Hyvä lähtökohta on ainakin väitöskirja Toivoisin eläväni päivän kauemmin kuin lapseni, tekijä: Oiva Antti Mäki, 1998. (Acta Universitatis Tamperensis 616). Sen lähdeluettelo on laaja, ja siinä on myös englanninkielistä aineistoa. Fennica CD-ROM antaa hakusanoilla kehitysvamm* ja omaishoi* myös toisen viitteen, jossa tekijänä Johanna Kaunistola, 1998.
Lehtiartikkeleiden viitetietokanta Aleksi CD-ROM antaa samoilla hakuehdoilla vian yhden viitteen.
Olisiko hyötyä kirjasesta Hyvää palvelua 2000 : omaishoitajille, vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille, 2000. Siinä mainitaan ainakin Omaishoitajat ja läheiset ry:n yhteystiedot.
Elonet-tietokannan mukaan Ahti Kuoppala on näytellyt 32:ssa kotimaisessa elokuvassa, mutta ainakaan tietokannassa mainittujen roolihahmojen joukossa ei ole yhtään, jonka voisi hyvin perustein olettaa olevan papin rooli. Jotkut roolit on kirjattu vain roolihahmon nimellä, mutta näistäkään mikään ei vaikuttaisi olevan pappi.
Heikki Poroila
Hallinto-oikeudet ovat hallintotuomioistuimia. Yleistä tietoa niistä löytyy Oikeusministeriön sivujen kautta osoitteesta http://www.oikeus.fi/4319.htm
Helsingin hallinto-oikeudesta löytyy tarkempia tietoja osoitteessa http://www.oikeus.fi/5992.htm Mm. yhteystiedot, kokoonpano ja organisaatio ja hallinto-oikeudessa käsiteltävien asioiden asiaryhmät (=mitä käsitellään).
Erikseen on säädetty myös Hallinto-oikeuslaki 430/1999 ja Hallinto-oikeusasetus 438/1999, tekstit voi säädöksen numerolla hakea Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi kohdasta Säädökset. Säädöksessä mainitaan mm. että hallinto-oikeutta johtaa hallinto-oikeuden ylituomari ja muina jäseninä on hallinto-oikeustuomareita.
Kolmas keskeinen säädös on Hallintolainkäyttölaki 586…
Standardisoimisliiton kirjasto toimii alan julkisena erikoiskirjastona, joten etsimääsi standardia kannattaa kysyä sieltä. Osoite: Maistraatinportti 2
00240 HELSINKI, avoinna ma-pe klo 8 - 16.
Suomen standardisoimisliitto SFS myy standardeja. Kysymäsi standardi, ISO 6053:1979, löytyy heidän luettelostaan (hinta 27,84 euroa). Luettelo myytävistä standardeista sekä paljon tietoa standardeista ja standardisoinnista löytyy SFS:n sivuilta. http://www.sfs.fi/
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Esimerkiksi tällaisia kirjoja löytyy kirjastosta:
Besace, Daniel: Valtameri kirjastoluokka 40.8 2014 (Länsi-Ranskan hiekkarannat)
Büscher, Wolfgang : Berliini - Moskova : jalan kohti itää 47 2008
Järvinen, Liisa Marjatta: Ota vuotesi ja kävele : kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilta 46.85 2005
Laitinen, Päivi: Meren keskellä polku : kävelyretkillä ritareiden saarella 46.5 2007 (Malta ja Gozo)
Lehtonen, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46.3 4. p. 2005
(Wetterstrand, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46 Uud. laitos 2011 tämä on sisällöltään sama kirja kuin edellinen)
Lewis, Jason: Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri 40.8 2013 (kävely ; rullaluistelu…
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on valtakunnallinen tietopalvelu, joka ei kykene hoitamaan yksittäisten kirjastojen asiakasasioita. Ole hyvä ja ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka käyttäjä olet.
Heikki Poroila
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Kyseessä lienee Amanda Learin ja Rainer Pietschin kappale Tomorrow, joka alkaa sanoin Voulez-vous un rendez-vous tomorrow? Kappaleen esittää Amanda Lear.
https://www.flashlyrics.com/lyrics/amanda-lear/voulez-vous-10
Voisikohan kyseessä olla Majakkasaari -niminen neuleohje kirjasta Villasukkia Strömsöstä? Kirjaa on lainattavissa Helmet-kirjastoista, voit tarkistaa saatavuuden täältä. Ohjeen sukassa on majakan yläpuolella on keltaisia tähtiä ja jalkaosassa purjeveneitä.
