Ikävä kyllä mekään emme onnistuneet tällaista löytämään. Lähimmäksi osui ehkä alla olevasta linkistä löytyvä kissan vaaleanpunainen kantokassi. Se ei kylläkään ole rottinkinen.
http://www.lemmikkishop.net/kissan-tarvikkeet-kissan-kuljetuslaatikot-k…
Yritin etsiä ensin itse. Sitten kysyin FST:ltä. Sain seuraavan vastausksen:
"Eipä Svenska YLE ole tätä lähettänyt, mutta löysin Tanskassa ja Norjassa lähetetyn Walhall-aiheisen joulukalenterin:
http://urds-kilde.dk/forside/nyhedsarkiv/kategorier/33-asatroen-i-dag/9… "
Jul i Valhal -ohjelmaa ei valitettavasti löydy tallenteena kirjastoista.
Suomesta en löytänyt, mutta kannattaa kysyä Tanskan Kuninkaallisesta kirjastosta (tanskan kansalliskirjasto)
http://www.kb.dk/en/
Heillä saattaa löytyä lehtiä vielä jossain muodossa.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Puhelinlaitosten liitto julkaisi vuonna 1981 Kaarina Helakisan saturunon elefantti Kostin puhelimen hankinnasta nimellä Satupuhelin eli Kuinka norsu Kosti telefoonin osti. Parikymmensivuinen julkaisu on Olli Luotosen kuvittama. Jos pelkkä runoteksti riittää, vaivattomimmin sen löytää Helakisan lastenrunojen kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988). Tässä runon nimenä on Taikapuhelin ja kuvitus Jori Svärdin.
Näin alkaa "kertomus siitä, kuinka elefantti Kosti telefoonin osti": "Norsu Kosti / puhelimen osti. / Siitä alkaa juttu. / Hän luuria nosti: / ohoh! sattuipa juuri / vallan mainiosti!"
Venäjäksi Anton Tšehovin novelli Zloi maltšik ilmestyi ensimmäisen kerran Oskolki-lehden numerossa 30 23.7.1883.
Novellista on useita suomennoksia. Ensimmäinen suomennos julkaistiin vuonna 1901 nimellä Kosto Uusi Suometar -lehdessä, mutta suomentajan nimeä ei kerrottu. Novellin ovat suomentaneet myös Reino Silvanto vuonna 1913 ja Matti Lehmonen vuonna 1945.
Juhani Konkan suomennos novellista ilmestyi nimellä Ilkeä poika vuonna 1959 Anton Tšehovin Valittujen novellien osassa 1.
http://chehov-lit.ru/chehov/text/zloj-malchik.htm
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798155?page=7
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi…
Kirjastoilla voi olla erilaisia käytäntöjä esille laitettavien julisteiden ja esitteiden suhteen. Kulttuuritapahtumiin suhtaudutaan myönteisesti. Usein esitetilat ovat vähäiset eikä kaikille riitä tilaa. Esitetilat voi olla siitä syystä rajoitettu vaikka vain kaupungin omien toimijoiden esitteille tai aivan lähistöllä oleville tapahtumille. Sen vuoksi on parasta kysyä asiaa jokaisesta kirjaston toimipisteestä, jonne esitteitä haluaisi esille.
Santa Justa Klan on julkaissut kaksi albumia : SJK vuonna 2005 ja D.P.M vuonna 2006.
http://artists.letssingit.com/santa-justa-klan-wd58n/overview
Fran Perea on myös julkaissut 2 levyä:
La chica de la habitación de al lado vuonna 2003 ja
Singles, inéditos & otros puntos vuonna 2006. http://www.imdb.com/name/nm1344126/#soundtrack
http://www.losserrano.telecinco.es/dn_32.htm
Hei,
Franz Schubertin Ave Maria-nuotinnos sovitettuna uruille löytyy Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta Schubertin kohdalta luokasta 78.62. Se on ainakin tällä hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan.
Kappale on alunperin Cole Porterin Can-Can-musikaalista, ja sen alkuperäinen nimi on It's All Right with me. Nuotit, englanninkielisin sanoin ja englanninkielisellä nimellä, löytyvät näistä kirjoista:
- Suuri toivelaulukirja. 21 / toimittaneet Virpi Kari, Ari Leskelä
- Suuri musikaalikirja / Toimitus Virpi Kari
Molemmat kirjat ovat monien kirjastojen kokoelmissa.
