Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit.
9.1.2024:
Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta.
Alkuperäisellä nimellä ”…
Oletan, että etsit nuottia laulajalle. Sellaista nuottia, jossa myös resitatiivi olisi mukana, en löytänyt g-mollissa, mutta varsinaiseen aariaan (”Je crois entendre encore”) nuotti löytyy esimerkiksi Petrucci Music Librarysta (https://imslp.org):
https://vmirror.imslp.org/files/imglnks/usimg/a/a5/IMSLP366977-PMLP55417-Bizet_-_Je_crois_Gm.pdf
Kirjastojen tietokannoista nuottia ei pysty etsimään sävellajin perusteella nuottia näkemättä, jos sävellaji ei ilmene esimerkiksi teoksen nimestä.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei tunnistanut kyseistä satua ja sitä ei näin niukoilla tiedoilla saanut haettua tietokannoistakaan. Ehkä joku palstan lukijoista tietää, mistä sadusta on kyse?
"Päätön ratsastaja" ("Vsadnik bez golovy" 1-2) on käännös Mayne Reidin seikkailuromaanista "The Headless Horseman" 1-2.
Kirjan osa 1 on ilmestynyt suomeksi nimellä "Aavikon ritari - seikkailuromaani Teksasista" (Karisto, 1933).
Kyllä, ruotsinsuomalaisista on kirjoitettu paljonkin. Helmet-kirjastojen kautta löytyy reilu parikymmentä aikuisille ja joitakin lapsille kirjoitettua kaunokirjallista teosta. Ne löytyvät Helmet-verkkokirjaston kautta kirjoittamalla hakuruutuun ruotsinsuomalaiset ja rajaamalla tuloksen kaunokirjallisuuteen: www.helmet.fi
Tässä joitakin uusimmasta päästä:
- Sikalat / Susanna Alakoski
- Jossakin itkee pikkuveli.. : antologia : ruotsinsuomalaisia kertomuksia ja novelleja / toimittanut Anneli Tikkanen-Rózsa
- Peilipallopää / Jari Nenonen
- Pimeä kehä / Armas K. Baltzar
- Jokin sinusta : romaani / Heidi Köngäs
Tietokirjoja on myös paljon, esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Suomalaiset Ruotsissa / Jouni Korkiasaari,…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy ainakin seuraavat vahamaalausta eli enkaustiikkaa käsittelevät kirjat:
Bossom, Michael: The encaustic art project book
Marsh, Hazel: Wax art
Visser, Jann: Wonderful ways with wax - encaustic art for craft projects
Näissä kirjoissa ei käsitellä erityisesti mehiläisvahamaalausta, vaan vahamaalausta yleensä. Lisäksi vahoja käsitellään myös vuonna 1922 ilmestyneessä teoksessa Värit ja maalaus, jonka on kirjoittanut Richard Söderlund. Tämän teoksen saa varastosta erikseen tilaamalla.
Lukemasi kirja taitaa olla Tiku ja Taku : Helmeri Haisunäätä (Lasten oma kirjakerho, 1998). Siinä käytetään homejuuston hirveää löyhkää karhun karkottamiseen.
Tarinassa Tiku ja Taku tutustuvat Helmeriin, maailman ainoaan haisunäätään, joka ei haise. Kun oravat löytävät retkeilijöiden jälkeensä jättämien jätteiden joukosta pahanhajuisen juuston, he ehdottavat Helmerille, että tämä voisi hieroa sitä itseensä haistakseen yhtä pahalta kuin kaikki muutkin haisunäädät. Helmeri hylkää oravien idean, mutta tulee toisiin ajatuksiin, kun näkee karhun ahdistelevan uusia ystäviään. Se hieroo juustoa turkkiinsa ja kiiruhtaa apuun. Kun karhu haistaa homejuuston kammottavan lemun, se jättää oravat rauhaan ja pakenee.
Tuusulan pääkirjastosta vastattiin, että varaukset voidaan siirtää joko pääkirjastoon, Kellokosken kirjastoon tai kirjastoautoon. Ota yhteyttä Jokelan kirjastoon ja pyydä lähettämään kirjat itsellesi sopivimpaan kirjastoon:
https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=2546
Hei!
Perustiedot tästä litografiasta löytyvät Doria-haulla, siellä on luettelot eri korkeakoulujen digitaalisista kokoelmista.
Osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/33203?show=full ovat tuon Magnus von Wrightin litografian perustiedot.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kiertävällä digitointilaitteella voi digitoida VHS-nauhoja. Se on käytettävissä Hauhon kirjastossa 19.12.2011- 19.1.2012.
Hämeenlinnan pääkirjastossa on myös käytettävissä editointihuone, sekä erillinen digitointipiste. Niistä lisätietoa löydät kirjaston sivuilta:
http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/editointitila
En onnistunut löytämään tietoja Ingmar Nylundin purhehtijaurasta. Ilmeisesti hänellä ei ole ainakaan ollut varsinaisia edustustehtäviä. Urheilukirjastosta vinkattiin, että koska Nylund on ollut Nyländska Jaktklubbenin jäsen, tietoja saattaisi löytyä seuran arkistosta. Samoin Suomen purjehtijaliiton arkistosta. Molemmat arkistot kuuluvatn Suomen Urheiluarkiston kokoelmiin. Arkiston ovat vapaasti käyttävissä.
Urheiluarkiston yhteystiedot ja aukioloajat :
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2982
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Helmet kirjastolla on peräti neljä äänikirjapalvelua. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Niissä "hyllyssä olevat" kirjat saa näkyville hieman eri tavoin:
Ellibsin kirjoista saat lainattavissa olevat näkyviin rajaamalla Saatavuus kohdassa saatavilla ja tiedostomuoto kohdasta äänikirjat. esim. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?format=MP3&availability=now
OverDrivessa rajaat kohdasta kokoelmat - äänikirjat nyt saatavilla. esim. https://helmet.overdrive.com/collection/35489
Bibliossa ja Naxos Spoken Word Libraryssa saatavuutta ei valitettavasti pääse rajaamaan etukäteen.
Pasilan kirjaston tiloihin sijoittuvalla Monikielisellä kirjastolla on pääkaupunkiseudun laajin puolankielinen kokoelma. Kannattaa kysyä sieltä.
Ota yhteyttä : monikielinen.kirjasto@hel.fi
Tietoa kirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Monikielinen_kirjasto
Lastennäytelmiä alakouluikäisille löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Ilona Tiainen: Tehdäänkö esitys : käytössä kulumattomia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2013) Ilona Tiainen: Näytelläänkö taas : uusia lastennäytelmiä kouluille ja teatteriryhmille (2015) Pekka Kämäräinen: Pesäkisa : näytelmiä, tarinoita ja runoja esi- ja alakoulujen arkeen ja juhlaan (2016) Jonna Wikström: Näytelmiä Satulaatikon saduista (2008) Pipo silmillä : lastennäytelmiä (2008) Harri István Mäki: Hölö Mörkö ja muita hupinäytelmiä koululaisille (2024) Kirsti Koivulan kokoamat ja julkaisemat teokset Yhdessä esiintymään, Yhdessä kevätjuhlaan, Yhdessä juhlaan, Yhdessä kouluteatteriin ja Yhdessä…
Hannele Huovin runo "Jätti-ihme" alkaa: "Rantaan pärskii pullea nuppu". Runo sisältyy hänen kirjaansa "Ihme juttu! : runoja isoista ja pienistä ihmeistä" (Kirjapaja, 2012). Kirjan on kuvittanut Karoliina Pertamo.
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
