Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta saa tietoja Fennica- tietokannasta - Suomen Kansallisbibliografiasta.
Koska aihepiiri on näinkin laaja (ravitsemus/liikunta ja laihdutus) on mahdotonta tässä yhteydessä lähteä laskemaan kokonaislukuja. Koska Fennicassa on tiedot kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta vuodesta 1488 alkaen on aikarajauskin tarpeen. Vuosilta 1990 - 2004 löytyi yhdellä hakutavalla hakien (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän – YKL luokkien 59.34, 79.2 ja 79.6 avulla) yhteensä 135 ao. aihepiireihin liittyvää teosta. Tässä tulosjoukossa saattaa olla osin samoja teoksia, koska saman teoksen sisältöä voidaan kuvailla useammallakin eriluokalla. Tulosjoukossa on myös lasten tietokirjallisuutta.
Hakuun valittiin…
Vastaus löytyy esitutkinta- ja pakkokeinolaista, joka on lakikirjan ykkösosassa. Sen 2. §:ssä sanotaan: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty." - Jos rikos on ilmeinen, voi siis tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön poliisille. - Tilintarkastuksen suorittaa tällaisessa tapauksessa keskusrikospoliisin tai paikallispoliisin talousrikosyksikkö.
HelMet-verkkokirjaston kirjauutuudet on mahdollista saada syötteenä osoitteesta http://www.helmet.fi/search*fin/3. Syötteiden avulla uutuuksia voi seurata ehkä helpommin kuin jos pitäisi koko ajan mennä katsomaan, onko joku tietty kirja ilmestynyt HelMetiin. Syötteitä tukevat yleisesti kaikki nykyaikaiset selaimen. Syötteiden avulla tosin ei voi seurata vain yhtä kirjaa vaan koko teosjoukkoa. Yksittäisen kirjan seuraamiseen ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi konstia.
Hei !
Tällaisessa tapauksessa pitää käydä mielellään siinä kirjastossa, mistä kirja on peräisin tai soittaa. Olen nyt uusinut kirjan vielä kertaalleen,ettei sakkoja kertyisi enempää. Palautuspäivä on 12.7.
Kyseessä on Tikkurilan kirjaston kirja, jota en löytänyt täältä.
Tällaista teesiä emme onnistuneet löytämään, eikä löytynyt myöskään tilastotietoa kokkiohjelmien suosion kasvusta. Urheilutähtiä televisio on esitellyt varmaankin koko olemassaolonsa ajan, ja tv-kokit Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen laittoivat ruokaa televisiossa jo 1970-luvun alusta alkaen.
Yleisradio esittelee Elävä arkisto -palvelussaan 1960-luvun alun Piilokameran suomalaisena tosi-tv-ohjelmana:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Piilokamera/ki…
Erityyppiset tosi-tv-ohjelmat ovat silti varmasti lisänneet ohjelma-aikaansa. Mikko Hautakangas kirjoittaa artikkelissa Vertaismelodraamaa taviksista taviksille kirjassa Television viisi vuosikymmentä: suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan (…
Tässä muutama suositus:
Susan Abdalhawa: Jeninin aamut
Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman
Victoria Hislop: Saari
Johanna Holmström: Isänmaa
Siri Hustvedt: Amerikkalainen elegia
Roy Jacobsen: Ihmelapset
Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty
Joyce Carol Oates:Sisareni, rakkaani
Sofi Oksanen: Puhdistus
Amos Oz: Sisareni rakkaani
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi
Marilynne Robinson: Kotiin
Anja Snellman: Pääoma : romaani, requiem
nuorten kirjoja:
Astrid Lindgren: Veljeni leijonamieli
Luisa M. Alcott: Pikku naisia
Dioja voi skannata tikulle Espoossa Entressen, Sellon, Tapiolan ja Nöykkiön kirjastossa. Voitte ottaa yhteyttä teitä lähimpään kirjastoon ja varmistaa samalla, että kone on vapaa. Valitettavasti palvelu toimii niin, että asiakas ottaa yhteyttä itse. Toivottavasti voitte ottaa itse yhteyttä. Yhteystiedot ohessa: Entresse 09 81653776, Sello 09 81657607, Tapiola 050 4289392, Nöykkiö 09 81657734
Hei,
Näyttäisi siltä, että kirjastoilla on äänikirjoina vain tuo Salamavaras ja Percy Jackson’s greek gods. Hankintaehdotuksia voi tehdä Keski-kirjastojen verkkosivuilla, jolloin voidaan vielä tarkemmin asiaa selvitellä. Elokuvien jatko näyttää olevan vaakalaudalla: Yhdysvalloissa on ilmestymässä fanien tekemä versio Titaanien kirouksesta, mutta jostain syystä varsinainen elokuvatuotanto polkee paikoillaan. Ilmeisesti, jos jatkoa tulee, luvassa on näyttelijävaihdoksia.
