Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että…
Kaikkia ammattimatrikkeleita ei löydy digitaalisina. Osan on listattu Sukuhistoria.fi sivuston wikiin. Linkki sivulle.https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Matrikkelit
Muita kannattaa etsiä Finna-haulla, joka kattaa suurimman osan suomenmuseoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistosta. Linkki Finna.fi (hakusana matrikkelit, ei rajausta)
Suomen Pankki ylläpitää "Valuuttakurssit" -sivustoa. Sivustolta löytyy Excel-taulukko vanhoista Suomen markan kursseista vuosilta 1990-1998. Taulukon mukaan USA:n dollarin markkakeskikurssi 1.1.1998 oli 5,4619. Tällöin miljoona Suomen markkaa olisi ollut n. 183 000 USD.Internet-lähteet:Suomen Pankki (viitattu 21.11.24): Valuuttakurssit
Keskikirjastoissa voi käyttää kaikkia Keski-Suomen kuntien kirjastojen kirjastokortteja, joissa on viivakoodi. Kirjastokortin tiedot kannattaa tarkistuttaa lähimmässä kirjastossa. Kirjastojärjestelmään ei saada automaattisesti asiakkaiden muuttuneita yhteistietoja. Samalla saa kortin kanssa käytettävän PIN-koodin, jos sitä ei ole tai sen on unohtanut.Lisätietoja: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Finnfashion-lehteä ei löydy Turun kaupunginkirjastosta. Finnfashion Magazinea ei voi enää tilatakaan, sillä lehti ei enää ilmesty. Lehdestä ilmestyi kaiken kaikkiaan tietojeni mukaan vain 4 numeroa.
Valitettavasti en löytänyt pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta Bulgakovin teoksista suomeksi/englanniksi mitään suoranaisesti Zhurdeniin viittaavaa.
Tosin internetin kautta selvisi, että näytelmästä on olemassa englanninkielinen versio, tosin useammalla nimellä: esim. "Crazy Zhurden", "The half-witted Jourdain".
Etsin teosta useista kotimaisista (mm. Linda, Manda) sekä ulkomaisista (OCLC WorldCat, British Library) tietokannoista. British Libraryn kokoelmista löytyi seuraavanlainen versio:
Poloumnyĭ Zhurden = The half-witted Jourdain : Mol'eriana / M. Bulgakov. Letchworth : Prideaux Press, 1978. ( Russian titles for the specialist, ISSN 0305-3741 ; no.122)
Tosin tämän kirjan tiedoissa oli huomautus: "Russian…
Päiväkodit voisivat ilahtua tällaisesta lahjoituksesta. Helsingin kaupungin päivähoidon yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/P_iv_hoito/Neuvonta+ja+yhteystiedot
Pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyy ainakin seuraavanlainen aihetta käsittelevä teos:
Korhonen, Reijo: Tuhat kiloa miehen maailmaa : auto sielullisena ilmiönä (Otava, 2000)
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda tuotti hakusanoilla 'miehet' ja 'autot' pari tulosta lisää, jotka näyttivät kuitenkin liittyvän enemmän miesten liikennekäyttäytymiseen:
Heli Vaaranen: Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa: tutkimus erään kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta (Teknillinen korkeakoulu, 2004)
Keskinen, Esko: Nuorten miesten ajoneuvon valinta ja ajotapa (Turun yliopisto, psykologian laitos, 1994)
Teosten saatavuustiedot…
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,…
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen…
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Hankittavaksi ehdotetun aineiston saapumista voi Helsingin kaupunginkirjastossa seurata HelMet aineistotietokannasta www.helmet.fi . Kun ehdotettu aineisto päätetään hankkia, pyritään se tilaamaan mahdollisimman nopeasti. Kaikki hankintaehdotukset käsitellään, mutta kaikkia toiveita ei valitettavasti voida toteuttaa. Hankintapäätöksestä ei lähetetä ehdotuksen tekijälle ilmoitusta.
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
On vaikea neuvoa eteenpäin, kun kysymyksessä ei ole mitään vihjettä siitä, mistä lehdestä on kysymys. Monilla kirjastoilla on kuitenkin tarjolla vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, joten jos sellaisesta on kysymys, kannattaa kääntyä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston puoleen. Jos taas on kyse rock-lehdistä, voi ainakin noita vanhempia numeroita olla vaikea löytää muualta kuin Kansalliskirjaston kokoelmasta, jota ei lainata. Jos kysyjä pystyy täsmentämään, mistä lehdestä on kyse, voidaan yrittää auttaa eteenpäin.
Jos tilanne on sellainen, ettei kysyjäkään tiedä, onko noista keikoista jotain kirjoitettu ja jossain lehdessä julkaistu, ollaan ns. perustutkimuksen eli aikaa vievän lehtien selailun tilanteessa. Sellaista palvelua ei tätä…
Hei,Digi- ja väestörekisterin mukaan sukunimeä "Rejsträm" ei löydy Suomesta. Nimellä Rejsträm ei siis löydy tietoa, mutta sukunimi Rejström on hieman yleisempi. Esimerkiksi Tom Rejström on tunnettu suomalainen näyttelijä.Lisää Rejström-sukunimestä voi lukea osoitteesta:Rejström: Sukunimi-info (salste.net)Lähteet:Näyttelijäliitto: Tom Rejström Tom Rejström - Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry (nayttelijaliitto.fi)Digi- ja väestövirasto: NimipalveluNimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)Sukunimi-info: Tietoa suomalaisista sukunimistäSukunimi-info (salste.net)
Suomeksi on olemassa kirjat Vedel: Välimeren puut ja pensaat (Tammi 1977) ja Lippert: Välimeren kasvit (Tammi 1997). Näissä on nimet suomeksi ja latinaksi, kuva, lyhyt sanallinen kuvaus, levinneisyysalue summittaisesti. Nimenomaan Kreetan kasvistosta ei pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa liene kirjoja.
Ehkä kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmia tutkimassa, Viikin tiedekirjastossa tai kasvitieteen kirjastossa. Kreikan valtion matkailutoimistosta voisi myös kysyä, onko Kreetalla julkaistu saaren kasveista kirjaa ja saisiko sen ko. toimiston kautta.
