Robert Swindellsistä ei juuri tietoa löydy. Suomeksi häneltä on ilmestynyt 4 kirjaa: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992; Lohikäärmeen sisällä, 1993 ja Kivikovat kadut, 1997.
Kirjallisuusarvosteluja-lehdessä 1997 n:o 4, s. 65 ja n:o 6-7, s. 115 ja 1998, n:o 2, s. 22 löytyy arvostelu viimeisimmästä kirjasta. Portti-lehdessä on ollut seuraava arvostelu: Mustonen Sirpa: Hirviö , 1992 ; 4 ; 93. Voit kysyä lehtiä lähikirjastostasi.
Internetistä voit hakea kirjailijasta tietoa seuraavilta sivuilta: http://www.ouka.fi/kirjasto/anglosak.htm, http://www.mystworld.com/youngwriter/authors/robert_swindells.html,
http://www.puffin.co.uk/living/aut_53.html,
Contempraty Author-cdromilta Swindellsistä löytyy seuraavat tiedot (lyhennetysti):
SWINDELLS, Robert…
Kalevaa säilytetään sekä paperisena että mikrofilmiversiona. Mikrofilmilukulaitteelle voi varata ajan Varaamon kautta https://varaamo.ouka.fi/ .
Arkkitehti-lehti löytyy paperisena. Varastossa säilytettävät aikakaus- ja sanomalehdet (siis sekä Arkkitehdin että Kalevan) saa luettavakseen pyytämällä ne virkailijalta.
Voisiko kyseessä olla Jane and the Lost City. Elonetin mukaan ei kuitenkaan ole esitetty televisiossa, vaan videolevityksessä. Ajankohta, paikka ja juoni täsmäisivät:
https://www.imdb.com/title/tt0093296/
Elokuvan teosta löytyy viljalti kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Ehdotuksia Satakirjastojen kokoelmista esimerkiksi :
Lumet, Sidney: Elokuvan tekemisestä (2004)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Ensimmäinen osa, Otos (2017)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Toinen osa, Leikkaus (2008)
Pirilä, Kari & Kivi, Erkki: Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas osa, Teos (2010)
Pölönen, Markku: Elokuvailmaisun ja videokuvauksen perusteita (1990)
Lisää erikoistuneempaa kirjallisuutta aiheesta on mahdollista etsiä ja tilata kaukolainaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tai Aalto-yliopiston kokoelmista.
Tietoa mitä saa tehdä teoksella jolla on tämä Creative Commons-lisenssi löytyy täältä - Creative Commons — Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen — CC BY-NC-ND 4.0.
Sivu kertoo että materiaalia saa "kopioida [...] ja levittää [...] missä tahansa välineessä ja muodossa". Kuitenkin on pakko mainita teoksen lähde, eikä sitä saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.
Hankalin osa tätä lisenssiä, kandin kirjoittamisen näkökulmasta, on ND-osa (No Derivatives). Tämä tarkoittaa että materiaaliin ei saa tehdä muutoksia, muuten sitä ei saa jakaa. Teosta ei saa kääntää suomeksi jos sen alkuperäiskieli on joku muu.
Tämä artikkeli CC-lisensseistä kertoo poikkeuksista tähän osaan lisenssiä - Why Sharing Academic…
HeiAinakin näissä kirjoissa tehdään käpylehmiä. Linkit vie Outi-verkkokirjastoon, mistä voit tehdä niihin varauksen.Kuinka käpylehmä ammuu | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot 2A:n kamut ja Nuttura-Hulda | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastotSOITA, SOITA, KISSANKELLO : ESTER AHOKAISEN VALITTUJA RUNOJA JA.. | OUTI-kirjastot | OUTI-kirjastot
Etsimästäsi aiheista löytyy tietoa ainakin seuraavista lähteistä:
Andre Llhoten taidekoulusta löytyy artikkeli suomeksi:
Andre Llhote ja Suomi, TAIDE lehti, 1982:1
Myös seuraavissa teoksissa, joista voisi olla apua:
"Näkyjä ja haaveita: ranskalainen symbolismi 1886-1908" ja "Bonnard und die Nabis"
Seuraavissa teoksissa on tietoa Raija Orasesta (Luokkatieto - esim. 86.2 - on teoksen sijoituspaikkatieto hyllyssä ja kolme kirjainta sen perässä kertovat aakkostuksenTampereen kaupunginkirjastossa)
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003. –
86.2 KOT
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
86.1203 KOT
Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
86 LEH Lehtileikkeet : Oranen, Raija. - [Tampere] : Tampereen kaupunginkirjasto
kirjastossamme on leikattu lehdistä artikkeleita, jotka koskevat Raija Orasta, ja laitettu…
Teoksen World guide to libraries (16th ed.) Vol. 1 Libraries A-R (2002, s. 393-398) mukaan Irlannissa on mm. 32 yleistä kirjastoa. Lisäksi teoksessa on lueteltu yliopisto- ja collegekirjastoja sekä erikoiskirjastoja.
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu:
http://www.library.ie/weblog/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa, mm. sivukirjastoverkosta (353 sivukirjastoa):
http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja:
http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Musiikkia, niin kuin muutakin aineistoa, tarjotaan aina tietyn kunnan tai kuntaryhmän kirjastoille, ei koko maahan. Aineistoa tulee Helmet-kirjastoihin tiettyjen, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Yksittäistarjouksia tehdään sellaisista (pääosin pienten- tai omakustantajien) levyistä, joista hankintaan tulee esitteitä tai joita joku kirjasto tai asiakas esittää.
