Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Pasi Lampelan: Kuolemansairauksia -kirjan kansikuva on valokuvataiteilija Jorma Purasen tekemä. Se on alunperin hänen taideteoksensa, jonka tiedot löytyvät Googlen kuvahaun kautta. Ks. http://www.re-title.com/exhibitions/archive_GalerieAnhava4389.asp .
Mene Soneran hakukoneelle (http://search.fi.soneraplaza.net/query), kirjoita hakulokeroon hakusanaksi OPISKELU ULKOMAILLA. Saat paljon linkkejä sivuihin, joilla käsitellään opiskelua ulkomailla, mm. seuraavat:
Helsingin ammattikorkeakoulun nettisivu, jossa käsitellään opiskelua ulkomailla:
http://www.hit.fi/Opiskelu/Kans-val/Opiskelu/
Kelan sivu, jolla käsitellään opiskelua ulkomailla:
http://www.kela.fi/opintotuki/esite17.htm
Tee vielä toinen haku hakuterminä TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA, niin saat taas paljon linkkejä.
Kirjojakin löytyy, esimerkiksi kolme uusinta:
Päivi Timonen-Verna: Opus 2000. Kust. G. Storlund 1999,
Apurahat ja opintotuki XI. Julk. SYL 1999 (myös netissä: http://www.syl.helsinki.fi/apurahat/luettelo.html)
Study abroad.…
En valitettavasti löytänyt äänitettä mistään. Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradiossa esitettyjen kappaleiden tietoja, mutta siellä ei myöskään ole mainintaa tästä versiosta.
Tätä asiaa voisi kysyä Yleisradiosta, jonne nykyään yhteydenotot on ohjattu Ylen palautteen kautta,
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien…
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://finna.fi ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon…
Turun kirjastoautojen pysäkkikohtaiset aikataulut löytyvät kaupunginkirjaston verkkosivuilta, osoitteesta https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/kirjastoautot.
Tämänkaltainen toiminto löytyy Helmetin perinteisestä aineistohausta osoitteessa luettelo.helmet.fi. Siellä voi sekä tallentaa hakuja että tilata sähköpostiin tiedon kokoelmiin lisätyistä teoksista.
Toiminnon ohje on tässä:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa…
Helmet sivuilta löytyy Muusikon työkalupakki, joka kertoo kirjastojen lanattavat soittimet, sekä esiintymis- ja harjoittelutilat. Linkki Muusikon työkalupakkiin
Linkistä soittimet, soittohuoneet, studio- ja esiintymistilat löytyvät vinkit käytettävissä olevista soittimista ja tiloista. Linkki sivulle
Akustinen piano näyttäisi löytyvän Oodista, Sellosta (Espoo) ja Tikkurilasta. Esiintymistiloja on Entresessä (Espoo) Oodissa, Sellossa, Tikkurilassa ja Töölössä.
Mahdollisuutta yleisölle esiintymiseen kannattaa kysyä kustakin kirjastosta. Sähköpostit: kirjasto.entresse@espoo.fi sekä sellonkirjasto@espoo.fi
Runo "Kolme oravanpoikaa" alkaa: "Kerron sadun oravasta: Sill' on puussa kolme lasta, vallatonta veitikkaa." Runon on kirjoittanut Hilda Huntuvuori.Runo sisältyy kirjoihin "Kansakoulun lukukirja. 2" (WSOY, useita painoksia, 18. painos 1950, s. 187-188) ja "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (Valistus, 1962, s. 40-42).
Suomalaisen tautiperinnön taudeista Hervan tauti ja hydroletalusoireyhtymä johtavat sikiön menehtymiseen useimmiten jo raskausaikana. Kirjastonhoitaja ei kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntija, vaan vastaamme kysymyksiin tässä palvelussa oman ammattiosaamisemme puitteissa. Tarkempaa tietoa näistä taudeista saadakseen kannattaa kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen. Lisätietoa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Suomalaisen tautiperinnön taudit. Suomalaisen tautiperinnön taudit - THL. Luettu 21.8.2025
Ravintolan päivällisen suunnittelusta on kirjoitettu yleensä vain pieniä kappaleita, joten tieto pitää kerätä monista eri kirjoista.
Ateria- ja ruokalistasuunnittelusta, mm. päivällisten suunnittelusta löytyy tietoa esim. näistä Seinäjoen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Hiekkataipale, Anne. Bongaa : palvelun ja tarjoilun avaimet. Helsinki : WSOY, 2002. Sivut 39-40.
Lampi, Raija. Ruokapalvelut työnä. Helsinki : WSOY, 2001. Sivut 105-109.
Liikala, Jaana. Ruokapalvelujen markkinointi. Helsinki : Otava, 1996. Sivut 18-32.
Lehtinen, Mika. Ruoanvalmistuksen käsikirja. Helsinki : WSOY, 2003.
Lehto, Pirkko. Kokin käsikirja. Helsinki : Otava, 1998.
Karhu, Hannu. Ravintolapalvelu. Helsinki : Restamark, 1992.
Louhija, Jarl.…
