Tilastokeskuksen Maailma numeroina -tietokannan http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/index.html
mukaan maailmassa oli vuonna 2000 1 057 327 000 katolista. Löydät tilaston hakemalla hakemistosta kohdan "uskontokunnat". Maittaisen tilaston lopussa on koko maailman tilastot eri uskontokunnista.
Kouvolan pääkirjastossa on viikolla 43 ja 44 nallenäyttely ja nallevisa. Kyseisillä viikoilla myös Amanalle pyörii lastenosastolla aina kun ehtii. Viikolla 42 ei ole erityistä satuviikon ohjelmaa.
Pääkirjaston satutunteja on syksyllä keskiviikkoisin klo 10. Ohjelma on kirjaston nettisivulla: http://www.kyyti.fi/lapset-ja-nuoret/tapahtumat/6692
Kirjastoon voi aina tulla lapsiryhmän kanssa ja sopia ryhmälle etukäteen oma ohjelma. Yhteydenotot kirjastonhoitaja Anna-Mari Anderssonille puh. 0206157494 tai sähköpostitse
Anna-Mari.Andersson@kouvola.fi
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
Tarkoittanet varausten lukitusta. Kyllä tämä mainio mahdollisuus on edelleen käytössä.
Mene omissa tiedoissasi sivulle, josta näet varauksesi. Lukitusruudut ovat varauslistan oikeassa laidassa. Kun olet lisännyt täpät valitsemiisi varauksiin, muista vielä tallentaa muutos sivun alalaidassa olevasta painikkeesta Tallenna muutokset. Tämän jälkeen muutos on vahvistettava vielä toisenkin kerran.
Lukitusta ei voi tehdä varaukseen, joka on jo lähtenyt matkaan noutokirjastoon eli se on tilassa "matkalla".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Jarmo Leppiniemen kirjasta Hyvä tilinpäätöskäytäntö, 1999, löytyy hyvä perusohje. Kirjan saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saat Plussa-tietokannasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/. Osoite http://Helecon.hkkk.fi/ENTERPR/links/ ohjaa sinut Helsingin kauppakorkeakoulun sivuille, jossa on runsaasti tietoa, linkkejä ja esimerkkejä toimintakertomuksista.
Internetistä löytyy useita hyviä listoja Irlantiin sijoittuvasta englanniksi julkaistusta kaunokirjallisuudesta. Osassa on mukana myös vanhempaa kirjallisuutta, mutta selaamalla löytänee hyviä vinkkejä.The Guardian -lehden "10 of the best books set in Ireland" -lista: https://www.theguardian.com/travel/2020/jun/23/10-best-books-set-in-ireland-sally-rooney-edan-obrien-colm-toibin Literary Quicksand -kirjablogin "45+ Best Books Set in Ireland" -lista lajityypeittäin: https://literaryquicksand.com/2022/06/45-best-books-set-in-ireland/#fiction The Irish Times -lehden lista, johon on valittu yksi kirja jokaista hallintoalueetta kohden: https://www.irishtimes.com/culture/books/32-wonderful-irish-books-one-set-in-every-county-in-ireland…
Littoisten Kotimäen asuinalueesta ei näytä olevan mitään yksittäistä historiikkia. Littoisista on julkaistu teos Littoinen sanoin ja kuvin, ja sen historia sisältyy myös teokseen Kaarinan kunnan historia. Kaarinasta on myös vanhempi, 1950-luvulla julkaistu Kaarinan pitäjän historia. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on luettavana Kaarina-lehden mikrofilmejä vuosilta 1985-2000, joista voi löytyä uudempaa tietoa Littoisten alueesta.
Fortumin pintalämpömittareita ei saa lainata Turun kaupunginkirjastosta, mutta oheisesta linkistä selviää, mistä kirjastoista niitä voi lainata. Myös varsinaissuomalaisia kirjastoja löytyy valikosta http://www.fortum.fi/fi/dropdown_document.asp?path=14020;14028;31772;31…
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa, osoitteessa
http://www.turku.fi/kirjasto/
voit hakea asiasanalla: Kupittaan savi.