Hei!
Ko. materiaalista voi tehdä kaukolainapyynnön Hämeenlinnan kirjaston sivulta löytyvällä kaukolainapyyntölomakkeella. Kirjastojen monihaulla löytyi Nihongo nouryoku shiken : 1,2 kyuu shiken mondai to seikai... ja Nihongo nouryoku shiken : 3,4 kyuu shiken mondai to seikai... vuodelta 2004 Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kirjastosta, joka pyynnöstä lähettää kaukolainoja myös Hämeenlinnan kirjastoon.
Keanu Reevesin ja Alexandra Grantin teoksia Ode to happiness (Steidl Publishers, 2011) tai Shadows (Steidl, 2014) ei ole minkään suomalaisen kirjaston kokoelmissa.
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
William Shakepearen näytelmien julkaisujärjestyksestä ei ole täyttä varmuutta. Näytelmistä on olemassa listoja, joita voit tarkastella alla olevista linkeistä.
Teoksessa Anthony Holden: William Shakespeare (suom. Kaisa Sivenius, Gaudeamus, 2003) sivuilla 397 - 398 on lista Shakespearen suomennetuista teoksista julkaisuvuoden mukaan.
Teosten suomennokset löydät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta teoksen alkukielisellä nimellä. Joistakin
https://www.britannica.com/biography/William-Shakespeare/Chronology-of-Shakespeares-plays
http://www.shakespeare-online.com/keydates/playchron.html
htthttps://www.thoughtco.com/list-of-shakespeare-plays-2985250ps://www.bardweb.net/plays/timeline.html
https://www.jyu.…
Suosittelen, että lähet kysymyksesi Kysy museolta -verkkotietopalveluun. Valokuvataiteen museo on mukana palvelussa ja vastaa sitä kautta valokuvia koskeviin kysymyksiin.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/
Muutamia suomalaisia kaunokirjallisia teoksia, on käännetty portugaliksi. Seuraavilta kirjailijoilta löytyy portugaliksi käännettyjä romaaneja: Väinö Linna, Gunnar Mattson, Sally Salminen, F. E. Sillanpää ja Mika Waltari. Suomenkielisiä runoja ei valitettavasti ole käännetty.
Tarkempaa tietoa käännetyistä teoksista saat Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta osoitteesta http://finna.fi
Klikkaa aluksi haun rajaus ja valitse kielivalikosta portugali, sen jälkeen klikkaa aseta rajaukset ja valitse perushaun sanahaku ja kirjoita kenttään: kauno?
Ainakin Octavia E. Butler ja N. K. Jemisin ovat afrofuturistiseen genreen kuuluvia kirjailijoita, joiden kirjoja on myös suomennettu.Butlerin Xenogenesis-trilogian osat Aamun koitto, Puolipäivän riitti ja Imago ovat saatavissa Keskikirjastojen kokoelmissa.N. K. Jemisinin Murtunut maailma -trilogian kaikki osat ovat Keskikirjastojen kokoelmissa,
Euroopan juutalaisten systemaattisesta tuhoamisesta kertovia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa koottu kirjastoluokkiin 323.209 ja 946.3. Esimerkiksi keväällä 2006 ilmestynyt Sybille Steinbacherin kirja "Auschwitz - lyhyt historia" ja Hannu Rautkallion "Holokaustilta pelastetut" löytyvät luokasta 323.209. Luokkatunnuksia voi käyttää hakiessa Helmet-tietokannasta kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvia teoksia.
Helsingin juutalaisen seurakunnan kirjastosta kannattanee kysellä lisää, mutta kirjasto avataan kesän jälkeen vasta syyskuussa.
Lainojen uusiminen liian pian.
Lainojen uusiminen lainauspäivänä on estetty. Samalla on estetty lainan uusiminen toiseen kertaan samana päivänä.Siksi teksti punaisella: uusitaan liian pian.
Käyttösääntöjen mukaan uusia voi 3 kertaa ilman aineistoa. Asikas näkee uusimiskertojen lukumäärän HelMetin Omista tiedoista
