En valitettavasti löytänyt tarkkaa ajankohtaa katsomon purkutöille selailtuani muutamia Munkkiniemen historiikkeja ja lehtiä. Asiasta voisi kysyä Rakennusvalvonnan arkistosta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/tontit-ja-rakentami…. Munkkiniemestä on kuitenkin julkaistu runsaasti teoksia, joita voit itse tutkia. Esimerkiksi tästä linkistä pääset käsiksi Munkkiniemeä tavalla tai toisella käsitteleviin helmet-kirjastojen Helsinki-kokoelman ja Munkkiniemi-kokoelman teoksiin. Voit myös yrittää tutkia 1960-luvun lehtiä, kuten Helsingin sanomia tai Munkkiniemeä käsitteleviä paikallislehtiä kuten Lännen sanomat. Myös näitä löytyy helmet-kirjastoista.Kolmanneksi voit yrittää tiedustella asiasta Munkkiniemeä käsittelevistä…
HeiLappeenrannan kirjastolla ei ole saksankielistä kielikahvilaa. Lappeenrannan kirjasto ei itse järjestä kielikahvilatoimintaa, vaan tarjoaa kansalaisille tilan ja mahdollisuuden järjestää itse kielikahviloita. Jos olette kiinnostuneet vetämään kielikahvilaa voitte olla yhteydessä Lappeenrannan kirjaston tapahtumavastaavaan tai kirjaston neuvontaan.
Mainittujen vuosien merkkitapahtumia on lueteltu ajanmukaisessa järjestyksessä esim. teoksessa "Vuosisatamme kronikka" (1987, ISBN 951-20-2893-X), s. 534-571. Aikakauden sanomalehtien uutistoiminnan yleisistä edellytyksistä (mm. sensuurista) on runsaasti tutkimusta. Yhteenvetona voisi mainita teoksen "Suomen lehdistön historia 3 : Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle" (1988, ISBN 951-657-221-9), jossa myös s. 131-140 hyödyllinen lähde- ja kirjallisuusluettelo. Sähköisen uutistoiminnan edellytyksistä löytyisi varmaan teoksesta "Yleisradion historia 1 : 1926-1949" (1996, ISBN
951-43-0713-5). Yhtenä erikoisteoksena mainitsisin vielä Jari Sedergrenin kirjoittaman "Filmi poikki - poliittinen elokuvasensuuri Suomessa 1939-1947 (1999,…
Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin…
Tässä on joitakin meneillään olevia kirjoituskilpailuja:
Pirkanmaan kirjoituskilpailu
http://www.tampere.fi/kirjasto/tiedotus/pkkilp.htm
J. H. Erkon kirjoituskilpailu
http://www.mikkeliamk.fi/index.asp?link=636.1512&language=1
Kirjoituskilpailu Tiina
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/tiedotteet/?id=36
Hekuma-kirjoituskilpailu
http://www.babeknabel.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=973&…
Lisää kilpailuja voi löytää seuraamalla kirjallisuusaiheisia verkkosivuja ja lehtiä:
http://www.kaapeli.fi/nvl/index.html
http://www.kiiltomato.net/
http://www.lukukeskus.fi/
http://rihmasto.net/
Kirjallisuusaiheisia linkkejä on kerätty myös Kirjastot.fi -sivuille http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/
Lisäksi…
Näyttäisi siltä, että Rajaa Alsanean teosta Girls of Riyadh ei ole vielä suomennettu. Ruotsinnos sen sijaan on ilmestynyt nimellä Flickorna från Riyadh (Norstedt 2007). Suoraan kustantajilta voi tiedustella onko suomennos mahdollisesti tekeillä tai suunnitteilla.
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Internetistä en ihme kyllä löytänyt hyvää sivua Ursula Pohjolan-Pirhosesta, mutta teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) on hänestä perustiedot ja bibliografia hänen tuotannostaan.
Kalajoki, Anneli. Kirjanystäviä Tallinnassa.- Bibliophilos (1991) No. 1, s. 26
Kalajoki, Anneli. Tallinnan antikvariaatteja.- Bibliophilos (1997) No. 1, s. 57-59
Kalajoki, Anneli. Viron ensimmäiset vanhan kirjan päivät.- Bibliophilos (1991) No. 4, s. 38
Kalajoki, Anneli. Viron ihannekirjasto vuodelta 1935.- Bibliophilos (2000) No. 1, s. 44-45
Kalajoki, Anneli. Viron kirjan juhlavuodet.- Bibliophilos (2001) No. 2, s. 50-52
Et kertonut kotikuntaasi, mutta Helka:n mainitsemisesta päättelen, että olet pääkaupunkiseudulta. Valitettavasti et voi ainakaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta tehdä kaukolainausta muiden paikkakuntien kirjastoista, sillä kaukopalvelun periaatteena on, että kaukolainaksi ei voi saada sellaista teosta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, vaikka kyseinen teos olisikin tällä hetkellä lainassa: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Ja etsimääsi Goffmanin teosta kuitenkin löytyy Helmet-kirjastoista kaksi kappaletta ja Helka-kirjastoista niinkin hyvin kuin 41 kappaletta (joista lyhytlainoja tällä hetkellä vielä paikallakin).
