Tätä asiaa on syytä kysyä suoraan Kelasta. Kelan sivut löytyvät täältä,http://www.kela.fi/ ja erityisesti eläkeläisille on kerätty tietoa tänne, http://www.kela.fi/elakelaiset, sivun alalaidassa on Kysy kelasta -linkki. Ylipäätään kansalaisten virallisia neuvontapalveluita löytyy sivulta http://www.kansalaisneuvonta.fi/.
Videoelokuvien luetteloissa, jossa on myös hakemistot näytelijöiden mukaan, ei löydy kyseisten näyttelijöiden elokuvia videona ( esim. Leonard Maltin's movie and video guide 1999).
Jos haluat tietää elokuvien nimiä, joissa he ovat näytelleet, niin esim. kirjassa: Katz, Ephraim: The Macmillan international film encyclopedia. 3rd ed 1998, on manittu molemmmat näyttelijät ja elokuvat. Pola Negri löytyy useammastakin hakuteoksesta. Kirjastojen luetteloista ei näyttelijöiden mukaan löytynyt myöskään heidän elokuviaan videona.
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Pikaisella nettihaulla löytyivät seuraavat vinkkisivut:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reijo_M%C3%A4ki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Vares
Vaski kirjastoista löytyy painavampaa aineistoa kirjoina.
Käytä silloin tarkennettua hakua, merkkaa Reijo Mäki aiheeksi ja rajaa kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Charlies-yhtyeen esittämä laulu Tumma tukka on Charles Plogmanin säveltämä ja Keijo Laitisen sanoittama. Näyttäisi siltä, että sitä ei ole käännetty ruotsin kielelle.
Suomessa julkaistua musiikkia voi etsiä Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta https://finna.fi .
Nämä automaattiset ei tarvita jälkeen -merkinnät saattavat tosiaan joskus aiheuttaa ongelmia, jos jonkin teoksen julkaisu viivästyy. Mikäli tällainen varausten vanhenemisongelma vain huomataan kirjastossa, varausten voimassaoloaikaa voidaan pidentää.
Olen muuttanut varaustasi nyt niin, että se on voimassa vuoteen 2021 asti.
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän tietoa Lapinlahden lähteen postikorteista. Jos sellaisia on, niitä voisi olla myynnissä Lähteen puodin valikoimissa. Puodin puhelinnumero löytyy verkkosivulta https://lapinlahdenlahde.fi/puoti-ja-patina/
https://www.facebook.com/lahteenpuoti/
Tässä joitakin saamelaisten naiskirjailijoiden romaaneja, joita on useampia saatavilla Helmet-kirjastojen kokoelmassa. Suuri osa saamelaiskirjailijoista kirjoittaa valtakielellä, joten osa teoksista on kirjoitettu alun alkaenkin suomeksi.
Axelsson, Linnea: Ædnan - Maa meissä
Harnesk, Tina: Lumeenkylväjät (ilmestyy 8.2.2024)
Laestadius, Ann-Helén: Soppero-nuortenromaanisarja
- Terkkuja Sopperosta
- Hei söpö
- Kukaan muu ei ole niin kuin sinä
- Mieli kotiin
Laestadius, Ann-Helén: Varkaus
Magga, Inga: Puolikas (ilmestyy 27.3.2024)
Magga, Inga: Varjonyrkkeilijä
Nutti, Ella-Maria: Pohjoisessa kahvi on juotu mustana
Saamelaisista naiskirjailijoista suomeksi on käännetty myös mm. Kirsti Palton ja Kerttu Vuolabin teoksia. Jos kirjoja ei ole…
Lautasen signeerauksen ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvion. Heitä löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista. Taulun kuvan voi lähettää heille ja ensiarvioinnin saa usein ilmaiseksi. Esimerkkejä huutokaupoista:https://www.bukowskis.com/fi/valuationhttps://www.hagelstam.fi/https://helander.com/homeAntiikki & Design-lehdestä löytyy myös palsta, jonne voi lähettää tiedustelun:https://antiikkidesign.fi/kysy-esineistaMyös Koti ja keittiö-lehdessä on palsta:https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0Turun taidemuseo on myös välillä järjestänyt arviointitilaisuuksia, heiltä voi kysellä onko näitä vielä tulossa ja milloin:https://turuntaidemuseo.fi/
Helena Honka-Hallilan ja Anna-Riikka Kohosen artikkeli Runsasta ylilannoitusta : Maa-analyysi kertoo paljon on Siirtolapuutarha-lehden numerossa 2/2007.
Presidentti Martti Ahtisaari, jonka isä työskenteli sotilasteknikkona, asui 1950-luvulla kruununpolttimon päärakennuksessa Lasaretinsaaressa. Polttimorakennus purettiin pysäköintialueen tieltä vuonna 1968.
Lähde: Wikipedia: Lasaretinsaari
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Tässä ehdotuksia:
Kaari Utrion kanssa kilpaili yhtaikaa painoskuningattaren tittelistä Ursula Pohjolan-Pirhonen, jolla on vain historiallisia romaaneja, usein Suomi-Ruotsin historiasta.
Eila Pennasen Pyhä Birgitta
Jyrki Heinon romaanit, Kellari, Kello ja Kelmit
R. M. Rosenbergin Hakoisten Anna
Mika Waltarin historialliset romaanit ovat tarkkoja, niistä tosin vain osa sijoittuu Suomeen.
Virolaisen Hargla Indrekin kirjoissa seikkailee Apteekkari Melchior keskiajan Virossa ja sen ympäristössä.
Kävisivätkö tietokirjat? Niissä on tietysti tarkkaa kuvausta. Mirka Lappalaisen teokset ovat varsin vetävää tekstiä.
Lisää vinkkejä voisi löytyä kokoelmasta kysymyksiä historiallisista romaaneista.
Uuslatina, humanistilatina on keskiajan jälkeen käytetty latinan kieli, joka on ollut käytössä Euroopan oppineiden ja tieteen kielenä.Uuslatinalla tarkoitetaan renessanssin ja varhaismodernin ajan latinaa suunnilleen Francesco Petrarcasta alkaen (1304–1374). Uuslatina edusti tietoista paluuta klassiseen kielimuotoon erotuksena keskiaikaisesta tai skolastisesta latinasta. Renessanssin oppineet pyrkivät tietoisesti palauttamaan latinan klassiseen kielimuotoonsa ja poistamaan antiikin jälkeen kieleen vakiintuneet, korruptoituneina pidetyt rakenteet ja kirjoitustavat sekä sanaston, esimerkiksi skolastiset termit. Vaikka ihanteena oli klassinen kielimuoto, latinan käyttäjät mukauttivat kieltä pragmaattisesti oman aikansa tarpeisiin.…
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla…
Törmäsin samaan tilanteeseen, kun laitoin hakusanaksi Välskärin kertomukset. Tulokseksi tuli vain kokoelmasta kadonnut teos. Topeliuksen Välskärin kertomuksia löytyy kyllä useita kappaleita ja laitoksiakin ja se löytyy nimellä Välskärin kertomuksia.
