Teosta löytyy pääkaupunkiseudulla vain Kansalliskirjastosta, jossa sen voi pyytää lukusalikäyttöön. Jos tahtoo lainata teoksen, niin siitä voi jättää kaukopalvelupyynnön vaikkapa Helmet kirjastoon: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lainattavat kappaleet näyttävät olevan Turun Yliopiston kirjastossa ja Lappeenrannan kaupunginkirjastossa.
Tähän Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin säveltämään ja Emil von Reteen eli Vexi Salmen sanoittamaan kappaleeseen en löydä nuottia. Laulu alkaa: "Äiti, tämä päivä on sinun".
"Suomessa kustannetut sävelteokset" -kirjan (Musiikkikustantajat, 1993) mukaan nuotin kustantaja on Fazer Musiikki Oy, mutta en löytänyt nuottia esim. Viola-tietokannasta, joka on nuottien osalta Suomen kansallisbibliografia (https://finna.fi). Kirjan esipuheessa kerrotaan, että "kirjan tarkoituksena on antaa musiikin käyttäjälle tiedot kaikista suomalaisista teoksista, joista on mahdollista saada nuotti". Kirjan tiedot perustuvat Teoston tietoihin. Kappaleesta mainitaan vain nimi, kustantaja, säveltäjä ja sanoittaja. On mahdollista, että kirjan tiedoissa on…
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että…
Kirjastokimppa tarkoittaa kirjastojen tekemää yhteistyötä ja kimppoihin kuuluvat kunnat ovat tasavertaisia keskenään. Linkittämäsi Wikipedia-artikkeli on sikäli vanhentunut, että maakuntakirjastoja ei enää ole. Nykyään OKM:n johdolla alueellista kehittämistä vetävät kirjastot on nimetty alueellista kehittämistehtävää hoitaviksi kirjastoiksi, ne löytyvät listattuina Kirjastot.fi:stä, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen/kehittamistehtavaa-h…. Ongelma on kuitenkin se, että kaikki kimpat eivät noudattele näitä alueellisia rajoja, vaan kimppoja on enemmän kuin yllämainittuja alueita.
Kimppoja kannattaa siis tutkia kimppojen sivuilta. Suurin osa yleisitenkin kirjastojen aineistoluetteloista on nykyään…
"Paskahärkä" on murresana, joka mainitaan Suomen murteiden sanakirjassa. Valitettavasti sanakirjan toimitustyö ei ole edennyt niin pitkälle, että sanakirjassa kerrottaisiin, mitä sana tarkoittaa. Ks. Suomen murteiden sanakirja, "härkä".Paskahärkä kuulostaa joko laitteelta, jota käytettiin lannan tms. käsittelemiseen, tai tässä tapauksessa ehkä todennäköisemmin joltain pieneltä eläimeltä (vrt. toukohärkä, liekohärkä, tammihärkä).Voit tiedustella asiaa vielä Kotimaisten kielten keskukselta, https://kotus.fi/
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com…
Geiger on tukholmalaisen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Gustaf Skördemanin vuonna 2020 alunperin ilmestynyt esikoisteos. Katrina Luoman suomentamana Geiger ilmestyi vuonna 2021.
Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa siitä, että kyseinen teos olisi saanut jonkun palkinnon. Suosittu teos kyllä on, sillä sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Lisäksi kirjan pohjalta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.
Käytetyt tietolähteet:
Teoksen esittely ja Gustaf Skördemanin teoksista kertova artikkeli Minerva-kustannuksen sivuilta, viitattu 10.5.2022
Kirjasampo.fi -kirjallisuuspalvelun sivu Gustaf Skördemanista ja teoksesta Geiger, viitattu 10.5.2022…
Laivoja rakennetaan eri käyttötarkoituksiin ja erilaisten mallien mukaan, joten mitään yleispätevää kaavaa laivan korkeuden määrittämiseksi tuskin on, toisin kuin esimerkiksi laivan painonlaskennan suunnittelussa. Oletettavasti eri telakkayhtiöillä ja rakennesuunnitteluun erikoistuneilla insinööritoimistoilla on myös mittoja koskevia liikesalaisuuksia. Esimerkiksi Masa-Yards kertoo sivuillaan laivanrakennusprosessistaan asiakasystävällisesti, mutta ilman tarkkoja tietoja. Liikenneviraston ohjeessa laivaväylien suunnittelusta kerrotaan, että laivojen mittasuhteet vaihtelevat niiden käyttötarkoituksen mukaan.
