Tällä englantilaisella nuortenkirjailijalla on hyvä kotisivu osoitteessa http://www.penelopelively.net/ Tuo sivu on englanninkielinen. Lisäksi hänestä on kirjoitettu teoksessa Klingberg, Göte: De främmande världarna i barn- och ungdomslitteraturen (1980). Sinun kannattaa myös kysyä lähikirjastostasi lehteä Kirjallisuusarvosteluja C: Lasten ja nuortenkirjallisuus. Lehdessä on vuosihakemistot ja Livelyn kirjoja on ilmestynyt suomeksi vuosina 1982, 1985 ja 1988. Todennäköisesti hänen teoksistaan löytyy arvosteluja tuosta lehdestä.
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a……
Helsingin kaupungin asunnot oy:ltä (http://www.hekaoy.fi/) kerrottiin, että yleistä parveketupakointikieltoa ei ole. Sieltä kehotettiin ottamaan yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, ja näin ehkä järjestyssääntöjen kautta vaikuttamaan asiaan.
Voisiko sormus olla luokkasormus ja lyhenne VYL tarkoittaisi Varkauden yhteislyseo ja VA olisi 5.luokka A (rinnakkaisluokka A). Tähän saisi vahvistuksen löytämällä elossa olevan luokkakaverin. Palveluun Koulukaverit https://www.koulukaverit.com/ rekisteröitymällä ja kirjautumalla voi viestitellä joillekin Varkauden yhteislyseon oppilaille, jotka ovat päättäneet koulunsa 1940-luvulla.
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Etsimäsi kappaleen nimi on Tuhansia timanttia ilmass säihkyy ja se löytyy hakuteosten perusteella Aksel Törnuddin Koulun laulukirjasta vuodelta 1923, julkaisija on ollut WSOY. Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa nuottia ei tunnu olevan, mutta Helsingin yliopiston kirjastosta se saattaisi Helka-tietokannan ( http://wwls.lib.helsinki.fi/ ) mukaan löytyä.
Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt.
Taivaalle suuntautuvia voimakkaita valosäteitä on käytetty joitakin vuosia sitten Lux Helsinki -tapahtumassa ja sodan aikana ilmatorjunnassa, mutta tähtitornit toimivat parhaiten pimeässä. Ilmatorjunnan valonheittimiä on lainattu ja kaupallisia valonheittimiä käytetty valotapahtumissa.
Lähde:
https://ilmatorjuntamuseo.fi/
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 10 nimekettä Sidney Sheldonin teoksia ruotsinnettuina. Löydät teokset helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun "sheldon sidney" ja rajaamalla hakutuloksen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kirjoihin, ruotsikielisiin teoksiin ja kaunokirjoihin.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit varata teokset omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista…
Kaseiinit ovat fosforipitoisia proteiineja, joita syntyy nimenomaan nisäkkäiden maitorauhassoluissa. Ne ovat maidon suurin proteiiniryhmä. Kaseiinien hyödyllisiä ominaisuuksia ovat kyky muodostaa emulsioita ja geelejä, pidättää nesteitä sekä stabiloida aineita. Niitä käytetään maalien, liimojen, muovien ja erilaisten kuitujen valmistuksessa sekä lisäaineina ruoissa. Juuston valmistuksessa kaseiinilla on keskeinen rooli.Natriumkaseinaatti on yleisin käytetty kaseiini. Se eristetään lisäämällä maitoproteiiniin hapanta ainetta ja natriumhydroksidia.Lähteet:Casein - WikipediaNatriumkaseinaatti: mitä se on ja mihin sitä käytetään - Askel TerveyteenMilk Emulsions: Structure and Stability - PMC
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Kummankin kirjailijan kirjoja on joissakin kirjastoissa myös Suomessa. May Grethe Lerumin kirjoja on ruotsiksi ja norjaksi ja Laila Brendenin ruotsiksi. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
Livets döttrar -sarjaa on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. Hannah-sarjaa on hankittu ainakin Vaasan kaupunginkirjastoon. Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu seuraavat suomenkieliset matkailualan lehdet: Caravan, Lapinkävijä, Matkailu, Matkalehti, Matkamedia, Matkaopas. Osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi voit tarkistaa missä toimipisteissä ne ovat luettavissa tai lainattavissa. Pääkirjastossa ne ovat vain luettavissa, muissa kirjastoissa yleensä myös lainattavissa lukuunottamatta viimeistä numeroa.
Tämä virhe on tiedossamme ja sen korjaamista on selvitetty järjestelmänkehittäjiltä. Korjaaminen on osoittautunut hankalammaksi kuin voisi kuvitella, koska järjestelmä on alun perin englanninkielinen ja kaikkien termien kääntäminen parhaalla suomenkielisellä vastineella ei onnistu, koska alkuperäistä termiä on voitu käyttää monessa eri kohtaa, jotka suomeksi vaatisivat erilaisten sanojen käyttöä.
Verkkokirjastoon voi kirjautua myös osoitteessa https://kirjasto.kyyti.fi/, jossa tekstit ovat oikein.
Asia kuitenkin on vielä työn alla ja korjaantuu viimeistään, kun verkkokirjasto siirtyy kokonaan toiseen ohjelmaan tulevaisuudessa.
Eri asioiden oikeudellisesta sovittelusta saat kirjojen viitetiedot,
kun teet tiedonhaun pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohakuun (www.libplussa.fi) asiasanalla sovittelu.
Näin löytyvät mm. Järvinen, Saija: Rikosten sovittelu Suomessa : sovittelukäytännöt ja vaihtoehtoisuuden arviointi. 1993; 10 vuotta sovittelua Vantaalla ja Hemmo, Mika: Vahingonkorvauksen sovittelu ja moderni korvausoikeus. 1996
Verkossa aihetta käsitellään mm. Koulukanavan Rikos ja rangaistus-oppiaineiston sivuilla http://www.koulukanava.fi/www/historia/yhtkoppi/sovittel/
Kirjasto voi ottaa vastaan joitakin korvaavia niteitä kirjastossa loppuunkuluneiden tilalle. Mitään isoja määriä kirjoja ei oteta vastaan. Kirjaston lehtisalissa on vaihtohylly, johon voi tuoda tarpeettomaksi käyneitä kirjoja. Yksittäisistä kirjoista voi olla yhteydessä kirjastoon.
Hei,
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Itkonen, Joki ja Peltola, 1975, s.1623) mukaan 'vallettua' sana on lähellä lounaismurteinen valli-sanaan. Kirjan mukaan vallettua-sanaa käytetään Kustavissa ja tarkoittaa 'aaltoilla, lainehtia'. Sanan pohjana on todennäköisesti ruotsinkielen sana 'svall' (hyrsky, tyrsky, hyöky, kuohu) tai 'svalla' (tyrskyä, hyökyä, kuohua).
Lähde: Erkki Itkonen, Aulis J.Joki ja Reino Peltola: Suomen kielen etymologinen sanakirja. V. Sarjassa Lexica societatis fenno-ugricae XII, 5. Helsi 1975. Suomalais-ugrilainen seura.