Osut mm. teokseen Kupittaan saviosakeyhtiö (1963).
Samalla asiasanalla voit hakea netistä, mutta netti tarjonnee pirstaileisempaa tietoa. Muutama kuva löytyy esim. seuraavasta
http://www.wanhatkonstit.fi/Kupittaan_savi_lajitelma.htm
Global Mobile-julkaisua ei löytynyt Helsingin kaupunginkirjaston lehtiluettelosta, Akateemisesta Kirjakaupasta eikä Yliopistojen kirjastojen yhteisluettelosta. Yahoon lehtihausta
http://dir.yahoo.com/Computers_and_Internet/News_and_Media/Magazines/
löyti seuraava julkaisu, olisiko kysymys tästä.
http://www.disciplineglobalmobile.com/
HelMet-kirjastojen käyttösäännöistä:
"Päiväkoti, koulu, muu laitos tai yhteisö saa kirjastokortin vuodeksi kerrallaan täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa aineistosta, joka on lainattu laitoksen tai yhteisön kirjastokortilla."
Yrityksellä täytyy siis olla vastuuhenkilö, joka vastaa kortilla lainatusta aineistosta, mahdollisesti tulevista myöhästymismaksuista tai aineiston katoamisista. Kortti on voimassa vuoden, jonka jälkeen yhteisön tai yrityksen tiedot tarkistetaan ja voimassaoloaikaa jatketaan vuodella.
Yrityskortin saadakseen vastuuhenkilön on käytävä kirjastossa. Henkilöllisyystodistus täytyy olla mukana.
Olisikohan tässä kyseessä keltavuokko (http://fi.wikipedia.org/wiki/Keltavuokko), joka kukkii juuri nyt ja on erilaisissa puistoissa kohtalaisen yleinen? Keltavuokon terälehdet ovat samanlaiset kuin valkovuokolla, mutta lehdet eivät kyllä ole samanmalliset kuin sinivuokolla.
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
Tarkkaa aikaa on mahdotonta sanoa, mutta varmasti puhutaan ainakin puolesta vuodesta ellei pidemmästäkin ajasta, vastataan Helsingin kaupunginkirjaston hankinnasta. Edelliset 007-elokuvat on saatu hankittua kirjaston kokoelmaan elokuvan julkaisua seuraavana vuonna.
Kyllä, sama henkilö on kaikkien kansien takana.
Berliinin ajokoirat ja Kaunasin sivut ovat Sami Saramäen käsialaa. Lyijyvalkoisen kannen tekijä on Johanna Junkala, mutta kirjassa mainitaan erikseen, että sarja-asu on Sami Saramäen.
Torppareista ja taksvärkkipäivistä löytyy tietoa Työvänliikkeen verkkonäyttelyssä, http://www.tyovaenliike.fi/tyovaenliikkeen-vaiheita/alasivu-2/torpparik…
Kauhajoenmuseosta, https://www.kauhajoenmuseo.fi/historia/torpparit/torpp%20ja%20lamm.html
Sekä teoksessa Torpparkysymys, joka paneutuu asiaan, https://www.doria.fi/bitstream/10024/167613/1/HT059_opt.pdf
Finna.fi:stä löytyy myös painettua kirjallisuutta aiheesta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Piioista löytyy kirjallisuutta tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-ikaisia-rengit-ja-piiat?language_co…
Suomenkielistä lähdettä en löytänyt, mutta englanninkielinen lähde kertoo seuraavaa: Sääsket lentävät noin 1-1,5 mailia tunnissa, eli noin 1,5-2,5 kilometriä tunnissa, vaihtelua on hieman lajista riippuen. Lähde: FAQs - American Mosquito Control Association