Helsingin kaupunginkirjastossa yksittäiset kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti määrärahansa sallimissa rajoissa. Eli Monday-yhtyeen levyä on tarjottu hankittavaksi, ja kaksi Helsingin kirjastoa päätti valita sen kokoelmiinsa.
Kuntien kirjastojen kotisivut ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Valitettavasti Pertti Haverisen säveltämä ja sanoittama kappale Tuulen suuntaan ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun eikä sitä ole myöskään julkaistu erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Ymmärrän kysymyksen niin, että kysyjä haluaa lukea romaaneja, kaunokirjallisuutta. On tietysti paljon kirjoja, jossa kerrotaan kasvamisesta yksinhuoltajan perheessa, mutta silloin yleensä päähenkilö on perheessä kasvava lapsi, ei huoltaja (Hannu Väisänen: Vanikan palat, Joel Haahtela: Kuinka taivaat alkavat ...) Lista kirjoista, joissa päähekilö on nimenomaan yksinhuoltaja on vähemmän. Tässä niistä muutama erilainen.
Autio, Orvokki . Merkki päällä (1985). Pesärikko-trilogian viimeisessä osassa kirjojen päähenkilö Armi elää lastensa kanssa Tampereella. Hän on eronnut miehestään, mutta yhteys mieleltään sairaaaseen mieheen ja hänen sukuunsa ei helposti katkea.
Blomqist, Anni . Anna Beata saa oman kodin (1983. suomeksi 1984). - 1800-…
Vanhojen kirjojen kohdalla lukusalikäyttö on yleensä ainoa mahdollisuus. Jos kirja on uudempi näköispainos, voi sen lainaaminenkin onnistua.
Ensimmäinen kirja löytyy sekä Jyväskylän yliopiston kirjastosta että Helsingissä sijaitsevasta Kansalliskirjastosta. Molemmista sen saa lukusalikäyttöön.
Finna hakutulos
Toinen teos löytyy Åbo akademin kirjastosta. Finna hakutulos
Kolmas kirja löytyy melko monestakin kirjastosta mm. Tampereen kaupunginkirjastosta. Tosin painovuosi on vasta 1876.
Olisiko mahdollisesti saman kirjan myöhempi korjattu painos? Finna hakutulos.
Kansalliskirjastosta löytyy varhaisempi versio 1702 Yxi tarpelinen nuotti-kirja : josa caickein sekä uutein että wanhain suomalaisten wirten oikiat ja…
Kysymykseen ei ole objektiivista vastausta. Oma subjektiivinen näkemykseni on, että Kallion kirjasto edelleen melko hämyisä ja hyvin kotoisa kirjasto. Rauhallista on edelleen ainakin toisessa kerroksessa, muualla meno on luultavasti äänekkäämpää kuin taannoin.
Kliivioita kirjastossa on edelleen. Niitä on varsinkin pääportaikon ikkunoilla, jossa ne saavat runsaasti valoa ja tuovat oman osansa kotoisaan tunnelmaan.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta kerrottiin, että saat kirjastokortin ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
J.K.Rowlingin itse mainitsemia esikuvia ei tarkistamistani lähteistä löytynyt. Wikipedian sivuilta löytyy listaus brittiläisestä kertomakirjallisuudesta, jonka tapahtumat sijoittuvat sisäoppilaitosmiljööhön. Osoite
http://en.wikipedia.org/wiki/Boarding_school#Boarding_schools_in_fiction
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmien osalta kirjan saatavuus on tarkistettavissa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kaikkia vanhempia kirjoja ei ole vielä toistaiseksi asiasanoitettu. Helmet-aineistohaussa on linkki Sanahaku. Hakusanakenttään voi kirjoittaa esim Englanti tyttökirjat. Muita hyviä hakusanoja on esim klassikot ja sisäoppilaitokset. Hakutuloksen kirjoista voi vain arvailla, ovatko ne…
Jyväskylän kaupunginkirjaston internet-sivulla voi tehdä tiedonhakuja aiheesta. Tässä linkki hakulomakkeeseen:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Kirjoja kannattanee etsiä tässä tapauksessa asiasanoilla, vaikkapa kahdella kerrallaan. Pudotusvalikosta (nuoli alas) voi vaihtaa Nimeke-laatikon Asiasana-laatikoksi ja saadaan kaksi Asiasana-laatikkoa. Yhteen laatikkoon saa kirjoittaa vain yhden hakutermin.
Haku 1: kehitysvammaiset käyttäytymishäiriöt > tuloksessa esim. kirjat
Saloviita, Timo: Kehitysvammaisten adaptiivinen käyttäytyminen laitoksessa
Kehitysvammaliitto, 1989
Wadström, Olle: Itsensä vahingoittaminen ja aggressiivisuus : syyt ja hoito
Kehitysvammaliitto 1993
Keskuslaitoksesta ryhmäasuntoon : tutkimuksia kehitysvammaisten…
Abin apu -kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Sen sijaan niitä on saatavilla Varastokirjastosta. Niistä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Abin apu 1 ja Abin apu 3 Finna-tietokannassa.