Lisää laivanrakennuksesta ja laivasuunnittelusta voi lukea esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun…
Wolfgang Borchertin novelli Leipä sisältyy teokseen Ovien ulkopuolella (Draussen vor de Tüt, 1951). Teoksen novellit ja näytelmät - siis myös novellin Leipä - on suomentanut Toini Havu.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3614153?sid=4903821975https://www.finna.fi/Record/helmet.1171618?sid=4903818696
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta osoitteessa www.helmet.fi voit tehdä aihehakuja kirjoittamalla asiasanaksi esim.
verkko-oppiminen, verkko-opetus, verkko-opiskelu, verkkopedagogiikka, tietokoneavusteinen opetus.
Tulokseksi saat melko runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta, myös CD-ROM -muodossa. Ohessa muutama esimerkki:
Alamäki, Ari: eLearning Hki, Edita 2002
Nevgi, Anne: Hyvää verkko-opetusta etsimässä,Turku 2003
Meisalo, Veijo: Modernit oppimisympäristöt Hki 2003.
Koli, Hannele: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus,Hlinna 2002.
Lähikirjastosi tietokoneilla voit hakea aiheesta aikakauslehtiartikkeleita Aleksista, joka on suomalainen viitetietokanta ja Ebscosta, jossa osa artikkeleista on myös…
HelMet -kirjastoissa on saatavilla mm. seuraavia teoksia loogisesta empirismistä:
-Einstein ja Wittgenstein, kaksi kulmakiveä / Pentti Alanen
Mediapinta 2009
-Wienin piiri / Ilkka Niiniluoto & Heikki J. Koskinen (toim.)
Gaudeamus 2002
-Yleisteos, joka on ollut filosofian pääsykoekirjakin Helsingin yliopistossa: Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Tämä on tosin jo vuodelta 1961 ja uusintapainos on vuodelta 1981.
Ja vielä hieman paksumpi teos nykyfilosofiasta:
-Filosofian köyhyys ja rikkaus : nykyfilosofian kartoitusta / Jaakko Hintikka ; toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko
Art House 2001
Näistä löytynee myös paljon lähdeviitteitä ja lisää luettavaa. Jos filosofinen keskustelu kiinnostaa, Munkkiniemen…
Ilmoita katoamisesta mahdollisimman pian johonkin Helmet-kirjastoon, jotta kirjastokorttisi voidaan kuolettaa. Kirjastojen yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI . (Kirjastojen aukioloaikojen ulkopuolella voit tehdä katoamisilmoituksen myös soittamalla numeroon 09 3108 5309 ja jättämällä viestin puhelinvastaajaan.)
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussa http://www.libplussa.fi/ antaa asiasanalla hirsirakennukset parisenkymmentä viitettä. Näistä hyödyllisiltä näyttävät ainakin seuraavat teokset: Vuolle-Apiala, Risto Hirsityöt, Vuolle-Apiala, Risto Hirsitalo, Korjauskortisto 16, Hirsitalon rungon korjaus, Korjauskortisto 17, Hirsirakennusten siirto ja toki myös Panu Kailan Talotohtori.
Näiden ja muiden haussa tulleiden kirjojen saatavuustiedot selviävät myös Plussasta. Jos kotikirjastostasi ei teoksia löydy voit kysyä niitä kaukolainaksi.
Osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/ on löydettävissä Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat. Kirjastojen käytössä oleva lehtiartikkelitietokanta Aleksi antaa haulla hirsirakennukset…
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi puolestasi. Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kortillesi, laita hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, jolla valtuutat lainaamaan ko. teoksen kortillesi. Varauksen noutava henkilö voi myös lainata teoksen omalle kortilleen. Kerro myös hänelle, mistä teoksesta on kyse ja mikä on varauksen viimeinen noutopäivä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Haminan pääkirjastossa voi tulostaa asiakaskoneilta. Tulostaminen on maksullista. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa Haminan kirjaston asiakaskoneista ja tulostamisesta kirjastossa.
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
https://www.kyyti.fi/palvelut/asiakastietokoneet-ja-internet-tyoasemat#
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
https://www.kyyti.fi/palvelut/maksut-hamina
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
