Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Jos kyseessä oli Ylen lähetyksissä soitettu laulu, voisit tiedustella asiaa vielä Yleisradiolta palautelomakkella: http://www.yle.fi/palaute/palaute.php
Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä Tukiviesti (nro 2, elokuu 2011) on kyseinen runo ja runon tekijäksi ilmoitetaan Kauko Sihvo. Monessa muussa yhteydessä vastaavan runon tekijäksi ilmoitetaan kuitenkin tuntematon. Näiden seikkojen valossa runon kirjoittajan henkilöllisyys jää valitettavasti epävarmaksi.
Lähde:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/b6bcc94d47d2d847e1995e42faf96e…
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ Kirjastoala-otsikon alta löytyy linkkejä kirjasto- ja informaatioalan koulutukseen. Virallisen kelpoisuuden informaatikoksi antavat Tampereen ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin informaatioalojen koulutukset.
Erilaisia tiedonhakukursseja johonkin aihealueeseen keskittyen järjestetään varmasti, mutta kurssitarjontaa kannattaa seurata esim. Kirjastolehdestä ja Signumista (nämä lehdet on tilattu Tampereen kaupunginkirjastoon ja varmasti useimpiin muihinkin kirjastoihin). Kirjastolehti ilmestyy myös verkossa (http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/).
Seinäjoen ammattikorkeakoulu järjestää myös informaatioalan täydennyskoulutusta. Kannattaa kysellä suoraan sieltä ja aina voi kertoa myös…
Eila Roine ja Vili Auvinen kihlautuivat toukokuussa 1955 ja avioituivat 4.6.1955, missä vaiheessa he olivat tunteneet parin vuoden ajan. Milloin pariskunnan suhde muuttui tavallista samanikäisten työtoverien välistä kanssakäymistä ja "elokuvissa käyntiä ja kuljeskelua" vakavammaksi, on käytettävissä olevien lähteiden avulla jo vaikeampi määrittää. Vili Auvisen toi Tampereelle ja Tampereen Työväen Teatteriin Eino Salmelaisen keväällä 1953 hänelle lähettämä kirje. Roine ja Auvinen olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa näyttämöllä marraskuussa 1953 Annikki Setälän satunäytelmässä Prinsessa Tuulenpuuska. Maaliskuussa 1954 he esiintyivät Serpin komediassa Isän vanha ja uusi. Kesän he kiersivät Helsingin Kansanteatterin näyttelijöiden kanssa…
Olet ilmeisesti valinnut aiheeksesi vasta meneillään olevan tutkimuksen. Kirjastojen internet-päätteillä selailtavasta Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy joitakin viitteitä inkeriläisten paluumuuttajien työllistymisestä, mutta mainitsemastasi Pamu-projektista emme löytäneet vielä mitään valmista raporttia tai katsausta.
Yleensä maahanmuuttajista ja heidän työllistymisestään Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on seuraavat teokset:
Forsander, Annika: Maahanmuuttajien työllistyminen ja työhallinto - keitä, miten ja minne? Helsinki, Työministeriö, 2000 ja
Reiman, Tuula: Seudullisen monikulttuurisuuden kehittämishankkeen loppuraportti. Työvoimaosaston julkaisu, 1999, 2. Helsinki, Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, 1999…
Tällaisia kirjoja ei näytä juuri ilmestyneen. Yksi talouteen ja raha-asioihin liittyvä on: Eulalia Arbós Figuerasin tänä vuonna suomennettu kirja Talous (julkaisija Perhemediat). Se sopii parhaiten nuorille ja isommille lapsille.
Kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa on mahdollista ostaa sen jälkeen, kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä. Kokoelmanhoitotyötä (eli myös poistoja) tehdään koko ajan, joten kirja voi päätyä poistokappaleeksi milloin vain. Kokoelmista poistettua aineistoa myydään yleensä kirjamyyntitapahtumissa, mutta myös jatkuvan kirjamyynnin tavalla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kirjamyyntejä voi seurata esimerkiksi helmet.fin tapahtumakalenterin avulla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
Monesta HelMet-kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakierrätyspiste, josta voi myös löytää etsimänsä. Kirjakierrätyspisteistä löytyy kattava luettelo myös helmet.fin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Google Photos -sovelluksen musiikki on vapaata käytettäväksi sovelluksella tehdyissä videoissa ja näiden videoiden jakaminen sosiaalisessa mediassa on sallittua. Sen sijaan ko. musiikkikappaleiden yhdistäminen jollain muulla medialla tehtyyn videoon voi rikkoa tekijänoikeuksia.
Lähde:
https://productforums.google.com/forum/#!forum/photos
Lainaaminen kirjastosta edellyttää kirjastokorttia. Sen saa, jos on osoite Suomessa. Voitte siis poiketa jossakin Helmet-kirjastossa saadaksenne kortin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Tarvitsette mukaanne kuvallisen henkilötodistuksen. Kortilla voitte lainata vapaasti kirjoja.
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Valitettavasti kirjojen painosmääriä ei ole helposti saatavilla.
Varmin tieto painosmääristä löytyy kustantajalta (tai kirjailijalta): https://www.kirjastot.fi/kysy/saako-jostain-tiedon-mika-on?language_content_entity=fi
Syy painosmäärätietojen vaikeaan saatavuuteen on kaupallinen: https://www.kirjastot.fi/kysy/pyytaisin-ystavallisesti-opinnaytteeseeni-seuraavia-vertailutietoja?language_content_entity=fi
Kyseistä Oatesin teosta ei tosiaan Helmet-kirjastojen kokoelmista löydy englanniksi. Ruotsinkielinen käännös Helmet-kokoelmissa on.
Teoksen, jota ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy voi tilata kaukolainana. Yhteisluettelo Finnasta näkee, että sitä on muutamissa kirjastoissa Suomessa.
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyseessä on ensimmäinen säkeistö Aleksandr Puškinin runosta Ne poi krasavitsa pri mnie. Olli Hyvärisen suomennos runosta sisältyy Puškinin runojen kokoelmaan Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 (2018) s. 207.
Aleksandr Puškin: Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815-1836 Helmetissä
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Ylivieskan kirjasto kuuluu Tiekko-kirjastokimppaan ja etsimällä hakusanalla kansallispuvut sai viitisenkymmentä viitettä. Hakusanoilla kansallispuvut Suomi kymmenen viitettä.
http://www.tiekko.fi/
Muutamia mahdollisia kansallispukukirjoja:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Kirjastot.fi -sivustolla on myös Linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#640. Linkkikirjastossa on viisi linkkiä suomalaisiin kansallispukuihin. Pari esimerkkiä
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Kansallispukukeskuksen sivuilla on myös…
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
