Kyseessä on Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka on julkaistu kokoelmassa Kiirastuli : runoja rauhan ja sodan ajoilta (1941). Kokoelmateoksissa runo on nimeltään Autio talo. Kiirastuli-kokoelmasta on kirjoitettu pro gradu -tutkielma, mutta sen saatavuus on valitettavasti heikko. Jotain tietoa löytyy kuitenkin alla olevasta Wikipedia-artikkelista. Yleisesti Kiirastuli-kokoelma käsittelee talvisodan aikaa ja siihen liittyviä tunteita. Tarkempia yksittäisen runon runoanalyyseja emme tässä palvelussa pysty tekemään.Lähteet ja lisätietoaKysy kirjastonhoitajalta: Aiempi kysymys runosta https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-kirjoittama-runo-tai-mistaKirjasampo: Kiirastuli https://www.boksampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46852Finna.fi: Sisko…
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet valitsevat itse oman aineistonsa omien määrärahojensa puitteissa. Kullakin kirjastolla on pääasiassa lainaukseen perustuva määrärahansa, jonka riittävyydestä ne itse vastaavat. Kannattaa siis kohdistaa hankintaehdotus suoraan siihen kirjastoon, jota useimmin käytät. Hankintaehdotuslomakkeen voi täyttää kirjallisena paikan päällä, mutta sen voi täyttää myös Internetissä: http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm .
Mainitsemaasi Bairin kirjaa on Plussa-aineistohaun mukaan http://www.libplussa.fi saatavilla Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista, ja Penrosea on saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä. Molemmat kirjat näyttävät lisäksi olevan sen verran vanhoja,…
Kirjastokortin saaminen edellyttää, että hakijalla on osoite Suomessa ja että hän käy paikalla kirjastossa henkilöllisyystodistuksen kanssa hakiessaan sitä. Jos teillä ei ole osoitetta Suomesa, ei korttia valitettavasti voida antaa ainakaan Helsingin kaupunginkirjastossa, http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Helsingin yliopistossa ja Kansalliskirjastossa käyvän Helka-kortin edellytykset näyttävät olevan samat, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/kirjastokortti . Suomalaisia vapaasti luettavia ekirjoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Suomenkielistä vapaasti luettavaa ekirjallisuutta löytyy listattuna Project Gutenbergin…
Kaisa Niemestä näyttää löytyvän vain vähän tietoa. Kirjassa
Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) kerrotaan kuitenkin hänen
teoksistaan (tämän kirja olisi löytynyt Oulun kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro asiasanahaulla).
Tietojen vähäisyys johtunee osittain siitä, että Kaisa
Niemi on salanimi, ja osaksi siitä, että viihdekirjailijoista
ei yleensäkään löydy kovin paljon kirjallisuutta.
Valitettavaksi tämän sovelluksen kanssa on ollut jatkuvasti ongelmia. Joillakin laitteilla se toimii, toisilla ei eikä toimimattomuudelle ole löytynyt mitään loogista syytä. Kirjaston e-aineistosta vastaavat ovat olleet asian tiimoilta moneen kertaan yhteydessä Naxokseen, mutta asiaa ei ole saatu ratkaistua. Toistaiseksi en voi muuta kuin suositella selainversion käyttämistä, vaikka se kieltämättä onkin vähän kömpelö. Pahoittelen asiaa.
Kyseinen lausunta on tyypillinen lounaismurteissa, joten sen voisi olettaa saaneen alkunsa Lounais-Suomsta. Kirjastosta ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt varmuutta lausunnan alkuperästä, mutta asiaa voi tiedustella Kotulta. Tässä linkki heidän yhteystietoihinsa: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Verkossa on useiden organisaatioiden palveluita, joiden avulla voi löytää tietoa kiinnostuksesi kohteena olevasta hyvin laajasta asiakokonaisuudesta. Sinun kannattaa tutustua Keskuskauppakamarin verkkosivuihin osoitteeessa http://www.keskuskauppakamari.fi/ Muita hyödyllisiä verkko-osoiteita ovat:
Eduskunta http://www.eduskunta.fi (kohdasta pääsivu ja sitten asiat ja asiakirjat -kohdasta pääsee eteen päin)
Säädöstietopankki http://www.edita.fi/sk/
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivut http://www.vn.fi/ktm/index.html
Osoitteessa http://www.makupalat.fi/yritys.htm on listattu myös monia hyviä yrityslinkkejä
Kotimaisessa elokuvassa "Vähän kunnioitusta" (2010) on näyttelijöinä henkilöitä, joilla on kehitysvamma ja näyttelijöitä, joiden roolihahmolla on kehitysvamma. Elokuvassa "Gilbert Grape" hyvin nuori Leonardo Dicaprio tekee elämänsä roolin päähenkilön kehitysvammaisena pikkuveljenä.
Hei!Kiitos kysymyksestä. Valitettavasti näistä teoksista ei tänään, 9.5.25, vielä ole ilmestymistietoja. Ian Rankinin kirjoja julkaisee WSOY:n alainen Docendo, ja vielä heidän kustannussuunnitelmassaan ei näy Rankinin uusimpia teoksia.
Helsingin kaupunginkirjaston e-aineistovastaava vastasi kysymykseesi näin:
Suomen yleisillä kirjastoilla ei valitettavasti tällä hetkellä ole mitään alustaa, jonka kautta tarjota kotimaisia e-lehtiä luettavaksi. Tutkimme kuitenkin koko ajan erilaisia mahdollisuuksia, joilla saisimme kotimaisia e-lehtiä asiakkaiden saataville etenkin etäkäyttöisesti.
Osa Suomen kirjastoista tilaa eMagz-nimistä aikakauslehtipalvelua, joka on käytettävissä vain kirjastotilassa. Palvelun tuottaja on LM Tietopalvelut. Ainakin heihin kannattaa olla yhteydessä tämän asian tiimoilta.
Aiheesta ei suomen kielellä kovinkaan paljon aineistoa löydy. Seuraavissa kirjoissa on noin sivun verran kussakin Saksan ruokakulttuurista: Talvi Jussi / Gastronomian historia ISBN 9511104586 , Huhtala Ulla / Maailman keittiöt -opas kansainväliseen ruokakulttuuriin ISBN 9513101053, Saksa (Kansojen kirjasto) ISBN 9518640882. Kirjat löytynevät useimmista yleisistä kirjastoista.
Haagan ammattikorkeakoulun sivuilla http://www.haaga-helia.fi/ voit hakea heidän kokoelmatietokannastaan. Vapaatekstihaku saksa ruokakulttuuri antaa mm. artikkelin Saksalainen makkarataivas Meira 1998:2, s. 10-11 ja opinnäytetyön Mattila Outi Saksalainen ruokakulttuuri v. 1991.
Arnold Joseph Toynbee (1889-1975) saavutti kuuluisuutensa teoksellaan "A study of history" (12 osaa, 1934-61). Tämän teoksen lyhennelmä on suomennettu nimellä "Historia uudessa valossa" (1950). Fennica-tietokannan mukaan muita hänen teostensa suomennoksia ovat "Ihminen ja nälkä" (1963)ja "Kulttuurimme koetuksella" (1950). Internetistä löytyy runsaasti tietoa hänen tuotannostaan. Viitteitä voi hakea esimerkiksi Googlesta hakusanoilla Arnold Joseph Toynbee.
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/…
Voit varata ajan sähköpianon soittamiseen myös Töölön kirjastosta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Itäkeskuksen musiikkiosastolla on myös sähköpiano. Sen soittamiseen ei varsinaisesti oteta varauksia, mutta voit kysyä asiasta musiikkiosastolta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