Marja-Kaisa / Jyväskylän kaupunginkirjasto
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola…
Ylen arkistomyynnistä voi tilata Ylen tuottamasta ja omistamasta aineistosta tallenteita yksityis- ja ammattikäyttöön.
Lisää tilauksista ja esimerkiksi tallenteiden hinnoista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
"Miehen kanssa" -nettisarjakuvaa Jippii/Saunalahden portaaliin teki aikaan Janne Matilainen. En löytänyt hänen nimellään virallisesti julkaistuja sarjakuvakirjoja tai -lehtiä. Kyseistä sarjakuvaa on siis todennäköisesti julkaistu ainoastaan verkossa.
Lähteet:
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=18688.0
https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=13487.95;wap2
Otseo Pietisen kirjoittama ja Eila Hiltunen-Pietisen kuvittama Pikku Siljan unisatu on ilmestynyt vuonna 1945.
Kirjaa on joissakin Suomen kirjastoissa, joten voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22pikku+siljan+unisatu%22&type…
Jos haluat hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Nettiantikvariaateista etsiminen käynee helpoimmin. Löydät niitä helposti googlettamalla kirjan nimellä.
Viron tilastoja, mm. yleisten kirjastojen lukumäärä löytyy Viron tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/ . Internetin hakukoneilla (ks. kirjastot.fi tiedonhaku) kannattaa hakea sanoilla raamatukogu (kirjasto) ja keskraamatukogu, edellinen haku tuotti etenkin erilaisia yliopisto- ja korkeakoulukirjastoja, jälkimmäinen mm. Tallinnan yleisen keskuskirjaston sivut http://www.keskraamatukogu.ee/index.html , sieltä löytyy tilastoja ja muuta tietoa. Tietoja saa myös Tuglas-seuran sivuilta http://www.tuglas.fi/index.html tai osoitteesta info@tuglas.fi.
Sinun tulisi korvata kadonnut kirja maksamalla omistavan kaupunginkirjaston korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Korvauksen voi maksaa johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Teos Johannes Brahms: Vapaa vaeltaja (Hellasedition, 1984) löytyy Helmet- kirjastojen kokoelmista. Kirja on ilmestynyt Musiikin mestareita –sarjassa. Sen on kirjoittanut Karla Höcker ja suomentanut Seppo Heikinheimo.
Myös seuraavissa kirjoissa on käsitelty Johannes Brahmsia:
-Sinkkonen, Jari: Nerouden lähteillä: suurten säveltäjien hauras elämä, WSOY, 2015
-Salter, Lionel: Suuria säveltäjiä, Karisto, 1983, (suom. Auli Hurme)
Niinkuin jo kysymyksessä arvelit, tämä ei ollut yksinkertaisella googlauksella selviävä juttu.
Turusta kirjoittavat kirjailijat käyttävät mieluusti kaupungin lähiöitä tapahtumaympäristönä. Usein lapsuuden ja nuoruuden naapurustot näyttäytyvät tekstissä tunnistettavina vaikkei niitä nimettäisikään. Esimerkiksi Riku Korhonen esikoisromaanissaan Kahden ja yhden yön tarinoita (Sammakko, 2003) yhdistelee ominaispiirteitä useista lähiöistä, mutta antaa kuitenkin maantieteellisen kiinnityspisteen käyttämällä kadun nimeä.
Marko Kitin Viidakossa (Arator, 2003) esiintyy Varissuo. Muissa novelleissaan lähiö on nimetön.
Yksi romaani kuitenkin löytyy, jossa Pansion (ja Pernon) alue mainitaan oikein nimeltä. Marko Fromin Hiljaisten…
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Tarkoittanet Kallion kirjaston Satukallio-tietokantaa, jota ei valitettavasti enää netistä löydy.
Satuja voit etsiä esimerkiksi Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannasta, jonka linkki on osoitteessa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta.
Hakukenttään voit kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. kissa-aiheisia satuja löysin yksinkertaisesti hakusanoilla sadut ja kissat.
Kannattaa kokeilla myös Kirjasampoa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/.
Lisäksi Helmet-verkkokirjastosta voit etsiä samaan tapaan satuja ja myös varata niitä. Helmet-haku on osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI.
