koe -sarjan Italia-matkaopas on hankittu Raumalla pääkirjastoon ja Kourujärven, Pyynpään ja Uotilan kirjastoihin. Tällä hetkellä se näyttäisi olevan paikalla Kourujärven kirjastossa. Rauman kirjaston Ankkuri-verkkokirjastosta voi tehdä hakuja täältä:
http://ankkuri.rauma.fi/
Vantaan kesätöihin on yhteishaku, joka alkaa helmikuussa. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan milloin hakuaika päättyy. Haussa voi hakea useampiin paikkoihin. Harjoittelusta ja alan opinnoista on varmasti haussa hyötyä.
Tietoja Vantaan sivuilta:
Kesätyö - tärkeää tietää
Vantaan kaupunki tarjoaa vuosittain noin 400 kesätyöpaikkaa. Osa paikoista on tarkoitettu koululaisille, joilla ei vielä ole työkokemusta tai tietoa tulevasta ammattialastaan. Osa on ammattiin opiskeleville suunnattuja harjoittelupaikkoja.
Kesätyöpaikat ovat haettavan yleensä helmikuussa. Harjoittelupaikkoja voi olla tarjolla eri vuodenaikoina.
Työnhaku tapahtuu Vantaa-sivun (www.vantaa.fi)linkissä olevalla Retti-järjestelmällä. Parhaiten löydät kesätyöpaikat valitsemalla…
Tiedonhaun opastusta löytyy Kirjastot.fi-sivuilta, kohdasta Tiedonhaku, Tiedonhaun opastus, suora linkki on http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus .
Kokonaisuudesta löytyy myös kirjastojen kokoamia tiedonhaun opastuksia, jossa on myös Tampereen kaupunginkirjaston materiaalia. Ehkä joku näistä on se, jota etsit
http://www.kirjastot.fi/fi/tiedonhaun-opastus/kirjastojen-tarjoamaa-tie… ?
Levy on tilattu vain Sellon kirjastoon, mutta se ei ole vielä lainattavissa. Cd-levyjen laina-aika on neljä viikkoa, ja joidenkin uutuuksien kaksi viikkoa. On mahdollista että Sellon kirjasto määrittää kyseisen levyn laina-ajaksi kaksi viikkoa varausjonon vuoksi.
Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Ohje, siis päivämäärät on päivitetty:
Lainat eivät eräänny 30.11.2020–10.1.2021. Lisäksi kirjasto on jatkanut 1.10.–29.11.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Lainat erääntyvät 11.1.2021 alkaen porrastetusti.
Olette jo aika paljon käynyt aineistoa läpi, joten Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei taida tässä tilanteessa olla suurta apua eli se mitä pystymme teille tarjoamaan on jo varmaankin ennestään tuttua. Meillä on kirjastossa käytössä ARTO-tietokanta, josta voi etsiä lehtiartikkeliviitteitä. Sieltä voisi löytyä jotakin teitä kiinnostavaa. Kannattaa tulla kirjastoon käyttämään sitä. Artoon on luetteloitu paljon paikallisia lehtiä, joten se voisi olla hyvä tiedonlähde. Työväenliikkeen kirjastosta voisi olla myös apua. Sen verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/ ja sieltä löytää yhteystietoja ja muuta tietoa heidän kokoelmistaan. Tampereen kaupunginarkistosta saattaa myös löytyä aineistoa ko. asiasta. Mervi…
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Jos on niin, että et saa sähköpostiisi linkkiä Oletko unohtanut tunnuslukusi -sivuston tarjoaman linkin kautta https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin , kirjastolla ei joko ole sinun sähköpostitietojasi tai kirjastokorttisi on vanhentunut. Jos asiakas ei käytä Helmet-korttiaan kolmeen vuoteen eikä hänellä ole mitään aineistoa lainassa, hänen tietonsa putoavat asiakasrekisteristä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__asiointi_kirjastossa(954)
Tässä tapauksessa asialle voi oikein tehdä mitään matkustamatta pääkaupunkiseudulle. Mutta onneksi voit käyttää odottaessasi Piki-kirjastojen erinomaisia palveluja. Jatkossa kenenkään ei tarvitse välttämättä hankkia toisen alueen kirjastokorttia…