Hei,
Aiheesta on tehty Turun AMK:n opinnäytetyö, jossa asiaa selvitetään seuraavasti:
"Kuulalaakerit käyttävät pistekontaktia laakerin vierintäpintoihin, jolloin kitka on hyvin pientä ja laakeri liikkuu vaivattomammin. Kaikki kuorma kohdistuu vain yhteen pisteeseen. Nämä laakerit sopivat hyvin suuriin kierrosnopeuksiin, mutta eivät kestä suurta kuormaa. Tällaisia ovat esimerkiksi urakuulalaakerit, viistokuulalaakerit, pallomaiset kuulalaakerit, painekuulalaakerit sekä Y-laakerit.
Rullalaakerit hyödyntävät linjakontaktia laakerin vierintäpintoja vasten. Kun kontaktipinta on näin suuri, syntyy enemmän kitkaa kuin kuulalaakereilla, mutta samalla kuorman kesto paranee. Suuremman kitkan syntymisen johdosta nämä laakerit eivät kestä suuria…
Kumpaakaan äänitettä (Danny: Danny, HSLP-113 tai 14 iskelmää,
SLP-529) ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten
kirjastojen aineistotietokannasta. En onnistunut niitä paikallistamaan
myöskään Varastokirjaston eikä maakuntakirjastojen luetteloista.
Koska mainittu kappale, vuonna 1969 Jaakko Salon säveltämä ja Jukka
Virtasen tekstittämä "Ei kaikki ole miltä näyttää" on alunperin
tehty kotimaiseen elokuvaan "Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut",
kuvittelisin, että sitä voi etsiä Suomen elokuva-arkistosta. Kappale
on nimittäin julkaistu ko. elokuvan musiikkia sisältävällä Scandian
EP:llä SEP-234. Arkiston tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.sea.fi/. Arkisto on tarkoitettu tutkimuskäyttöön ja
tarkemmin asiaa voi tiedustella…
Tuotteistuksesta on olemassa melko runsaasti kirjallisuutta. Useimmat teokset keskittyvät jonkin tietyn alan, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, matkailun tai kulttuurin tuotteistukseen. Poimin tähän pari tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa, joissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla.
Lehtinen, Uolevi
Asiantuntijapalvelut : tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, 2005. - 282 s.
Asiasanat: asiantuntijaorganisaatiot : palvelut ; asiantuntijat : palvelut ; yritystoiminta ; tuotteistus : asiantuntijaorganisaatiot ; markkinointi : yritykset
Tuominen, Anniina
Projektituotteistajan opas, 2005. - 84 s.
Asiasanat: tuotteistus : innovaatiot, sosiaaliset innovaatiot, ideointi, hyvät käytännöt, levitys : innovaatiot, markkinointi,…
Jaakko Kolmonen on toimittanut teoksen Suomen pitäjäruoat, 1986. Tässä kirjassa on ruokaohjeita paikkakuntakohtaisesti. Selailemalla en kuitenkaan löytänyt klippisopan ohjetta.
Sen sijaan ohje on seuraavissa teoksissa:
- Ruokaa Keski-Pohjanmaalta, 1999 sekä
- Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta. Klippisopan eli sattumakeiton lisäksi tästä löytyy ohjeet mm. rössyyn eli veripalttuun ja rössyperunoihin.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston linkkikokoelmassa on linkkejä suomalaisiin perinneruokiin http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=92aeeecd-1b81-471e-869d…
Netistä löytynyt Klimppisoppaohje http://reseptivihko.net/klimppisoppa
Lainasi ovat ehkä myöhässä tai niihin on tehty varauksia.
Järjestelmässä voi esiintyä myös tilapäisiä teknisiä häiriöitä.
Lainoja voi uusia myös puhelimitse sekä asioimalla kirjastossa.
Ylen Digitreenit sivustolta löytyy hyvät ohjeet. Ohjeet kertovat, että striimaukseen tarvitaan "1. Television, jonka takaa löytyy HDMI-liitäntä eli tuloportti HDMI-johdolle.Tällaisia ovat kaikki noin vuoden 2003 jälkeen myyntiin tulleet televisiot.2. Älypuhelimen tai tabletin.3. Langattoman internet-yhteyden.Kotona täytyy siis olla wifi-reititin eli wlan-tukiasema, joka muuttaa kiinteän verkkoyhteyden langattomaksi lähiverkoksi.4. Lisälaitteen: pienen mediasoittimen eli mediatoistimen.Suosituimpia niistä ovat Googlen Chromecast ja Applen Apple TV -niminen laite. Lisätietoa näistä kahdesta on jutussa myöhemmin." Linkki Ylen Digitreenit sivustolle.Yle Areenan saa toimimaan ilman lisälaitteita, jos omistaa ns. älytelevision. Silloin…
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Tummanpunainen", jonka ovat suomeksi levyttäneet esimerkiksi Eero ja Jussi (Raittinen)? Kappaleen alkuperäinen nimi on "Candy apple red". Sen on säveltänyt Houston Turner. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jussi Raittinen.Eero, Jussi & The Boys: Tummanpunainen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=dVgzwAEehOA
