TEPA-termipankki määrittää laajakaistaisen: "tavallista leveämpää taajuuskaistaa käyttävä". Television kohdalla mainitaan, että laajakaistaisena pidetään järjestelmää, jossa on ainakin 25 kanavaa käytettävissä samanaikaisesti.
Laajakaistan termipankki määrittää tietoliikenneyhteydeksi, jonka avulla tiedon siirtäminen verkosta käyttäjälle on nopeaa. Vuoden 2015 määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden täytyy olla vähintään 256 kilobittiä sekunnissa. Vuoden 2012 laajakaistasanasto pyrkii määrittelemään, minkälaisista yhteyksistä on kyse.
Wikipediassa mainitaan, että laajakaistaisella tietoliikenneyhteydellä voidaan tarkoittaa laajakaistaista Internet-yhteyttä tai laajakaistaista modulointitekniikkaa.…
Hei!
Internetin albumitietokanta Discogs määrittelee kyseisen singlen genreksi jazzin joka on myös määritelty kyseisen yhtyeen genreksi. Tyyliä ollaan myös kuvailtu contemporary jazziksi, smooth jazziksi, funkiksi tai souliksi. Kuunneltuani kappaletta sanoisin että lähimmäksi tästä osuu contemporary jazz tai smooth jazz vaikkakin kappale sisältää paljon vaikutteita muistakin edellä mainituista genreistä.
Lähteet:
https://www.discogs.com/release/2005098-Fourplay-Between-The-Sheets
https://www.discogs.com/artist/282091-Fourplay-3
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä laulua. Myöskään tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hääkoristeista löytyy tietoa julkaisuista Häät. 2003 : kesä, Häät 2002 : kesä, 2001 : kesä, 2000 : kesä sekä 1999-2000 : talvi-kevät. Julkaisun Mennään naimisiin! numerossa 2002 : kesä on lisää tietoa aiheesta. Sinä osaat -lehden numerossa on 2004 ; 1, jossa on Viivi Vatasen artikkeli Koristeita kevään juhliin. Suuri käsityölehti 2004 ; 1 on täynnä hääkoristeita. (Se on ainoa lähde, jonka sain käsiini, ja voin vakuuttaa, että kuviakin on runsaasti.) Pitopalveluista ja häämessuilta saa hyviä ideoita ja ehdotuksia.
Yhden levyn lainaamisesta ei seuraa suoraan yhtään mitään. Kirjastojen lainausoikeus on "pakottava" eli sen ehtona ei ole minkään korvauksen maksaminen.
Valtio maksaa kuitenkin nykyään vapaaehtoisesti myös musiikin tekijöille (lähinnä säveltäjille ja sanoittajille) korvausta siitä, että heidän teoksiaan lainataan kirjaston kautta samoin kuin kirjailijoille. Näitä korvauksia jaetaan Teoston kautta, joten esittäjät eivät pääsääntöisesti ole korvausten piirissä.
Lainauskorvauksen suuruus yhden lainan tasolla on erittäin pieni, joten suositutkin säveltäjät ja sanoittajat saavat merkittävämpiä summia vain, jos tuotanto on laaja ja sitä edelleen paljon lainataan.
Heikki Poroila
Suomen murteiden sanakirja ei tunne tällaista sanaa. Suomen etymologisessa sanakirjassa testamentin selityksessäkään ei ole mitään viitteitä tällaiseen muotoon. Olisikohan tuo ollut huumoria elokuvassa?
Kotimaisten kielten kielineuvonta osaa ehkä auttaa syvällisemmin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on teos Rusanen, Jorma : Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet--STK:n (TT:n) ja LTK:n luottamusmiessopimukset--paikallinen sopiminen. SAK, [Helsinki], 1994. 360s. Saatavuustiedot saat aineistotietokannastamme: http://www.libplussa.fi
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole tälläistä laitetta missään. Editointilaitteita on Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, mutta heiltäkin uupuu etsimäsi.
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Viime vuosina on ilmestynyt aika monta vanhan talon kunnostukseen liittyvää kirjaa. Ne ovat myös kovasti lainassa kirjastoista, joten kirjojen sisältöjen tarkempi tutkiminen ei aina onnistu.
Alla on listattu joitakin uusia ja uudehkoja kirjoja, joiden joukossa voisi olla etsimäsi. Kaikki kirjat ovat Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
- Oman talon käsikirja / Risto Pekkala (2012)
- Remonttikirja / Taisto Ahonen (2007)
- Perinnemestarin remonttikirja / Hannu Rinne (2010)
- Rakkaat vanhat puutalot : säilyttäjän opaskirja / Matti Laine ja Anssi Orrenmaa (2012)
- Uusi pientalon käsikirja / Per Hemgren & Henrik Wannfors (2012)
- Remontoijan käsikirja / Risto Pekkala (2011)
- Uuden asunnon käsikirja (2011)
- Vanhan…
Etunimitilasto 14.12.2015
Jonia Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 0 0
1940-59 0 0 0
1960-79 alle 5 alle 5 alle 10
1980-99 alle 5 alle 5 alle 10
2000-09 0 0 0
2010-15 0 0 0
Yhteensä alle 10 alle 10 alle 20
Siis väestörekisterin mukaan tuon nimisiä on jkastettu vuosien 1960-1999 välisenä aikana vajaa kymmenen miestä ja vajaa kymmenen naista. Sen jälkeen se on jäänyt pois vähäisestäkin käytöstä.
Nimi ei löydy yhdestäkään kirjastosta löytyvästä nimikirjasta. Nimen alkuperä ja merkitys jää näin hämärän peittoon. Voisiko olla Jon nimestä johdettu etunimi. Mitään todistetta tähän kirjat eivät anna. Nimeä ei löydy edes harvinaisten etunimien…
Joensuun seutukirjastossa aikakauslehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Lehden uusinta numeroa ei lainata, mutta aikaisempia kyllä. Lainan voi uusia viisi (5) kertaa välillä palauttamatta edellyttäen, että lehdestä ei ole varauksia.
http://mikkelilukee.fi/ -sivustolla on Mikkelin Lukemisen unelmavuoden tapahtumakalenteri, jossa teemavuoden tapahtumia kalenterimuodossa ja sieltä:
Veden päivä
Aika: 21.03.2019 17:30 - 21.03.2019 20:00
Paikka: pääkirjaston Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6
Ohjelma ja kellonajat tarkennetaan myöhemmin
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Muistamaton mummo -kirjasta on otettu kolmas painos vuonna 2002. Valitettavasti painos on kuitenkin loppuunmyyty. Kirjaa kannattaa kysellä antikvariaateista, ja kirjastoista sitä löytynee myös melko hyvin lainaksi.
Museoviraston kirjastosta löytyi K.O.Lindeqvistin kirja "Hämeenlinnan käsityöläiset", jossa esiintyy Ilja Sergin -niminen henkilö. Ilja Sergin oli ammatiltaan kähertäjämestari, mutta myös tunnettu soittaja ja viulunrakentaja. Hän syntyi 1871 Venäjällä. Hämeenlinnassa hän avasi oman liikkeen 1906.
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