Toimituksemme jäsenet muistavat itsekin opiskeluajoiltaan, että kurssikirjoja oli aina vaikea…
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Sinulla voi olla Heinolan kirjastosta tai muista Lastu-kirjastoista lainassa enimmillään 100 lainaa kerrallaan. Lainoista voi DVD-levyjä olla lainassa enintään 15 , Blu-Ray-levyjä enintään 4, äänikirjoja enintään 10 ja konsoli- tai tietokonepelejä enintään 4 kerrallaan.
Varausten määrää ei ole rajoitettu.
Alla lisää tietoa lainaamisesta:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101764
Valitettavasti meksikolaisen Carlos Chavezin (1899-1978) tästä sävellyksestä ei näytä olevan saatavissa nuottia. Ulkomaisissa nuottijulkaisujen verkkokaupoissa on myynnissä muutaman yhtyeteoksen ohella lähinnä Chavezin pianomusiikkia, jota valtaosa hänen tuotannostaan on. Grove Music -tietokannan mukaan Invencion III harpulle on vuodelta 1967. Julkaistuja äänityksiäkin teoksesta on ilmeisesti vain yksi. Se on kysyjän linkin lisäksi kuunneltavissa Youtubessa sekä myytävänä latauksena Amazonissa.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseisestä artikkelista kirjastojen tietokannoista tai muista lähteistä. Artikkelin kirjoittaja on ilmeisesti ollut perustamassa Arts for Global Development -verkostoa (http://www.art4development.net/). Verkostolla on myös virtuaaliyhteisö, joka käsittääkseni julkaisee vain jäsenille tarkoitettua verkkojulkaisua. Yksi mahdollisuus on, että artikkeli on julkaistu tämänkaltaisessa verkkojulkaisussa.
Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi…
Jori Sivosen säveltämään ja Timo Mäenpään sanoittamaan kappaleeseen "Sielu salamoi" en löytänyt nuottia. Verkosta löytyy kappaleeseen sointuja, esimerkiksi:
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/anneli-mattila/sielu-salamoi-chord…
https://chordu.com/chords-tabs-anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-…
https://chordify.net/chords/anne-mattila-janne-tulkki-sielu-salamoi-nuk…
Lähde:
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Asiakastyytyväisyysjohtamisesta löytyy varsinaisesti vain Timo Ropen ja Jouni Pölläsen kirja Asiakastyytyväisyysjohtaminen. Aihetta sivuavia kirjoja voi etsiä myös esim. kirjoittamalla Plussa-aineistohakuun, http://www.libplussa.fi/ asiasanoiksi asiakkaat johtaminen.
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
L+ arvosanaan tarvitaan varmasti täydet tiedot sekä jotain ylimääräistä harrastuneisuuden osoitusta tai erinomaista aiempaa koulumenestystä aineessa.
Hieman samaan tapaan kuin Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeissa jaetaan hylätty arvosana neljään luokkaan(i+, i, i- ja i=) riippuen siitä miten lähellä hyväksyttyä arvosanaa se on. Kaikista kokelaan hyväksytyistä kokeista, mukaan lukien valinnaisia aineita, lasketaan arvosanojen perusteella saadut kompensaatiopisteet yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi i+:n, 14 pistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n.
Kysyin Ylioppilaslautakunnalta, josko heillä olisi arvosanatilastoja 1960-luvulta, mutta kevätkiireiden takia vastaus viipyy...
Suomeksi breakdancesta löytyy ehkä parhaiten lehtiartikkeleita. Ainakin näistä voisi katsoa:
Helsingin sanomat 30.7.2000
Kodin kuvalehti 1999, numero 7, sivut 94-104
Kodin kuvalehti 1998, numero 6, sivut 70-71
Tanssi 1998, numero 1, sivut 26-27
Hip hopista, johon break dancekin kuuluu, löytyy suomeksi ainakin Rumba-lehden erikoisnumero tältä vuodelta (numero 14) ja Heikki Hilamaan kirja nimeltään
Musta syke - funkin, diskon & hiphopin historia. Molempia voi kysellä yleisistä kirjastoista täältä Helsingistä, samoin yllä mainittuja lehtiä.
Myös Internetistä löytyy tietoa, tosin suomalaiset sivut tuntuisivat olevan aika vaatimattomia. Tässä kuitenkin pari linkkiä:
http://www.aamulehti.fi/patioposti/lehdet/uusi/ha1.shtml
http://www.…
